Luka Nyman sai maanantaina nostella pokaaleja. Lukon A:n kapteenina hän pääsi toisena keväänä peräkkäin kohottamaan Legacy Bowlin eli A-nuorten Suomen mestaruutta symboloivan kiertopalkinnon kohti korkeuksia. Toinen pysti oli henkilökohtainen. Lukon kapteeni valittiin pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi eli hänelle myönnettiin Ville Peltosen nimeä kantava palkinto.
Kun palkinnot oli saatu, Kuopion jäähallin pukukopissa käynnistyivät juhlat, jotka jatkuvat edelleen.
Tiistain joukkue vietti Helmirannassa. Keskiviikkona oli torijuhlan vuoro, ja sen jälkeen pelaajat suuntasivat jäähallille.
– Tunne jäällä oli just semmoinen kuin odotinkin. Uskomaton fiilis, Nyman kertaa.
– Ei kaksi kuukautta sitten olisi uskonut, että me voitamme kahdeksan yhdeksästä viimeisestä runkosarjapelistä, kukistamme runkosarjan ykkösen ja vielä KalPan finaalissa.
Kotkaniemen syöpä oli lannistava uutinen
Saman voitonhuuman Nyman oli kokenut vuotta aiemminkin. Samoin oli moni muukin sinikeltaisista, sillä Lukon A:n tämänvuotisen joukkueen ydin koostui viime kevään Suomen mestareista.
Tarina mestaruuksien takana oli kuitenkin erilainen.
– Viime vuonna me tiesimme, että meillä oli pirun hyvä joukkue ja sairaan hyvät tsäänssit. Nyt meillä oli tosi vaikeata, arki oli tosi repaleista ja koutsi vaihtui täksi kaudeksi. Molemmat mestaruudet ovat arvokkaita, mutta eri tavalla, Nyman vertailee.
Pahimmat vaikeudet osuivat syksyyn. Kun joukkue kokoontui ensimmäistä kertaa omatoimisen kesäharjoittelujakson jälkeen yhteen, pukukopissa odotti yllättäviä uutisia.
Joukkueen päävalmentaja Mikael Kotkaniemi oli sairastunut syöpään. Uutinen oli pysäyttävä.
– Kyllä se ensin lannisti. Ei meillä ollut kenelläkään mitään hajua tilanteesta. Tulimme kesän jälkeen koppiin ja katselemme, että kukas tämä jätkä on, Nyman muistelee.
”Se jätkä” oli Jarno Mensonen, jonka oli tarkoitus toimia Lukon B:n apuvalmentajana. Hänen lisäkseen paikalla oli Lukon junioriurheilujohtaja Timo Elo, joka lähti avaamaan tilannetta joukkueelle.
– Kyllä siinä kaikki miettivät, että mitä tässä nyt tapahtuu. Olo oli aika lannistunut. Tuntui, että kaikki työ oli mennyt hukkaan, kun meillä oli uusi koutsi, joka halusi pelata eri tavalla, Nyman kertaa.
– Kesällä oli ehditty olla pari viikkoa jäällä Kotkaniemen kanssa. Sitten siinä treenattiin viikko Mensosen kanssa, ja sitten alkoivatkin jo pelit.
”Tästä voisi kirjan kirjoittaa”
Sekava tilanne ja epävarmuus tulevasta vaikuttivat väistämättä. Lukko oli jo pullahtaa ulos ylemmästä jatkosarjasta, mutta pystyi lopulta viimeisessä mahdollisessa paikassa kirimään itsensä viivan yläpuolelle.
Sama toistui pudotuspeleissä. Joukkue hoiti oman viimeisen pelinsä kunnialla, mutta joutui sen jälkeen jännittämään HIFK:n ja Jokerien pelin tulosta. Se oli lopulta suotuisa, ja tie pudotuspeleihin aukesi.
Sen jälkeen Lukkoa ei pysäyttänytkään enää mikään. Ei edes se, että KalPa sai finaalisarjan ensin katkolle.
Selkä seinää vasten ajetut sinikeltaiset eivät enää hävinneet.
– ”Miku” sanoi aika hyvin, että me olemme kovaluonteisin joukkue, jota hän on koskaan valmentanut. Olen samaa mieltä, me emme luovuttaneet, Nyman arvioi.
– Olihan tämä ihan tähtiin kirjoitettu, että Miko Matikka painaa viimeisessä runkosarjapelissä hat-trickin ja sen ansiosta me pääsimme edes pleijareihin.
Nyman on Jokerien kasvatti, ja Matikka on hänelle tuttu jo kouluajoilta. Kiitosviestiä Lukon kippari ei sentään Jokerien maajoukkuehyökkääjälle painanut.
