Video on hyvä renki, mutta huono isäntä –  urheilussa käytetään tuomarien apuna yhä enemmän tekniikkaa, mutta apuroolissa sen on pysyttäväkin

Palloliiton erotuomaripäällikkö Jouni Hyytiä muistuttaa, ettei VAR ole mikään koko kentän automaatti. Liigan erotuomarijohtaja Jyri Rönnille riittää maalitilanteiden tarkistelu.

Tuttu näky etenkin kansainvälisiltä jalkapallo- ja jääkiekkokentiltä: päätuomari näyttää eleillään, että tilanne mennään tarkistamaan videolta. Hollannissa kehitetty jalkapallon Video Assistant Referee on ollut suurimmissa sarjoissa ja arvoturnauksissa käytössä muutaman vuoden, MM-kisoissa ensi kerran vuonna 2018. Palloliiton erotuomaripäällikkö Jouni Hyytiä muistuttaa, ettei VAR ole mikään koko kentän automaatti.

– Sitä voi käyttää apuna neljässä tilanteessa: maalin hyväksymiseen tai hylkäämiseen, rangaistuspotkun aiheellisuuteen, varoitukseen tai ulosajoon ja pelaajan tunnistamiseen. Pyrkimys on ollut taata mahdollisimman oikeudenmukainen lopputulos tärkeissä tilanteissa.

Tässä kansainväliset liitot UEFA ja FIFA näkevät VARin myös onnistuneen, vaikka etenkin alkuun kritiikki oli kovaa. Ottelut venyivät, kun ”videohuoneessa” oltiin jatkuvasti, pelaajat valittivat linjan ja tunteen kadonneen pelistä ja tekniikkakin takkuili.

– Muutos ottaa kaikilta osapuolilta aikansa. VAR on yhä uusi järjestelmä, jonka käytöstä opitaan lisää. Tärkeää on, että tulkinnanvaraisista rikkeistä päättää yhä tuomari. Joka tilannetta ei voi, eikä ole järkeäkään tarkistaa videolta, Hyytiä sanoo.Itsekin kansainvälisiä otteluita tuominnut Hyytiä huomauttaa, että VAR karsii turhaa jälkipeliä ja hölmöilyjä. Vuoden 2018 MM-kisoissa jaettiin vähiten punaisia kortteja 40 vuoteen.

– Näitä tuli aiemmin etenkin niin sanotuissa off-ball-tilanteissa, kun erotuomarien huomio oli muualla. Kellään ei ole silmiä selässä, eikä kykyä valvoa koko kenttää samaan aikaan.

VAR on kallis kokonaisuus, jota tuskin saadaan missään vaiheessa globaalisti käyttöön. Hyytiä myöntää, että se lisää osaltaan kuilua pienten ja suurten sekä etenkin köyhien ja rikkaiden jalkapallomaiden välillä.

– Yksi ratkaisu voisi olla kevytversio, jossa kameroita on tyyliin neljä parinkymmenen sijaan. Suunnitelmia tehdään, mutta esimerkiksi Veikkausliigaan VAR ei ole tulossa lähivuosina.

Tuomareiden apu

Jääkiekossa maalien videotarkistus on ollut käytössä kauemmin, koska siihen on ollut suurempi tarve. Liigan erotuomarijohtaja Jyri Rönn kertaa pääsyyt, joista kiekossa käydään torikokouksia: kävikö kiekko kokonaan maalissa, häirittiinkö maalivahtia, oliko maali käsimaali, potku tai korkea maila, parkkeerasiko maskimies tahallaan maalivahdin alueelle vai työnnettiinkö hänet sinne...

– Tekniikan avulla on pyritty vähentämään inhimillisten virheiden ja sattuman merkitystä nopeassa pelissä. Tuomareita on enemmän kuin ennen, mutta heillä on yhä vain se hetki aikaa nähdä tilanne ja tehdä päätös.

Ehkä tunnetuin esimerkki videotarkistuksen jälkeen hylätystä maalista on naisten MM-finaalista 2019, jossa päätuomari pyörsi päätöksensä ja Suomen Jenni Hiirikosken jatkoaikamaali hylättiin maalivahdin häirintänä. USA vei lopulta MM-kultaa voittolaukauskilpailussa.

