Tähdet olivat monella tapaa oikeassa asennossa 18. marraskuuta, jolloin Luvian liikuntahallissa pelattiin nippu nelosdivarin pelejä.
Oli hiuskarvan varassa, ettei HUPAn ja raumalaisen Iskun välinen kamppailu jäänyt Jarkko Raittisen uran ja elämän viimeiseksi peliksi.
Hän muistaa tunteneensa rintakipuja pelin viimeisessä vaihdossa. Samoin hän muistaa, että rintakivut äityivät pukukopissa valtaviksi.
Seuraavaksi mies muistaa heränneensä sairaalassa.
Raittinen, 24, sai tuona marraskuisena sunnuntai-iltapäivänä sydänkohtauksen. Hänen sydämensä ehti olla pysähtyneenä 38 minuuttia.
– Tilanne oli vakavin mahdollinen. Oikeastaan sen ylikin. Tappava, Luvialla Kaaron Roiman pelaajana mukana ollut ensihoitaja Jere Saramo taustoittaa.
Raittisen pelastus oli, että Luvian hallissa oli defibrillaattori, jonka avulla Saramo sai sydämen uudelleen käyntiin. Mikäli laitetta ei olisi ollut, Raittinen olisi todennäköisesti menehtynyt.
Toisaalta lopputulos olisi ollut sama, jos paikalla ei olisi ollut ammattitaitoista ensihoitajaa.
Lauantaina Raittinen pääsi Rauman Kauppikselle seuraamaan, miten HUPAn ja Roiman kaudet jatkuivat. Peleissä kaarolaiset pelasivat paidanrintamuksessaan tarrat, joihin oli painettu Saramon pelinumero ja jännitetty hauis.
Kaukana ei oltu siitä, että pelit olisi pelattu surunauhat käsivarsissa.
– Päällimmäisenä ajatuksena on iso kiitos näille, jotka elvyttivät, Raittinen toteaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.