– En lähettänyt mitään viestiä, mutta kun tiputettiin Jokerit pleijareissa, kaikki sanoivat, että voittakaa se mestaruus. He halusivat, että me menemme päätyyn asti, Nyman kertoo.
– Hemmetin hieno tarina tässä on tehty. Tästä voisi kirjan kirjoittaa.
Edellinen tuplamestaruus kaksi vuotta ennen Nymanin syntymää
Toistaiseksi siitä kirjoitetaan kuitenkin vain lehtijuttu, mutta A-nuorten Suomen mestaruuden uusiminen on jo sinällään poikkeuksellinen suoritus.
Ennen Lukkoa siihen on viimeksi pystynyt Nymanin kasvattajaseura Jokerit, joka oli kultaryhmä 1999 ja 2000. Tuon ajan mestareita ovat esimerkiksi Ossi Väänänen, Tommi Santala, Toni Dahlman, Jani Rita, Kari Lehtonen ja Tomek Valtonen.
Luka Nyman ei ollut tuolloin edes syntynyt, vaan hänen syntymävuotensa on 2002.
– Ai Jokerit? Aika hyvä tuuri, Nyman tokaisee, kun hän kuulee asiasta.
Mutta mistä Lukon tuplamestaruus kertoo?
– Se kertoo just siitä, että Raumalla tehdään hyvin asioita ja on halu voittaa. Nämä kaksi vuotta joukkue pysyi myös aika hyvin kasassa, Nyman vastaa.
– Olimme kaikki voittajatyyppejä. Ja ehkä meillä on käynyt myös hyvä tuuri.
Mestarimiehet jatkavat Lukossa
Lukon A:n mestariryhmä pysyy edelleen hyvin koossa. Pudotuspeleissä isossa roolissa olleista pelaajista esimerkiksi Sami Päivärinnan, Oliver Sunin, Iivari Säkkisen, Jeremi Tammelan, Kalle Ervastin, Juuso Helomaan sekä Grönlundin veljesten Niklaksen ja Thomaksen sopimukset Lukon kanssa jatkuvat myös ensi kaudella.
Kaikkia ei keskiviikon torijuhlassa kuitenkaan nähty, sillä maajoukkuekomennukset nappasivat monta mestaria saman tien edustustehtäviin.
Päivärinta, Suni ja Säkkinen olivat jo tiistaina Tshekin Chomutovissa, jossa pelataan alle 20-vuotiaiden neljän maan turnaus.
Samalla kyydillä lähti myös nippu finaalivastustajan pelaajia, sillä KalPa sai ryhmään peräti kahdeksan miestä.
Thomas Grönlund puolestaan suuntasi Helsinkiin, josta matka jatkui keskiviikkona alle 18-vuotiaiden MM-kisoihin Saksaan.Muilla on kuitenkin lupa juhlia.
– Todellakin, todellakin, Nyman henkäisee.
Onni Korkan hiukset lähtivät, mutta ”tuhma” Bemari on hyvässä tallessa
Puolustaja Onni Korkka pääsi monen muun Lukko-pelaajan tavoin fanien pyöritykseen, kun A-nuorten mestarijoukkue esittäytyi Rauman kaupungin 580-vuotisjuhlissa torilla.
Nimikirjoitusten kirjoittamisen ja kuvien ottamisen ohessa raumalaislupaus ehti kertoa finaalisarjan loukkaantumisestaan.
– Aivotärähdys. Ei siinä taklauksessa ehkä mitään erikoista ollut, aivan tavallinen tilanne. Mutta isku tuli suoraan leuan tai pään alueelle, ja vintti pimeni, Korkka kuvaili.
Loukkaantuminen tapahtui finaalisarjan kolmannessa ottelussa Raumalla. Korkka kertoo, että hinku takaisin jäälle oli kova.
– Ei siitä vain tullut mitään. Syke nousi jo kevyellä harjoittelulla, ja tuli huono olo. Pari päivää loukkaantumisen jälkeen heikotti muutenkin. Nyt olo menee koko ajan parempaan suuntaan.
Moni oli kiinnittänyt myös huomiota siihen, että Korkka oli leikkauttanut hiuksensa ennen keskiviikkoillan toritapahtumaa.
– Ne katosivat tänään. Olin luvannut kaikille, että hiukset lähtevät kauden jälkeen.
Korkan BMW-merkkinen auto on kerännyt mediahuomiota viime aikoina, ja sen ovat huomanneet pelikaveritkin. Lenni Hämäläinen selitti auton suosiota näin:
– Se on aika tuhma. Tyylikäs. Siitä on tullut vähän sellainen juttu. Ja Onni tykkää laitella sitä, Hämäläinen sanoi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.