Uudet tekojäät ja ilmaiset luisteluvuorot eivät jää Lukko-perheen viimeiseksi satsaukseksi: "Meillä on konsernissa tällä hetkellä sellainen meininki, että haluamme olla paras vähän kaikessa"

Lukko-säätiön puheenjohtaja Vesa Heino vihjaisee, että nyt nähdyn miljoonasatsauksen lisäksi vireillä on jo seuraaviakin hankkeita.

Raumalaiskiekkoilun Tuen puheenjohtaja Rafael Eerola näytti Lähdepellolla, missä pitäisi jo joulukuussa päästä luistelemaan. Euran kunnanjohtaja Juha Majalahti, Rauman sivistystoimialajohtaja Soile Strander ja Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi kiittelivät kuorossa tukiyhdistystä miljoonasatsauksesta seudun harrastus- ja liikuntamahdollisuuksiin. Kuva: Juha Sinisalo

Raumalaiskiekkoilun Tuki ry sai alkunsa 1960-luvun lopulla, kun joukko raumalaisia jääkiekkomiehiä päätti perustaa tukiyhdistyksen paikallisen kiekkoilun turvaksi. Tuen innovaatioiden, erityisesti RTK-siivouspalvelun, ansiosta Rauman kokoisessa kaupungissa on yhä yli 50 vuotta myöhemmin mahdollisuus pyörittää kärkipään seuraa jääkiekkoliigassa – ja juhlia jopa Suomen mestaruutta.

Yhdistyksen ympärille on vuosikymmenien saatossa kasvanut miljoonakonserni nimeltä Contineo, mutta juuriaan Tuki ei ole unohtanut. Se kertoi keskiviikkona investoinneista, joiden satoa saatetaan niittää samalla tavalla vielä vuosikymmenien päästä.

Tuki panostaa yli miljoona euroa kahden uuden tekojääradan rakennuttamiseen Rauman seudulle ja avaa lisäksi Eurajoen jäähallin ovet viikonloppuisin ilmaiseksi yleisöluistelijoille.

– Meillä on konsernissa tällä hetkellä vähän sellainen meininki, että haluamme olla paras vähän kaikessa: huippu-urheilussa, harrastamisessa ja bisneksessä, Tuen puheenjohtaja Rafael Eerola lausui tiedotustilaisuudessa.

Korona toimi jopa positiivisena sysäyksenä

Uusien tekojääratojen on tarkoitus valmistua Raumalle ja Euraan vielä tämän vuoden aikana. Raumalla paikka on Lähdepellolla Tuki-Areenan vieressä, jossa Eerola nojaili kuvaavasti mailaan kiekkohanskat kädessä.

Vuonna 2011 valmistunut harjoitushalli Tuki-Areena ja samana vuonna avattu Pyynpään tekojäärata ovat viimeisimmät Tuen jätti-investoinnit. Tuolloin yhdistyksen puheenjohtajana toimi vielä pitkään raumalaiskiekon vahvana miehenä vaikuttanut Rauno Mokka.

– Meillä on konsernissa pieni sukupolvenvaihdos käynnissä. Olemme tehneet bisnespuolella tosi isoja juttuja, mutta tämä on tavallaan mun johtaman poppoon ensimmäinen isompi juttu olosuhde- ja harrastuspuolella. Ylpeä saa olla, että pääsee tällaista viestiä tuomaan koko Lukko-perheen puolesta, Eerola totesi.

Eerolan mukaan ajatus uusista tekojääradoista lähti vakavammin liikkeelle viime syksynä, jolloin päätös miljoonainvestoinnista lukittiin. Maapallolle yllättäen levinnyt koronaviruspandemia ei saanut Tukea lykkäämään suunnitelmiaan tai luopumaan niistä, vaan oikeastaan päinvastoin.

– Ehkä korona toimi siinä mielessä ”inputtina”, että kun näimme miten Pyynpään tekojää paisui ääriään myöten täyteen viime talvena, niin se positiivinen ahtaus antoi tiettyä lisäpotkua toteuttaa näitä asioita. Bisnestä tehdään maratonina, ei pikamatkoina, Eerola kertoi.

Vipuvarttakin Tuelta löytyy, sillä vaikka koronarajoitukset iskivät pahasti liigajoukkueen taustayhtiö Rauman Lukko Oy:n liikevaihtoon, emokonsernin tulosyksiköt RTK-Palvelu Oy ja RTK-Henkilöstöpalvelu Oy ovat Eerolan mukaan pystyneet tekemään ”ihan mukavat viime vuodet”.

Liikunnallisesta massasta tulevaisuuden liigatähtiä

Myönteinen sysäyksensä oli Eerolan mielestä myös Länsi-Suomessa joulukuussa 2020 julkaistulla jutulla, jossa hän paljasti suunnitelmat uudesta tekojäästä. Valtava positiivisen palautteen vyöry vahvisti tarpeen ja vauhditti myös keskusteluja kulisseissa. Rauman lisäksi tekojääkumppaniksi löytyi Eura.

Rauman sivistystoimialan toimialajohtaja Soile Strander ja Euran kunnanjohtaja Juha Majalahti kiittelivät molemmat, että ilman Tuen panostuksia tekojääratoja ei olisi tehty.

Eurassa kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti merkittävän lisärahoituksen ohi talousarvion, kun mahdollisuus aukeni.Majalahti kuvaili paikkaa urheilukeskuksessa ihanteelliseksi, sillä lähistöltä löytyy muun muassa viisi koulua, kolme päiväkotia ja noin 7 000 asukkaan käyttäjäkunta.

Raumalla Lähdepellon etuna taas on eteläisen sijainnin lisäksi muun muassa se, että ylläpitoon tarvittava henkilöstö on paikalla valmiina. Sekä Raumalla että Eurassa jääradan ylläpito on kunnan vastuulla.

– Tavoitteenamme on, että jääurheilu on kaikille kuntalaisille mahdollista, syntyipä seurauksena sitten puulaakijoukkueita tai tulevaisuuden liigatähtiä, Majalahti sanoi.

Seuraharjoitukset kerralla kuitattu

Tuen satsaus onkin siksi nerokas, että tekojäiltä ja yleisövuoroilta syntyy luultavasti molempia. Mitä enemmän lapsia harrastaa jääkiekkoa, sitä enemmän massasta nousee aikanaan potentiaalisia liigapelaajia. Toisaalta liikunnallisista nuorista kasvaa myös todennäköisesti terveempiä ja tyytyväisempiä aikuisia.

– On koko alueen etu, kun matalan kynnyksen harrastustoiminnalle saadaan uusia puitteita. Lukko-perhe haluaa paitsi mahdollistaa jääkiekon pelaamisen parhaalla mahdollisella tasolla paikallisesti, myös varmistaa, että yksikään lapsi ei jää jääharrastusten ulkopuolelle kustannusten takia, Eerola totesi.

Nuorten jääkiekkoharrastusten yhteydessä on puhuttu paljon kustannuksista, mutta Rauman kiekkotulevaisuuden suurimmat uhkakuvat eivät ole ainoastaan vanhempien kukkarossa. Tuenkin johdossa on hyvin tiedossa seudun alhainen syntyvyys ja ilmastonmuutos.

– Meillä on tuoreessa muistissa niin leutoja talvia, että Raumalle ei saataisi käytännössä tehtyä ulkojäitä lainkaan, Strander huomautti.

– Jääkiekkoa ja luistelemista on pirun paha harjoitella missään muualla kuin jäällä. Ja jos huipulle kehittymistä ajatellaan, kysymys on varsinkin alkupäässä toistoista. Mitä enemmän on tarjolla jäätä, sitä enemmän sitä käytetään, Eerola järkeili.

Toisaalta Raumankin seudulla tyhjänä seisovissa jäähalleissa on kyllä jäätä, mistä syntyi luova idea Eurajoen jäähallin käyttöön. Tuki ostaa kolmen seuraavan vuoden ajan halliyhtiöltä marras-maaliskuussa lauantaisin ja sunnuntaisin kolme tuntia jääaikaa ja luovuttaa ne maksuttomaan yleisöluistelukäyttöön. Eerola ei ole ainakaan kuullut, että vastaavaa päänavausta olisi tehty muualla Suomessa.

– Jääaika on kallista ja tunti harjoituksissa lyhyt. Aika monen pikkunassikan viikon seuraharjoitukset on sillä kuitattu, kun vetää viikonloppuna hallin oven auki ja on pari tuntia siellä, Eerola huomautti.

Uusia innovaatioita odotellessa. Lukko-säätiön puheenjohtaja Vesa Heino paljasti, että tekojäät eivät jää viimeiseksi jääksi, johon Lukko-perhe vetää piirtonsa.

– Jäätä on tiedossa lisää tulevaisuudessakin, mutta ei siitä tällä erää vielä sen enempää.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut