HIFK on onnistunut hilaamaan pikavauhtia joukkueensa mitalikantaan naisten jääkiekkoliigassa. Vuoden 1989 SM-pronssin jälkeen HIFK:lla ei ollut naisten joukkuetta 20 vuoteen ollenkaan, mutta vuonna 2018 sellainen kasattiin jälleen Naisten Mestiksen karsintoihin. Viime keväänä HIFK juhli jo liigassa SM-pronssia.
– Jo siitä ensimmäisestä päivästä lähtien seuralla oli periaatepäätös, että toiminta ei maksa pelaajille mitään. Se on iso asia. Pääkaupunkiseudulla jääkiekon harrastaminen on suhteellisesti kalliimpaa kuin muualla, joten monet pelaajat joutuivat maksamaan sellaista 2 000–3 000 euroa per kausi, HIFK:n päävalmentaja Saara Niemi kertoo.
– Tuntuu, että pelaajat pystyvät sitoutumaan paljon paremmin, kun ei tarvitse miettiä maksupolitiikkaa.
Vahvistuksia ulkomailta
HIFK teki Suomessa ensimmäisenä sen, minkä esimerkiksi HPK tiedotti tänä kesänä tehneensä perässä. Se otti naisten joukkueen miesten liigaorganisaation taustayhtiön siipien suojiin.
Panostukset näkyvät esimerkiksi siinä, että Niemi pystyy olemaan päätoiminen valmentaja. Hän on puoliksi HIFK:n ja puoliksi Jääkiekkoliiton palkkalistoilla. Länsi-Suomelle Niemi antoi haastattelun ollessaan maajoukkuevalmentajana vetämässä Raumalla tyttöjen kartoitusleiriä.
– Seura on saanut hankittua meille hyviä yhteistyökumppaneita, ja Oy laittaa myös omasta pussistaan. Kausibudjettimme on siellä about 200 000 eurossa, Niemi paljastaa.
HIFK on pystynyt hankkimaan muun muassa laajan kymmenen valmentajan taustatiimin sekä viisi maajoukkuepelaajaa Ranskasta ja Tshekistä. Heistä Emmanuelle Passard oli runkosarjassa, ja Michael Pejzlova pudotuspeleissä joukkueen paras pistenainen.
– Pystymme hommaaman heille asunnon veloituksetta. Sekin on jo iso apu naiskiekossa, että seura pystyy kattamaan asumiskustannukset.
Lisää ammattimaisuutta
Se, että muutama hyvä ulkomaalaisvahvistus nostaa joukkueen raketin lailla sarjataulukossa, kertoo kuitenkin myös naisten liigan tolasta. Niemen mukaan naisjääkiekon asema on reippaasti parempi kuin esimerkiksi hänen pelatessaan vielä itse maajoukkueessa kymmenisen vuotta sitten.
– Ammattilaisia ei ollut kovin paljon. Minä olin neljä vuotta yliopistossa Yhdysvalloissa, Karoliina Rantamäki (HIFK:n nykyinen kapteeni) pelasi Venäjällä. Nykyään urheilullisuus ja ammattimaisuus näkyy naisten maajoukkuepelaajista. Harva on enää edes työelämässä kokopäiväisesti mukana, Niemi vertailee.
Ammattilaisista moni pelaa kuitenkin ulkomailla, etenkin Ruotsissa. Vaikka tähtimaalivahti Noora Räty teki kesällä sopimuksen HPK:n kanssa, kotimaan pääsarjassa ammattilaiset ovat edelleen harvassa.
Nyt, kun Naisleijonat on murtautunut ensimmäisen kerran MM-finaaliin, kirkkaimman tavoitteleminen vaatii enemmän myös kotimaisilta seuroilta.
– Seurojen pitää pystyä mahdollistamaan huippujen kehittyminen. Ensimmäinen askel on, ettei tarvitse maksaa mitään, seuraava se, että kärkipelaajat saisivat Suomessakin jopa palkkaa, Niemi toteaa.
HIFK:ssakin tiedetään kuitenkin, ettei menestystä voi pitkässä juoksussa ostaa. Toiseksi tärkeäksi asiaksi Niemi mainitsee, että vaikka tyttöpelaajien harrastajamäärät ovat olleet kasvussa, massaa tarvitaan edelleen lisää.
– Koemme tärkeäksi arvoksi, että olisimme omavaraisia, ja että meillä on omaa pelaajapolkua, tyttöjoukkueita ja Gimmat Skulaa -kiekkokoulu. Vaikka meille tulikin kaksi naisten maajoukkuepelaajaa muualta Suomesta (Matilda Nilsson, KalPa ja Julia Liikala, HPK), nostamme joka vuosi myös pelaajia Mestiksen akatemiajoukkueesta mukaan edustusjoukkueeseen.
Naiset houkuttelevat naisia
Raumalla Lukon naiset ovat samassa tilanteessa kuin HIFK kolme vuotta sitten, Mestiksen karsinnoissa. Yritystä ylöspäin on, sillä Liigasta putoamisen jälkeen Lukko on palkannut Sami Piilikankaan päätoimiseksi valmentajaksi, ja joukkue on saanut Eurajoelta oman kotihallin.
Murusillakin miesten liigajoukkueen budjetista Lukko saattaisi kuitenkin nousta nopeastikin taistelemaan naisten SM-mitalista. Ei ole mahdoton ajatus, että Lukko Oy tai Raumalaiskiekkoilun Tuki ry päättäisi ohjata lisäpanostuksia naisten jääkiekkoon. Iso kysymys kuuluu kuitenkin, miksi niin kannattaisi tehdä?
– Jos miettii yhteiskuntaa, niin sehän on nykyään ihan normi, että pystytään olemaan molempia sukupuolia varten. Jääkiekko on tullut vähän jälkijunassa sen suhteen, Saara Niemi sanoo.
Hänen mukaansa HIFK ja HIFK Hockey Oy Ab ovat olleet tyytyväisiä rohkeaan ratkaisuunsa, joka on poikinut myös paljon positiivista palautetta. On yrityksiä, jotka haluavat näkyä naisurheilussa ja tasa-arvotaistelussa.
– IFK-perhe kuuluu kaikille. Kun naiset ovat enemmän mukana toiminnassa, se tuo enemmän naisia myös halliin. 50 prosenttia väestöstä on naisia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.