NHL:ssä videotarkistus on laajempi kuin Liigassa, samoin mahdollisuus haastaa tuomarin tulkinnat. Rönn pitää Liigan nykyistä käytäntöä maalintekotilanteista pääosin hyvänä ja riittävänä.

– Maalit ratkaisevat, ja etenkin pudotuspeleissä kyse on isoista asioista. Tilannehuoneen käyttö on helpottanut ja selkiyttänyt myös jälkikäteistä kurinpitomenettelyä, jonka linja heitteli takavuosina paljon enemmän. Tekniikka ei vie pelistä mitään, jos se pidetään roolissaan eli apuvälineenä.

Ei Bolsunovin vika

Maastohiihtoa ei äkkiä rinnastaisi palloilulajeihin, mutta jälkikäteinen tarkastelu on lisääntynyt sielläkin. Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen sanoo, että kyse on enemmän sääntömuutoksista.

– Hiihdossa ei ole kameroita, jotka valvoisivat koko reittiä, vaikka matkan varrella tarkkaillaan suorituksia ja annetaan tarvittaessa varoituksia tekniikkavirheistä. Isoin sääntömuutos on ollut se, että edellä olija saa valita latulinjansa.

Hämäläisen mukaan Venäjän Aleksandr Bolsunovin ja Joni Mäen sekä Bolsunovin ja norjalaistähti Johannes Kläbon kolaroinnissa yhteinen nimittäjä ei ollut Bolsunov, vaan juuri se, että takana tulijan pitäisi hiljentää ja etsiä oma latu-ura.

– Näkisin, että latujen merkkausta ja kurvien muotoa olisi ehkä hyvä tarkentaa. Jos kurvi on liian löysä, edessäolija jää ”pussiin”. Toisaalta myös kovin jyrkät kurvit kasvattavat kolari- ja vammariskiä, Hämäläinen pohtii.

Ei tallennerallille

Hämäläinen korostaa, että kukaan tuskin toivoo protestien ja jälkikäteisten päätösten yleistymistä. Hiihdossa tuomaristo nojaa sääntökirjaan, eikä aikaa tutkia tallenteita ole paljoa. Tuloksen julistamisen jälkeen mahdollinen protesti pitää tehdä 15 minuutin aikana, jonka jälkeen osapuolia kuullaan.

Toiminnanjohtajan mukaan tarkempi seuranta voi parhaimmillaan selkiyttää sääntöjä ja saada aikaan sen, että latuprofiileja kehitetään lajin mukana. Hieman yllättäen hän nostaa esiin myös yhteiskunnallisen ulottuvuuden:

– Huippu-urheilu ei ole irrallaan yhteiskunnasta ja sen muutoksista. Bolsunovin sauvalyönti ja taklaus ovat asioita, jotka eivät kuulu maastohiihtoon. Urheilun ulkopuolella niistä olisi todennäköisesti tullut tuomio lievästä pahoinpitelystä. Pitää ymmärtää, mikä on sallittua ja mikä ei.

Myös Hämäläinen uskoo silti, että tulkintaerot, protestit ja rajojen hakemiset asettuvat, kunhan kokemusta tulee lisää. Sprinttihiihdon kovat vauhdit, erilainen kamppailuluonne ja lajiin erikoistuneet urheilijat muuttavat edelleen maastohiihdon kuvaa.

Susanna Luikku

Korona vei VARin, ronaldo raivostui

Portugalin jalkapallotähti Cristiano Ronaldo sai raivonpurkauksen viime lauantaina Belgradissa miesten MM-karsintaottelussa Serbiaa vastaan. Ottelu oli tasan 2–2, kun Ronaldo näytti lisäajalla tekevän Portugalille maalin.

Osumaa ei hyväksytty, eikä käytössä ollut maaliviivateknologiaa tai VAR-videotarkistusta. Ronaldo menetti malttinsa, viskaisi kapteenin käsivarsinauhansa nurmelle ja sai varoituksen. Euroopan jalkapalloliitto Uefa tiedotti, että maanosan MM-karsinnoissa luovuttiin VAR-teknologiasta koronapandemian vaikeutettua logistiikkaa.

Serbia–Portugali-ottelun päätuomari Danny Makkelie on jälkeenpäin pyytänyt Portugalin joukkueelta anteeksi tuomiotaan olla hyväksymättä Ronaldon maalia.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut