Venäjä oli pitkään urheilun viimeisiä linnakkeita, jossa ei annettu periksi koronavirukselle. Lähes kaikki muu urheilu Euroopassa oli vetäytynyt tauolle, kun esimerkiksi Venäjän jääkiekko-, jalkapallo- ja lentopallosarjat vielä pyörivät.
Itä-Euroopan kiekkoliigassa KHL:ssä pudotuspelien avauskierros päättyi 12. maaliskuuta normaalisti.
Muiden maiden koronatoimenpiteet alkoivat kuitenkin purra sarjaan. Pudotuspeleissä jatkoon menneet Helsingin Jokerit ja Nur-Sultanin Barys ilmoittivat Suomen ja Kazakstanin ohjeistusten takia vetäytyvänsä pudotuspeleistä.
– Tuntui, että varsinkaan alkuvaiheessa koronavirusta ei huomannut Venäjällä mitenkään, eikä kyllä oikein loppuvaiheessakaan. Ei siitä ollut kaupungilla tietoakaan, jos vertaa Suomen tilanteeseen, KHL:ssä pelannut Jesse Virtanen kertoo.
Raumalaispuolustaja harjoitteli normaalisti seuransa Ak Bars Kazanin kanssa ja odotteli pudotuspelien jatkumista. KHL:nkin oli lopulta pakko reagoida: ensin sarja keskeytettiin viikoksi, sitten 10. huhtikuuta asti ja viime keskiviikkona pistettin pakettiin lopullisesti.
Kaikki eivät sulattaneet ratkaisuja. Esimerkiksi Moskovan Dinamon valmentaja Vladimir Krikunov, 69, vaati painokkaasti, että yleisön pitää päästä halleihin ja mestari ratkaista.
– Näin myös sen kommentin. Luulen, että moni isoistakin herroista oli jo aiemmin sitä mieltä, että pillit pitäisi laittaa pussiin, mutta ei sanonut sitä ääneen, koska mielipiteet jakautuivat. Mielestäni oli ainut oikea päätös laittaa homma poikki. Lajin suolakin olisi jollain tavalla kadonnut, jos olisi pelattu tyhjille katsomoille, Virtanen sanoo.
KHL:n ulkomaalaispelaajille alkoi nousta huoli, pääsevätkö he Venäjältä kotiinsa, jos tilanne pitkittyy. Esimerkiksi Ufan Salavat Julajevin Linus Omark, Teemu Hartikainen, Sakari Manninen ja Juha Metsola eivät jääneet odottelemaan KHL-pomojen ratkaisua, vaan ottivat yksityiskoneen ja lensivät kotiin.
Virtanen tyytyi reittilentoihin. Ensimmäinen lentoyritys reitillä Kazan–Moskova–Helsinki ei onnistunut, mutta koukkaamalla Tukholman kautta, Virtanen pääsi lopulta kotimaan kamaralle.
– Onneksi täällä nyt ollaan, onnellisesti Vanhassa Raumassa.
Palaute tuli suoraan, treeneissä ei huilailtu
Kauden 2016–17 jälkeen Virtasesta tuntui, että on aika aika ottaa seuraava askel jääkiekkouralla. Hän lähti kasvattajaseurastaan Lukosta Färjestadiin ja pelasi Ruotsin pääsarjassa kaksi loistavaa kautta.
Tehopuolustaja halusi nähdä seuraavaksi idän. Kokemuksia riittäisi jaettavaksi ilman koronaakin.
Virtanen oli kuullut huhuja esimerkiksi KHL:n rajuista harjoittelumääristä. Huhut osoittautuivat heti todeksi hänen uuden seuransa Traktorin kesäisellä kahden viikon harjoitusleirillä Sloveniassa.
– Eihän siellä muuta tehtykään kuin treenattu ja nukuttu. Näin se on, että määrä korvaa tuolla laadun. Ei sarjan aikana juuri huilailtu. Vaikka olisi ollut kaksi viikkoa putkeen pelejä, välipäivinäkin treenattiin ihan kunnolla, Virtanen kertoo.
Ennen koronavirusta suomalaisessa urheilujulkisuudessa keskusteltiin valmennus- ja johtamiskulttuurista. Venäjällä ei keskusteltu.
– Sanotaan näin, että palaute oli paljon suorempaa mitä Suomessa tai Ruotsissa. Erilaistahan se oli, mutta kyllä vaatimustaso on toisaalta ollut kova joka paikassa, Virtanen näkee.
Virtanen ei koe, että yhteishenki joukkueissa ollut sen huonompi kuin Suomessa tai Ruotsissakaan, mutta allekirjoittaa, että tietyllä tavalla Venäjällä korostui, että ammattilaiset olivat tulleet tekemään töitä.
Pääasiassa harjoitukset ja palaverit vedettiin venäjäksi. Virtaselle se sopi, videoilta näki kyllä oleellisen ja samankaltaiset treenit tajusi nopeasti.
– Jos olit jotain tehnyt huonosti, niin kyllä se tultiin sitten henkilökohtaisesti sanomaan englanniksikin, Virtanen naurahtaa.
Moisanen tuli, Virtanen lähti samaan suuntaan
Virtanen pääsi tosin hetken puhumaan Traktorissa suomea, jopa rauman murteella. Marraskuussa Traktorin päävalmentajaksi tuli aikanaan Suomessakin pitkän pätkän valmentanut Vladimir Jursinov junior, joka puhuu suomea.
Nuorempi Jursinov halusi valmennustiimiinsä maalivahtivalmentajan Ari Moisasen, joka oli juuri lähtenyt pitkäaikaisesta seurastaan Kazanin Ak Barsista.
Raumalaiset ehtivät rupatella keskenään reilun kuukauden, kun Virtanen lähti yhtä yllättäen toiseen suuntaan.
