Ennen torstaita Mikko Petman ei ollut tehnyt ainuttakaan pudotuspelimaalia millään sarjatasolla tai missään ikäluokassa.
Hyvää kannattaa odottaa, sanotaan. Ainakin tällä kertaa sanonta tiesi paikkansa, sillä kiekon verkkoon saaminen tiesi melkoista tunnemyrskyä.
Petman sai kunnian ohjata jatkoerässä voittomaalin, kun Lukko kukisti Tapparan ensimmäisessä välieräpelissä maalein 3–2 (2–0, 0–0, 0–2, 1–0).
Osuma syntyi ajassa 64.08.
– Nyt on tosi hyvä fiilis. Ei voisi parempaan paikkaan eka pleijarimaali tulla, Petman puhalteli tilanteen hieman rauhoituttua.
Jännitys purkautui helpotukseksi ja onneksi
Joukkuekaverit kävivät noukkimassa kiekon talteen muistoksi ensimmäisestä pudotuspelimaalista. Petman tosin ei ehtinyt hahmottaa, kuka laatan poimi Tapparan maalista.
– Varmaan toi (Heikki) Liedes. Ei ole kyllä oikein mitään muistikuvaa siitä kasasta. Fiilikset olivat sen verran korkealla siinä, Petman tunnelmoi.
Juhlat olivat toistaiseksi tämän kevään riehakkaimmat Äijänsuolla. Kaikki puolivälieräsarjan pelit ratkesivat jo hyvissä ajoin, mutta välieräavauksessa pelin voittaja oli loppuun asti auki.
– Siinä purkautui se pieni jännitys, joka kaikilla oli takaraivossa. Siinä tuli helpotus ja onni, Petman arvioi.
Nelosketju näytti mallia
Kausi on edennyt jo niin pitkälle, että pelien urheilulliset panokset ovat kovat. Välieräsarjan voittaja pääsee pelaamaan finaaleja, joissa Lukko on nähty vain kerran aiemmin liigahistorian aikana.
Asetelma on selvä. Runkosarjan voittanut raumalaisryhmä on suosikki, mutta vaakakupissa painaa historian tuoma taakka.
Lukko ja Tappara ovat kohdanneet pudotuspeleissä kahdeksan kertaa, ja raumalaiset ovat poistuneet kaukalosta voittajina vain kerran.
Torstain peliin sinikeltaiset tulivat kuin kauden parhaina hetkinään. Lukon hyökkäyspeli oli väkevää, ja se tuotti avauserässä kaksi nelosketjun viimeistelemää komeaa maalia.
Ensin Jonne Tammela hyödynsi Tapparan puolustusalueen virheen ja ampui kiekon ohi Tapparan maalivahdin Christian Heljangon.
Aivan erän lopussa saman tempun teki Thomas Gregoire, joka tälläsi laatan maalirautojen kautta sisään.
Mikko Petman ei saanut osumaan syöttöpistettä, mutta hänen panoksensa maalin syntyyn oli merkittävä.
Lukko pääsi lähtemään vastahyökkäykseen, kun Petman taklasi omassa päässä Tapparan ison pakin Ben Bloodin irti kiekosta.
– Me aloitimme tosi hyvin ja olimme kyllä valmiita pelaamaan, Lukon puolustaja Vili Saarijärvi totesi.
Kolmannen kerrankin Lukko sai avauserässä kiekon maaliin, mutta Lukas Klokin osuma hylättiin lopulta maalivahdin häirintänä, kun Tapparan päävalmentaja Jussi Tapola päätti haastaa maalin.
– Saimme siihen ne pari maalia, mutta sen jälkeen emme ehkä hyökänneet enää niin aktiivisesti. Sen jälkeen ne pääsivätkin peliin kiinni, Saarijärvi kuvaili.
Alivoimamaali sai tärräämään
Tappara ei olisi Tappara, jos se ei olisi taas kerran tehnyt Lukon elämästä vaikeaa. Tamperelaiset iskivät kolmannessa erässä kavennuksen juuri silloin, kun sitä vähiten osasi odottaa.
Petteri Puhakka väänsi alivoimamaalin, kun Lukon olisi voinut odottaa ratkaisevan kamppailun illan toisella ylivoimamahdollisuudellaan.
Lukko puolestaan teki koko pelissä yhden rikkeen, jonka tuomaristo näki kaksiminuuttisen arvoiseksi. Se ei kuitenkaan koskaan päätynyt tilastoihin saakka, sillä Valtteri Kemiläinen täräytti pelin tasoihin siirretyn rangaistuksen aikana.
– Sen ekan maalin jälkeen meillä rupesi ehkä vähän tärräämään. Alettiin miettiä liikaa, Saarijärvi arveli.
