Kaksi kaivinkonetta tekee työtään idässä ja ukkosrintama jylisee lännessä, kun Rafael Eerola ja Juha Majalahti raapustavat allekirjoituksensa sopimuspaperiin.
Sen jälkeen Raumalaiskiekkoilun Tuen puheenjohtaja ja Euran kunnanjohtaja eivät kättele, vaan lyövät korona-ajan hengessä kyynärpäät yhteen.
Keskelle nurmikenttää asetellulla pulpetilla sinetöidään virallisesti uuden tekojään rakentaminen Euran urheilukeskukseen.
Kyseessä on historiallinen hetki Raumalaiskiekkoilun Tuelle, sillä koskaan aiemmin yhdistys ei ole osallistunut liikuntapaikkarakentamiseen Rauman rajojen ulkopuolelle.
Vielä merkittävämpi se on Euran kunnalle, sillä ilman Tuen tukea sillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta ryhtyä tekojääprojektiin.
– Ajatus tähän lähti vuosien takaa. Eura on ollut aina Lukolle tärkeä kumppani, sillä täältä lähtee aina autojono Lukon peleihin ja euralaiset yritykset ovat olleet merkittävästi mukana sponsoriverkostossa, Eerola taustoittaa.
Lausunnosta alkoi puhelutulva
Aiheesta taustayhdistyksessä on puhuttu monta kertaa, mutta viime talvi vei keskustelut uudelle tasolle ja uusiin piireihin.
– Viime talvena Pyynpään tekojää alkoi käydä ahtaaksi, kun käyttäjämäärissä alkoi olla koronaekstraa. Silloin Länsi-Suomelle lipsahti kommentti, että uusi tekojää voitaisiin tehdä Euraankin, Eerola kertaa.
– Lehti ehti seuraavana päivänä juuri postilaatikkoon napsahtaa, kun täältä alkoi tulla puheluja, joissa kyseltiin, että pahus, mitäs tämä tarkoittaa.
Rattaat lähtivät pyörimään, ja kesäkuussa päätös oli pöydällä. Raumalaiskiekkoilun Tuen aloitteesta seutukunnalle rakennetaan vielä tämän vuoden aikana kaksi uutta tekojäätä.
Toinen niistä sijoitetaan Rauman Lähdepellolle ja toinen Euran urheilukeskukseen jalkapallokentän itäpäätyyn.
– Taisi olla allekirjoittanut, joka Eerolalle soitti, kun ne kommentit oli Länsi-Suomesta lukenut, Euran kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen naurahtaa.
– Me olemme tästä aivan haltioituneita. Tässä on ollut vähän oho-meininki.
Kunnan kerjuukirje poikkeuksellinen teko
Euran kentän budjetti on 808 000 euroa. Keskiviikkona allekirjoitetun sopimuksen mukaan Tuen osuus potista on 445 000 euroa. Reilut 50 000 euroa kerätään paikallisilta yrityksiltä, joten Euran kunnan osuudeksi jää 313 000 euroa.
– Eurosummat ovat isoja, mutta kun katsoo Euran kunnalta tullutta sitoutumista ja sponsoriverkostoa, niin meillä on tosi hyvä fiilis tästä historiallisesta päätöksestä, Eerola sanoo.
Juha Majalahti huomauttaa, että kunnallisessa liikuntapaikkarakentamisessa ei ole tavanomaista, että yrityksille lähetetään kerjuukirjeitä.
Eurassa kuitenkin lähetettiin. Majalahden, Pintoksen johtajan Samu Peren ja Eupartin toimitusjohtajan Eero Salmen allekirjoittamassa kirjeessä lähdettiin hakemaan rahoitusta 50 000 euron hintaiseksi lasketun jääkoneen hankkimiseen.
Tavoitteena oli löytää kymmenen yritystä, joista kukin sijoittaisi 5 000 euroa. Nyt listassa nimiä on jo 12, ja pari ”isoa kalaa” on vielä liittymässä mukaan.
– Olin yllättynyt, miten hyvin yritykset lähtivät mukaan, mutta toisaalta yrityskunnassa on puhuttu paljon vetovoimatekijöistä. Tämä nähtiin sellaiseksi, ja pienetkin yritykset näyttivät nopeasti vihreää valoa, Pere paljastaa.
– En silti odottanut, että tämä näin kivuttomasti menee.
Uros Liven rakentaja sai urakan Eurasta
Päätös tekojään urakoitsijasta tehtiin maanantaina. Tarjousten perusteella valittiin Unisport Oy, joka rakentaa parhaillaan esimerkiksi Tampereen uutta Uros Live -monitoimiareenaa.
Tarjouksia kunta sai kaksi. Kilpailevan tarjouksen teki Suomen Tekojää Oy.
Urakkasopimukseen on kirjattu, että kaikkien rakennustöiden pitäisi olla valmiina marraskuun loppuun mennessä. Tavoitteena on, että uusi jää olisi käyttökunnossa 4. joulukuuta.
Näkyvät työt on kuitenkin jo aloitettu, sillä kentällä tehdään jo sadevesiviemäröintiä.
– Vaikka puhutaan Rauman Lukosta, niin kyse on silti kaiken kansan liikuntapaikasta, Lehtonen huomauttaa.
Uusi kenttä palvelee myös euralaista kesäurheilua, sillä se pinnoitetaan hiekkatekonurmella. Luvassa on parannusta etenkin pesäpallon harrastusmahdollisuuksiin.
– Näen hirveänä voimavarana kunnalle, että luistelukausi on jatkossa 4–5 kuukautta, kun se on nyt saattanut olla neljä viikkoa, Lehtonen toteaa.
Vetovoimatekijöitä vapaa-ajanviettoon
Peren mainitsemat vetovoimatekijät ottaa esiin myös Eerola. Hän huomauttaa, että ei kukaan muuta Helsingistä Euraan tai Raumalle, koska paikkakunnalle rakennetaan uusi tekojää.
Mutta kun työpaikka on jo löytynyt, saattavat paikkakunnan vapaa-ajanviettomahdollisuudet vaikuttaa lopulliseen päätökseen työn ottamisesta vastaan.
– Me haluamme olla mukana vetovoimatekijöiden luomisessa tällä talousalueella. Nyt olemme ensimmäistä kertaa maakunnassa, mutta etenkin liikunnassa ja urheilussa kaikenlaisesta raja-ajattelusta pitäisi päästä eroon, Eerola laskee.
– Tällä pienellä talousalueella meidän täytyy ryskiä lujaa, mutta kyllä täältä länsirannikolta ruutia löytyy. Se on nähty ennenkin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.