Virtasen pelit Traktorissa olivat sujuneet sen verran hyvin, ja toisaalta joukkueen sen verran huonosti, että Ak Bars halusi Traktorin tehopuolustajan. Virtasen 40 ottelun tehosaldo oli 5+11=16, +7.
– Ainakaan mun tietojeni mukaan Moisasella ei olisi ollut tekemistä siirron kanssa, Virtanen kertoo.
Siirron suoraviivainen toteutustapa jäi mieleen. Traktor oli voittanut 21. joulukuuta kotipelissä Neftehimikin jatkoajalla 2–1, kun pukukopilla alkoi pyöriä pukumiestä.
– Olimme tekemässä loppujumppia yläkerran salilla, kun GM tuli sinne. Hän ei ollut ikinä ennen käynyt siellä, joten ajattelin, että nyt on jotain asiaa. GM ilmoittikin sitten samantien, että mut on treidattu. Ei muuta kuin seuraavana päivänä jouluksi kotiin ja sitten Kazaniin.
– Monta muutakin tarinaa tulee mieleen, mutta ihan kaikkea ei voi lehteen kirjoittaa, Virtanen naurahtaa.
Toinen painokelpoinen kokemus on Kiinan ja Siperian välisestä aikaerosta.
Traktor oli syksyllä vieraskiertueella KHL:n itäisissä kolkissa. Joukkue oli kohdannut Kunlunin Red Starin sen kotiluolassa ja makaa oli tarkoitus jatkaa Habarovskiin Amurin vieraaksi. Lento oli 10 tuntia myöhässä ja kesti melkein toiset 10 tuntia.
– Olimme paikalla puolitoista tuntia ennen peliä ja vedimme pastat naamaan. Se peli tuli vähän silmille. Eihän se siinä kohtaa ollut kovin hauskaa, mutta nyt alkaa jo olla, Virtanen muistelee.
Ylipäänsä KHL:ssä lennellään ristiin rastiin yli aikavyöhykkeiden ja pelataan heti perään kovalla tahdilla. Tästä perspektiivistä väkisinkin hymyilyttää, kun Suomessa joku liigavalmentaja sanoo, ettei joukkue ollut enää raikas kolmen tunnin bussissa istumisen jälkeen.
Virtanen pääsi kaupan päälle Siperiaan vielä uudestaankin siirryttyään vuodenvaihteessa Kazaniin.
Siirto oli siinäkin mielessä antoisa, että jos Virtanen halusi KHL:stä kokemuksia, niin hän pääsi näkemään nyt kertaheitolla kaksi erilaista joukkuetta ja kaupunkia.
Tseljabinsk on melko karu teollisuus- ja tehdaskaupunki. Sen seura Traktor kuului tällä kaudella KHL:n heikoimpiin.
Kazan taas on Venäjän eurooppalaisia suurkaupunkeja. Sen joukkue Ak Bars on joka vuosi KHL:n mestarisuosikkeja.
Virtasen rooli Ak Barsissa oli erilainen kuin Traktorissa. Esimerkiksi ylivoima-aika vaihtui alivoimavastuuseen. Tehopisteet jäivätkin 20 ottelussa kahteen syöttöpisteeseen, mutta se ei kerro kaikkea.
– On aina vaikea mennä kesken kauden uuteen jengiin, koska menee hetki, että pääsee sisään joukkueeseen ja kuvioihin. Mielestäni oma pelikin kulki silti sielläkin ihan hyvin. Ei seura- tai valmennusjohdonkaan suunnalta tullut mitään palautetta tehoista, vaan päinvastoin ymmärsin, että hekin olivat tyytyväisiä siihen, miten pelasin.
Ak Bars voitti itäisen konferessin runkosarjan ja pyyhkäisi pudotuspelien avauskierroksella Neftehimikin tieltään voitoin 4–0.
– Totta kai se hiukan jäi hampaankoloon, että meillä olisi ollut mahdollisuus mennä pitkälle. Mutta äkkiä sen tajusi, että tässä ovat vähän isommat asiat kyseessä. Jääkiekko jatkuu kyllä sitten taas ensi kaudella, jos vain ihmiset säilyvät terveinä, Virtanen korostaa.
Missä Virtasen, 28, pelit jatkuvat, se on monelle Rauman Lukon kannattajalle mielenkiintoinen kysymys. Moni raumalainen näkisi oman kasvatin mielellään taas Lukon paidassa, mutta ensi kaudella se ei ole vielä todennäköistä.
– Tällä hetkellä Lukkoon palaaminen ei näytä ajankohtaiselta. Tarkoitus on pelata ulkomailla, jos se vain on mahdollista, Virtanen sanoo suoraan.
Yksi vaihtoehto on jo pöydällä. Färjestadin GM Peter Jakobsson kertoi Värmlands Folkbladille viestittäneensä seuran kiinnostuksen Virtaselle. Jakobsson totesi ruotsalaislehdelle, että tietää Virtasen viihtyneen vaimoineen Karlstadissa.
– Se on totta, että viihdyimme Karlstadissa todella hyvin. Mutta en osaa sanoa vielä maasta ja sarjasta mitään. Olen tykännyt todella paljon olla ulkomailla viimeiset kolme vuotta ja tarjoitus on vielä nähdä eri sarjoja ja kulttuureja, Virtanen kuittaa.
Yhtenä mahdollisena osoitteena Virtaselle Jakobsson piti Sveitsiä. Färjestadin urheilupomo ei usko hänen jatkavan KHL:ssä. Siitä Virtanen on eri mieltä.
– Voisin mennä uudestaan Venäjällekin, jos vain löytyy hyvä paikka ja sellainen kaupunki, jossa voi elää. Paikkoja on siellä monenlaisia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.