Tässä on Lukon uuden päävalmentajan ensimmäinen haastattelu – kultainen taikinajuuri tärkeä ison muutoksen keskellä, pelilliseen mestaruusreseptiin vain pieniä lisämausteita: ”Mä olen tullut tänne pärjäämään”

Marko Virtanen muutti kesällä kotinsa Raumalle ja kertoo viihtyneensä vaimonsa kanssa mainiosti. Virtanen ehti tavata osan joukkueesta fysiikkatestien ja henkilökohtaisten palaverien muodossa kesäkuussa, mutta kunnolla työt Lukon päävalmentajana pääsevät vauhtiin, kun joukkue kokoontuu yleissopimuksen mukaiselta vuosilomaltaan yhteen maanantaina. Kuva: Juha Sinisalo Kuva: Juha Sinisalo

Rauman Lukon pukukopissa tehdään pientä pintaremonttia ennen kuin pelaajat saapuvat taas työpaikalleen maanantaina 2. elokuuta. Muun muassa mestarijoukkueen teesit ja Kanada-maljan kuva poistuvat kopin seiniltä. Marko Virtanen suostuu mielellään valokuvattavaksi pelaajien istumapaikkojen keskelle. Kuvassa tiivistyy olennainen: uusi päävalmentaja, uudet arvot, uuden alku.

Virtanen aloittaa työnsä päävalmentajana Lukossa ennenkuulumattomassa tilanteessa: joukkue puolustaa Suomen mestaruutta. Tuolilleen valmentajakopissa istahtava Virtanen tietää, että tässä on nyt se teema, joka on tullut ja tulee vastaan vielä monta kertaa. Hänen sanansa ovat harkittuja.

– Kun tästä lähdetään liikkeelle, on tärkeintä, että itse tiedämme, mihin pyrimme. Että lähdemme tekemään tätä juttua meidän arvojemme mukaisesti ja että meillä on se taikinajuuri, joka tietää, mitä menestyminen vaatii. Jos siitä sitten tulisi hyvä kakku, Virtanen muotoilee.

Taikinajuurella Virtanen tarkoittaa laskujensa mukaan 11 pelaajaa, jotka jäävät rungoksi Lukon mestarijoukkueesta. Lähtijöitäkin on melkein saman verran.

– Se on itseaiheutettua. Se on lähes poikkeuksetta mestaruuden hinta, että kärkipäästä lähtee ison roolin miehiä. Mutta mitä pelaajien kanssakin olemme keskustelleet, se on myös aina uusi mahdollisuus puhtaalta pöydältä, kun valmentaja vaihtuu ja joukkue radikaalisti vaihtuu, Virtanen muistuttaa.

Hän ei ole työssään vastaavassa tilanteessa ensimmäistä kertaa. Virtasen liigavalmennusura alkoi kymmenen vuotta sitten kaudella 2011–12 JYPissä niin, että hän nousi kesken kauden A-nuorista liigajoukkueen valmennustiimiin. Päävalmentaja Risto Dufva oli saanut syksyllä nopeat lähtöpassit, ja hänen tilalleen oli tullut Jyrki Aho.

JYP voitti kauden päätteeksi mestaruuden. Liigajoukkueen monivuotinen kapteeni työskenteli lisäksi JYPin organisaatiossa jo vuonna 2009, kun seura voitti ensimmäisen mestaruutensa.

– Jyväskylässä odotettiin mestaruutta 30 vuotta, täällä se vajaat 60 vuotta. Joku on kokenut sen odotuksen jopa taakkana, että joko, joko, eikö vieläkään. Se ainakin loppuu nyt, Virtanen tietää.

Niin mahtava asia kuin mestaruus Raumalle onkin, se tuo Lukolle myös haasteensa. Liiga on täynnä pelaajia, jotka jo hyvissä ajoin keväällä alkoivat tehdä nälkäisinä töitä, että seuraavalla kaudella olisi mahdollisuus pärjätä paremmin.

Lukonkin pelaajat ovat totta kai treenanneet, mutta kesä on ollut myös enemmän tai vähemmän täynnä kaikenlaisia kannujuhlia ja kissanristiäisiä. Joskus mestaruuden jälkeen maha voi olla täynnä, mutta tankki tyhjä.

– Kyllä sitä tässä valmennuskopissa on käyty läpi, että se on yksi uhka. Sellainen menneessä eläminen tai haihattelu, että tämä lähtee jotenkin itsestään. Rauman Lukko on nyt se, jota jahdataan ja joka halutaan koko ajan voittaa, Virtanen myöntää.

– Mulla on kova usko ja luotto, että meillä on riittävästi taitoa. Kovin työ on saada joukkue sitoutumaan yhteisen tavoitteen taakse.

Joukkueen ja seuran etu tultava ensin

Sekin asetelma on hänelle valmentajana tuttu Jyväskylästä. Virtanen nousi JYPissä vetovastuuseen Ahon jälkeen ja oli kausina 2013–18 seuran pitkäaikaisin päävalmentaja. Vuodet toivat Euroopan mestaruuden 2018, SM-pronssit 2015 ja 2017 sekä runkosarjasijoitukset 5, 4, 4, 4 ja 4. JYP oli lähes vuosikymmenen yksi SM-liigan menestyneimmistä organisaatioista.

Noilta ajoilta Virtanen ammentaa arvomaailmaa, jota haluaa nyt vaalittavan Raumalla. Listan ykkösasia on selvä.

– Joukkueen ja seuran etu tule aina ensin. Se voi tarkoittaa jollekin kipeitä päätöksiä, mutta jonkun ne päätökset seuran parhaaksi pitää tehdä. Arjen ilmapiiri ja vaatimustaso pitää olla sellainen, että hyvä ei riitä, vaan pitää pyrkiä erinomaisuuteen, Virtanen linjaa – ja korostaa viestiään katsomalla tiukasti silmiin.

Lukko halajaa 2020-luvun kestomenestyjäksi, mutta dynastioitaan maalailevat muutkin.

– Jos otetaan vaikka kolme suurinta – Kärpät, HIFK ja Tappara – niin nekin haluavat olla joka vuosi kärkikahinoissa ja voittaa mestaruuden, mutta ei se silti kaikilta onnistu, Virtanen huomauttaa.

– Jos haluaa pysyä kärjessä, pitää onnistua laajalla rintamalla. Seuraa pitää johtaa oikeaan suuntaan, talouden on oltava kunnossa ja rekrytointien onnistuttava. On klisee, että jokainen hoitaa oman ruutunsa niin hyvin kuin mahdollista, mutta niin se palapeli kasautuu.

Marko Virtanen muistetaan JYPin pitkäaikaisena kapteenina ja päävalmentajana. Kuva: Juha Sinisalo Kuva: Juha Sinisalo

Aggressiivisempaa puolustuspeliä

Yksi osa palapeliä on itse peli. Lukon valmentaja vaihtui 52-vuotiaasta valmentajasta (Pekka Virta, syntynyt 1969) toiseen 52-vuotiaaseen valmentajaan (Marko Virtanen, s. 1968), joiden perusajatus pelistä kuulostaa loppujen lopuksi aika samalta.

– Lähtökohtaisesti ajatus on hyvin pitkälti samanlainen kuin mitä Pekka on täällä peluuttanut. Aktiivinen ja aloitteellinen pelitapa, jossa viisikko liikkuu tiivisti yhdessä, on se mitä itsekin haluan, Virtanen tiivistää.

Virran kaksi viimeistä vuotta Lukko oli kiekolliseen peliin nojaavalla identiteetillään sarjan pelillisellä aallonharjalla. Mestaruusreseptiä kuvaavia sanapareja voisivat olla vaikkapa ”pidä ja venytä, syötä ja levitä, hyökkää ja pyöritä, prässää ja riistä”. Rimpsun kuultuaan Virtanen innostuu hieman avaamaan ajatuksiaan pelikirjastaan.

– Pitäisi pystyä hyökkäämään niin, että pystymme aloittamaan puolustuspelin mahdollisimman lähellä vastustajaa. Eniten maaleja tehdään hyökkäysalueen riistoista tai jatkopelistä. Jos kentällinen pystyy tekemään 5–10 sekunnin puolustamisen hyvin, jää noin 30 sekuntia aikaa hyvään hyökkäämiseen.

– Tarkoitus on päästä hyökkäämään mahdollisimman nopeasti ei-organisoitua vastustajaa vastaan, mikä vaatii nopeaa reagoimista, pelin kääntämistä ja nimenomaan viisikon pelinopeutta. Ei mitään yhden miehen mohikaanikarvauksia.

Yhden selkeän eronkin Virran ajan pelitapaan Virtanen mainitsee: puolustuspelin aggressiivisuuden.

– Mun ideologiani lähtee vielä vähän voimakkaammin puolustamisen kautta, puhun lyhyestä koko kentän puolustuspelaamisesta. Mitä lähemmäs tullaan omaa maalia, sen aggressiivisemmaksi se muuttuu. En halua nähdä pitkiä perässäjuoksujaksoja omassa päädyssä, vaan etuperin tai sivuttaisliikkeestä puolustamista.

Kultaista mattoa pitkin taloon

Kun Virtasen sopimus Lukkoon julkaistiin syksyllä 2019, tuskin kukaan olisi osannut odottaa, että syksyn 2021 tehdessä tuloaan tilanne on tämä. Virtanen oli tuolloin vielä pätkäpestillä Turun Palloseuran päävalmentaja, Lukko taas taisteli Pekka Virran kolmannella kaudella kynsin hampain suorasta pudotuspelipaikasta.

Heinäkuussa 2021 Lukko on Virran ja Virtasen johdolla tuplamestari. Se on temppu, jossa on viimeksi onnistunut Suomessa Jokerit vuonna 1996. Virtanen pääsi kävelemään tulevaan työpaikkaansa kultaista mattoa pitkin, sillä hän tutustui organisaatioon johtamalla Lukon A-nuoret viime kauden päätteeksi mestareiksi 63 vuoden tauon jälkeen.

– Koen, että se oli hyvä juttu. Olen nyt nähnyt arjessa ne pelaajat, jotka tänne jäävät. Lisäksi A-junioreissa on valmentajan hyvä kehittää ja kokeilla asioita, koska pelaajat ovat siellä niin kuuliaisina eikä heillä ole ennakko-odotuksia. Nautin siksikin menneestä vuodesta kovasti.

Kesän aikana Virtanen muutti kotinsa Raumalle sillä ajatuksella, että hetkeen muuttokuormaa ei tarvitse taas kasata. Mutta kun sen aika on, pahvilaatikoihin pakataan arvometallia.

– Ehdottomasti siitä lähdetään, että tämä menestys jatkuu tulevaisuudessa. Mä olen tullut tänne pärjäämään.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.