– Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, naurahtaa Tuomas Grönman.
Hän on Lukon entinen puolustaja, entinen NHL-pelaaja ja olympiamitalisti, nykyään yksi Suomen tunnetuimmista urheilupsykologeista.
Grönman teki aikanaan gradunsa Lukon akatemiapelaajien henkisestä valmennuksesta. Sen jälkeen hän on tehnyt yhteistyötä yksittäisten raumalaisten jääkiekkoilijoiden, raumalaisten uimarien ja pika-aituri Pasi Roslundin kanssa, mutta hänen kosketuspintansa raumalaiseen joukkueurheiluun on ollut ohut.
Viime kaudella Grönman kävi pitämässä yhden luennon Lukon jääkiekkonaisille, mutta varsinaisesti hän ei ole ollut mukana yhdenkään raumalaisjoukkueen valmennusryhmässä.
Feran naisten uusi mentaalivalmentaja
Ei ennen kuin nyt. Grönmanista tulee Feran naisten superpesisjoukkueen mentaalivalmentaja.
– Nyt pitäisi aloittaa tammikuussa. Meillä on tarkoitus olla neljä ryhmätapaamista, joissa on koko joukkue paikalla. Sen jälkeen katsotaan, missä tarve on, ja jatketaan mahdollisesti yksilötapaamisilla, Grönman taustoittaa.
– Jos urheilupsykologia ei ole tuttua, työsarkaa voi olla enemmänkin.
Grönman on urallaan toiminut henkisenä valmentajana Suomen jääkiekkomaajoukkueissa. Aikanaan hänen ensimmäinen asiakkaansa oli reilun tuhannen NHL-ottelun uran pelannut Jussi Jokinen.
Seuratyötä hän ei kuitenkaan ole juuri tehnyt.
– Isossa kuvassa henkinen valmennus on työkalujen antamista arkeen ja itseluottamuksen lisäämistä, Grönman toteaa.
– Tavoitteena on luoda joukkueeseen turvallinen ilmapiiri ja turvallinen ympäristö, jossa jokainen uskaltaa yrittää.
Henkiset ominaisuudet tärkeämpiä kuin lajitaidot
Hän kokee henkiset ominaisuudet urheilijalle jopa tärkeämmäksi kuin lajitaidot. Kognitiiviset vahvuudet ratkaisevat, kenestä tulee huippu, Grönman linjaa.
– Ajatus ja tunne ohjaavat meidän toimintaamme. Jos tulee epävarmuuden tunne, me rupeamme pelaamaan epävarmasti, hän kuvailee.
– Pyrin antamaan jokaiselle pelaajalle työkaluja sen käsittelemiseen. Jos ajatus karkaa, kun urheilussa tulee virhe tai rupeaa miettimään, voitetaanko me vai hävitäänkö me tämä peli – pyrin antamaan työkaluja, miten urheilija pystyy palauttamaan itsensä siihen hetkeen.
Grönman haluaa, että hänen valmennuksessaan olevat urheilijat pitävät kirjaa tuntemuksistaan ja dokumentoivat omia ajatuksiaan esimerkiksi harjoitustilanteessa.
– Sitä ei voi estää, etteikö urheilija olisi jossain vaiheessa epävarma. Se on mahdotonta, että koskaan ei tulisi epävarmuuden tunnetta, Grönman painottaa.
Samoilla taidoilla NHL:ään tai Euroopan kolmostasolle
Grönman haluaa urheilijan tietävän, mitä tämä ajattelee ja tuntee missäkin tilanteessa. Hän haluaa urheilijan tuntevan itsensä, koska itsetuntemus on hyvän itseluottamuksen pohja.
– Jos urheilija on tässä hyvä, hänestä tulee tasaisempi ja hänelle tulee vähemmän ohipelejä. Jos puhutaan huippu-urheilusta, niin tämä erottaa huiput, Grönman muotoilee.
– Otetaan vaikka kaksi jääkiekkoilijaa, joilla on tasaiset taidot. Pelataan kaudessa 100 peliä, joissa toinen pelaa 80 kertaa kaudessa oman parhaan pelinsä ja toinen 20. Näistä toinen pelaa 15 vuoden NHL-uran ja toinen päätyy jonnekin Euroopan kolmostasolle.
Feran valmennustiimiin kaksi uutta roolia
Feran naisten superpesisjoukkue sai uuden pelinjohtajan lokakuun alussa, jolloin julkaistiin Erno Tuomaisen siirto Siilinjärven Pesiksestä 2+1-vuotisella sopimuksella.
Nyt Tuomaisen ympärille rakennettu valmennusryhmä on valmis.
Viime vuodet Feran B-tyttöjen kakkospelinjohtajana toiminut Riku Rosendahl nousee samaan rooliin naisten joukkueeseen, Arto Tarvainen toimii fysiikkavalmentajana ja Piia Vuorio juoksuvalmentajana.
Kokonaan uusina rooleina Feran valmennusryhmään liittyvät lukkarivalmentaja ja mentaalivalmentaja.
Ne on täytetty raumalaisesta urheilusta tutuilla nimillä, eli lukkarivalmentajan roolissa aloittaa Jenna Kammi-Rahnasto ja mentaalivalmentajana Tuomas Grönman.
Kaikkien apuvalmentajien sopimukset ovat yksivuotisia.
– Kiva saada Jenna takaisin Feraan luotsaamaan meidän lukkareitamme. Hän on alansa huippu, joten on kiva, että saamme hänet tuohon jalkauttamaan oppejaan, Feran puheenjohtaja Sanna-Leena Jokinen toteaa.
– Henkisen valmentajan tarpeesta taas on keskusteltu jo jonkin aikaa. Urheilu ylipäänsä ja samalla myös pesäpallo menee koko ajan psykologisemmaksi. Pelaajilta vaaditaan enemmän ja pelaajat vaativat itseltään enemmän, joten tuki siinä täytyy olla taustalla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.