JYPissä vahvan kiinnityksen ykkösvahdin paikkaan viime aikoina ottanut maalivahti Jussi Olkinuora otti uransa ensimmäisen voiton kasvattajaseuraansa Tapparaa vastaan, kun jyväskyläläiset kaatoivat sarjakärjen Hakametsässä voittolaukauskilpailun jälkeen 4-3.
Virallisissa tilastoissa nimellä Juho esiintyvä mutta Jussia suosiva Olkinuora myönsi ottelussa olleen erityislatausta.
- Olihan se kiva pelata kotikonnuilla. Harjoittelin Tapparan kanssa pari viikkoa kesällä myös, niin onhan se aina kiva pelata tuttuja vastaan.
JYP on kymmenen ottelun kuntopuntarissa Liigan ylivoimaisesti kovakuntoisin joukkue 24 kerätyllä sarjapisteellä. Eroa seuraavina tuleviin Lukkoon ja Kärppiin on peräti viisi pistettä. Olkinuora sälyttää syyn hurjasta vireestä perinteisen työnteon niskaan.
- Pelit ovat kulkeneet hyvin, ja olemme tehneet vain paljon hommia. Elämä ja jääkiekko ovat molemmat vähän sellaisia, että pitää kokeilla mikä toimii, ja se mikä toimii niin sillä mennään. Se näyttäisi nyt olevan meillä homma.
JYP oli ottelussa kuskin paikalla ensimmäisen erän ajan ja siirtyihin heti ottelun ensimmäisen viisiminuuttisen aikana johtopaikalle. Tappara pääsi rinnalle vasta kolmannen erän loppupuolella.
- Täytyy ottaa sitä vähän omaankin piikkiin. 2-0-johto kolmannessa erässä ei saisi mennä jatkoajalle, Olkinuora sätti itseään.
Kolmas erä oli jäähyjen sävyttämä, kolme viidestä maalista syntyi ylivoimalla.
- Oli tiukka peli, ja paljon jäähyjä. Osa niistä tuli aiheesta, osa ei. Kauneus on katsojan silmässä, Olkinuora pohti diplomaattisesti.
SaiPasta joulukuun puolenvälin tienoilla Jyväskylään siirtynyt Olkinuora ei ole ollut yllättynyt seuransa huimasta lennosta viime aikoina.
- Ei ole mikään yllätys. Heti kun tulin tänne, ihmettelin lähinnä, että miksi ei tule voittoja.
Ura Pohjois-Amerikassa polki paikallaan
Olkinuora siirtyi syksyllä SaiPaan kuuden Pohjois-Amerikassa vietetyn vuoden jälkeen. Sikäläisessä pelaajapolussa oli alkanut tulla seinä vastaan.
- Oli vähän sellainen olo, että menen kyllä eteenpäin, mutta kaikkien muiden mielestä en mene. CV oli sen näköinen, että en ollut siellä missä olisin halunnut olla - eli maailman paras.
Pääasiassa farmin farmissa ECHL:ssä edelliskauden pelannut Olkinuora löysikin itsensä pian Suomesta.
- Liigaan halusin tulla, koska tämä on paljon mukavampi olosuhteiltaan, ja täällä on hyvää jääkiekkoa, vähemmän reisaammista ja vaihtuvuutta. Voi pysyä yhdessä joukkueessa koko ajan - tai ainakin siihen on mahdollisuus, kahta eri liigaseuraa tälläkin kaudella edustanut Olkinuora naurahti.
SaiPakin tosin löytyi pelipaikaksi vasta syyskuun lopulla liigakauden jo alettua, kun Frans Tuohimaa loukkaantui. Miksi pelipaikan etsimisessä kesti niin kauan?
- Siinä oli vähän sellainen tilanne, että joukkueet eivät tienneet, että olen tulossa. Siinä vaiheessa kun aloin soitella niitä läpi, oli jo liian myöhäistä.
- Odotin onnenkantamoista, että joku loukkaantuu ja minulle aukeaisi mahdollisuus. Ei se tietenkään koskaan ole kiva nähdä, että kukaan loukkaantuu, mutta niin sain jalan oven väliin.
Opiskelua peliuran ohessa
HIFK:n junioreista viime vuosikymmenen lopulla USHL-juniorisarjan kautta Denverin yliopistoon päätynyt Olkinuora jätti opiskelut sikseen kahden vuoden jälkeen, kun Winnipeg Jets tarjosi hänelle kolmivuotista tulokassopimusta. Opiskelut eivät ole kuitenkaan jääneet täysin sikseen.
- Tavoite on se, että kun ura loppuu, niin olisin jo valmistunut. Nykyään kun maailma on niin uskomaton, että tyttöystävä tekee etäduunia, ja itse opiskelen etänä. Kotisohvalta voi tehdä vaikka mitä.
Peliuran jälkeinen ammatti ei ole kuitenkaan vielä valikoitunut.
- Denverissä luin digitaalista mediaa, mutta nyt olen ottanut täällä vain peruskursseja ja katson sitten, mistä löydän itseni.