– Kyllähän se tasoitus säväytti, vaikka ei saisi. Varsinkin, kun olin itse kentällä sen aikana, niin kyllähän se harmitti, Petman puolestaan myönsi.
Vikkelä poika haki irtokiekon
Tapparan tasoitus syntyi kolme ja puoli minuuttia ennen kolmannen erän loppua. Lukon saattoi pelastaa Maksim Matushkinin kaksiminuuttinen, joka vei vierailta eväät ratkaista kamppailu varsinaisen peliajan aikana.
Jatkoerään saapui selvästi henkisesti itsensä koonnut Lukko. Kotijoukkue oli aktiivinen, hallitsi peliä ja ansaitsi voittomaalinsa.
Tilanteessa Vili Saarijärvi kävi poimimassa B-pistealoituksen jälkeen irtokiekon, eksytti pyörähdyksellään Toni Utusen ja tarjoili takatolpalle suorastaan hävyttömän poikittaissyötön.
Sen Petman sai siirtää sisään.
– Meillä oli Seväsen Ronin kanssa pieni kisa aloituksen jälkeen, että kumpi ottaa irtokiekon. Minä sen vikkelänä poikana vein ja lähdin katselemaan ylänurkkalaukausta, Saarijärvi kertasi.
– Sivusilmällä näin, että kaveri lähti pikkuisen varastamaan. Siihen pieni pyörähdys, jonka jälkeen oli helppo syöttää ja Mikolla varmaan myös helppo pistää sisään.
On ehkä jopa ironista, että nelosketju teki kaikki Lukon maalit. Lukon päävalmentaja Pekka Virta arvioi välieräsarjan alla, että Liedeksen johtama nelonen on pelannut koko kauden tasaisimmin, koska siltä ei varsinaisesti odoteta maaleja.
Nyt se otti ratkaisijan roolin.
– Ensimmäinen ja toinen erä pelattiin tänään ihan hyvin, ja onnistuttiin pitämään kaveri pois maalintekopaikoista, Petman kuvaili.
– Kolmannessa erässä sitten alettiin ehkä pelata vähän liian safetyä. Kliseisesti voi sanoa, että se ehjä 60-minuuttinen tarvittaisiin. Jatkossa pitää keskittyä enemmän omaan pelaamiseen kuin vastustajan pelaamiseen.
Jännitystä oli turha kiistää
Jatkoaikaosuma purki avausvoiton paineet, mutta oli vasta ensimmäinen askel matkalla kohti finaalipaikkaa. Joukkueiden vääntö jatkuu heti perjantaina, jolloin pelataan toinen välieräpeli Raumalla.
– Ehkä jännitys näkyi alussa omassakin pelissä, mutta hyvin onnistumisten kautta sitä pääsi peliin sisälle, Saarijärvi mietti.
– Kyllähän pelit tietysti aina jännittävät. Pieni kipinä näyttää, että välittää, kunhan ei jännitä itseään pihalle.
"Ollaan kovia, ei oteta steppejä taaksepäin"
Lukon kokoonpanossa nähtiin torstaina yksi muutos Ilves-sarjaan, kun ykkösketjun laituri Sebastian Repo oli sivussa. Hänen paikkansa otti kokenut Toni Koivisto, joka istui puolivälierät 13. hyökkääjän roolissa.
Kokoonpano myös eli pelin aikana, sillä Pavol Skalicky joutui toisessa erässä pukukoppiin hoidettavaksi, kun Vili Saarijärven lämäri kumahti hänen päähänsä.
Tapparalla puolestaan osumaa otti puolustaja Teemu Suhonen, joka jouduttiin taluttamaan jäältä kolmannessa erässä. Jalkavamma ei kuitenkaan päättänyt miehen peliä, vaan hän palasi kaukaloon jatkoerässä.
– Pelin vaade oli tosi kova. Vastustajalla on vahvoja kamppailijoita, joten vastus oli tosi kova, Mikko Petman luonnehti.
Kamppailu oli pääasiassa sääntöjen mukaista, ja kaksiminuuttiset olivat vähissä.
Kymppejä sen sijaan tuomittiin peräti kolme, ensimmäiset Lukon Kristian Pospisilille ja Tapparan Ben Bloodille nahistelusta varsinaisen peliajan päätteeksi ja kolmas Tapparan Maksim Matushkininlle ratkaisumaalin jälkeisestä reaktiosta.
– Kuten pitääkin, oli paljon tunnetta tässä pelissä, Vili Saarijärvi sanoi.
– Kaveri saa hiillostaa. Ollaan kovia, ei oteta steppejä taaksepäin, mutta ei lähdetä myöskään kuumenemaan itse.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.