Unelman jahtaaminen siirtyi ensi vuoteen, mutta Titta Keinänen näkee olympialaisten siirtämisessä paljon hyvääkin

Olympialaisten siirtyminen antaa hengähdystauon euralaiskaratekalle. Painonnostaja Anni Vuohijoelle Tokio-tavoitteen siirto taas tuo monenlaista mietittävää.

Kansainvälinen Olympiakomitea taipui väistämättömään. KOK ilmoitti tiistaina, että Tokion olympialaiset on siirretty koronaviruspandemian takia tältä kesältä vuoteen 2021.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kesäolympialaiset siirtyvät. Samalla siirtyivät eteenpäin myös paralympialaiset, jotka piti järjestää Japanissa olympialaisten jälkeen.

Karateka Titta Keinänen kertoi vielä sunnuntain Länsi-Suomessa (22.3.), miten hän valmistautui olympialaisiin poikkeuksellisessa tilanteessa. Siirtouutinen ei ollut yllätys.

– Ajatukset ovat aika rauhalliset. Olen osannut epäillä ja odottaa tätä jo pidemmän aikaa, joten ei tässä tullut päivässä mitään traagisia muutoksia, Keinänen kertoo.

– Tilanteeseen nähden ratkaisu oli oikea.

Kalenterin tyhjeneminen tuntuu hyvältäkin

Euralaisen olympiapaikka oli, ja on edelleen, yhden kortin varassa. Jos karsintajärjestelmään ei tule muutoksia, rankingin kautta euralainen ei enää olympialaisiin pääse.

Ainut mahdollisuus on olympiakarsintaturnaus, joka siirrettiin kerran jo kesäkuun loppuun ja siirrettäneen nyt ensi vuoteen.

Esimerkiksi loukkaantumisista kärsinyt pika-aituri Annimari Korte tervehti ilolla olympialaisten siirtymistä, eikä sitä pistä pahakseen Keinänenkään.

– Huippukuntoa on täytynyt pitää yllä jo aika pitkään. Tietysti oli aika hyvä tatsi kisaamiseen, mutta ei tässä ole kovin paljon aikaa jäänyt treenaamiselle ja kehittymiselle. Koen, että olin hyvässä kunnossa nytkin, mutta ensi vuonna minulla voi olla vielä enemmän annettavaa, Keinänen sanoo.

Keinänen on kiertänyt tiiviisti kisoja ympäri maailmaa ja metsästänyt rankingpisteitä. Kun kalenteri on yhtäkkiä tyhjä ja paine tehdä tulosta poissa, olo on hieman outo ja tyhjä.

– Tässä on ollut aika tiukat pari vuotta. Toisaalta tuntuu hyvältäkin, että niin pitkän putken jälkeen on nyt aikaa harjoitella ja hengähtää.

Kisoja ei tarvitse kiertää niin paljon

Taloustilannettaan Keinänen ei ole vielä edes miettinyt. Hän kuuluu urheilijoihin, joille Suomen Olympiakomitea laski Tokiossa jopa menestysmahdollisuuksia.

Olympiakomitea myönsikin karatelle eli käytännössä Keinäsen ja hänen valmentajaisänsä Kain olympiavalmistautumiseen 60 000 euron huippu-urheilutuen.

Keinänen sai myös Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän verottoman urheilija-apurahan maksimisumman, 20 000 euroa. Apurahan saajia esittää Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö.

– En osaa sanoa, mitä päätöksiä Olympiakomitea tulee tekemään, mutta olen pitkälti riippuvainen niistä tuista. Jos en olisi enää oikeutettu niihin, sitten täytyisi keksiä lisäratkaisuja, Keinänen sanoo.

– Koska vain yksi kisa vaikuttaa jatkossa olympiapaikkaan, kisatahdin ei tarvitse olla enää niin kova. Sitä kautta on mahdollista pudottaa budjettia.

Siirrosta monenlaista mietittävää Vuohijoelle

Toinen Tokioon tähdännyt euralaistaustainen urheilija, painonnostaja Anni Vuohijoki sen sijaan myönsi siirtopäätöksen tuoneen monenlaista mietittävää.

Vuohijoki kertoi pikaviestipalvelu Twitterissä, että jostain pitää kaivaa 12 kuukauden budjettivaje, jolla hän kisaa uudet karsinnat. Lisäksi pitäisi jatkaa harjoittelua, saada Valviran luvat kuntoon ja opinnot rullaamaan.

– Mikä tärkeintä, omat haaveet ja tavoitteet pitää mahduttaa jonnekin, mutta minne? Vuohijoki kirjoitti.

Vuohijoellekin tuet ovat tärkeitä. Hän on yksi neljästä urheilijasta, jotka hyötyvät Olympiakomitean painonnostolle myöntämästä 30 000 euron tehostamistuesta.

Lisäksi Vuohijoki sai 10 000 euron urheilija-apurahan.

Länsi-Suomi ei tavoittanut Vuohijokea keskiviikkona, eikä ihme. 31-vuotias nostaja kertoi Ilta-Sanomille elämästään viime vuoden lopulla.

Vuohijoki harjoitteli ja kilpaili tuolloin tähtäimenään olympialaiset, suoritti lääkäriopintoja Oulun yliopistossa, teki töitä Orton-yksityissairaalassa ja pyöritti omaa liikunta- ja valmennusalan yritystään.

Päälle tuli lattiasta kattoon tehty remontti kuntosalilla, jonka Vuohijoki ja hänen aviomiehensä Sami Köngas avasivat Helsingissä.

– Kun treenaa ensin kuudesta kahdeksaan aamulla, on kahdeksasta neljään Ortonilla töissä, treenaa taas ja tulee valamaan salin lattiaa seitsemästä yhteen yöllä... Kyllä siinä miettii, että tätä elämää voisi viettää muutenkin, Vuohijoki naurahti Ilta-Sanomille.

Kisojen jälkeen unihalvaus ja paniikkikohtauksia

Viimeisimmässä blogissaan Vuohijoki paljasti viettäneensä unettomia öitä olympiahaaveen takia.

Vuohijoki kirjoitti kilpailleensa helmi-maaliskuun vaihteessa Maltan olympiakarsintakilpailussa takaraivossaan tieto, että hänen on pakko saada tulosta aikaiseksi.

Aiemmin Roomassa nostetulla 189 kilon yhteistuloksella ei olisi asiaa lavalle Tokiossa.

Vuohijoki onnistui puristamaan Cottoneralla 208 kilon yhteistuloksen, jossa sekä tempaus- (92 kg) että työntötulos (116 kg) ylittivät viimeaikaiset treeniennätykset.

Helpotuksesta huolimatta yöllä dopingtestin jälkeen keho kävi ylikierroksilla.

– Saan sekä kauhukohtauksen että perään unihalvauksen. Herään paniikkikohtaukseen. Olo on kamala. Hermoston ylilataustilat aiheuttavat unihäiriöitä, joten suon sen itselleni. Nousen ylös ja avaan verhot. On aika aloittaa viimeinen todellinen rypistys kohti sekasortoista kevättä keskellä viruksia, leirejä ja olympialaisia, Vuohijoki kuvaili.

Ehkä olympialaisten siirtyminen suo myös hänelle nyt ansaitun hengähdystauon.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut