– Nyt katsotaan, kuinka pitkälle siivet kantavat.
Kun Vili Saarijärvi viimeksi pelasi arvokisoissa Jukka Jalosen valmentamassa joukkueessa, ne kantoivat loppuun asti.
Saarijärvi sai seurata jäältä, miten Kasperi Kapanen ja Aleksi Saarela värkkäsivät jatkoaikamaalin, jonka jälkeen oli lupa juhlia alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruutta.
Tuolloin elettiin tammikuuta 2016. Suorituksen arvoa tai ainakin huomioarvoa nosti se, että kisat pelattiin Helsingissä.
Nyt on jälleen kotikisojen vuoro, mutta mittakaava on toinen. Nyt puhutaan miesten MM-kisoista.
Maanantaista lähtien Saarijärvi on pyrkinyt antamaan näyttöjä, jotta Jalonen kelpuuttaisi hänet kisaryhmään.
– Vaikea sanoa, ovatko mahdollisuuteni isot vai pienet. Eiköhän aina mahdollisuus ole, Saarijärvi puntaroi.
– En hirveästi ole sitä edes miettinyt, vaan olen joka päivä yrittänyt tehdä parhaani. Aina sitä haluaa täällä olla mukana.
Et siis aloita aamujasi kaivamalla yön NHL-tuloksia esiin...?
– En, en todellakaan, Saarijärvi nauraa vastaukseksi.
– Kyllä ne sitten ilmoittavat, mikä on homman nimi. Ei siinä tarvitse omaa päätä vaivata. Kyllä ne kertovat, jos lähtee lauluun tai pysyy kuorossa.
Leijonien MM-leiritys käynnistyi viime viikolla Tanskassa. Tuolloin Saarijärvi ei vielä ollut mukana, vaan hän harjoitteli Raumalla ja liittyi Leijoniin toiselle leiriviikolle.
Joukkue pelaa tällä viikolla kaksi harjoitusottelua Norjaa vastaan. Torstaina pelipaikka on Joensuu ja perjantaina Kuopio.Ensi viikolla edessä on Tshekin EHT-turnaus, ja ennen MM-kisoja ehditään pelaamaan EHT-pelejä vielä Ruotsissakin.
– Isoja muutoksia ei ilmeisesti ensi viikolle tule. Mutta nyt pelataan ainakin kaksi peliä ja maanantaina mahdollisesti lähdetään Tshekkiin, Saarijärvi kertoo.
Saarela laittoi näppinsä peliin
Liigakaudella Saarijärvi latasi jo kovimmat mahdolliset näytöt tiskiin. Hän tehtaili Lukolle 52 runkosarjapelissä tehot 17+26=43, mikä toi voiton sekä puolustajien maali- että pistepörssissä.
Rovaniemen kasvatti pelasi Lukossa kaksi kautta ja 102 runkosarjapeliä. Niiden yhteenlasketut tehot olivat 26+53=79, joten pistekeskiarvoksi tuli 0,77.
Se on todella kova lukema. Vertailun vuoksi: Robin Pressin pistekeskiarvo oli 0,66 ja Thomas Gregoiren 0,65.
Ne jäävät ainakin toistaiseksi Saarijärven kädenjäljeksi Lukossa. Ensi kaudella hänen yllään ei ole sinikeltaista vaan punakeltaista, sillä puolustaja siirtyy kaksivuotisella sopimuksella sveitsiläiseen SCL Tigersiin.
– Sieltä oli jonkun verran kiinnostusta, ja he olivat ajoissakin liikkeellä. Hiukan siinä pohdittiin, mikä olisi paras paikka. Ja sitten ”Allu” tuli tietenkin kuvioihin mukaan ja alkoi hämmennellä omaan tyyliinsä, Saarijärvi hymähtää.
Siirto selväksi jo hyvissä ajoin
Saarela siirtyi SCL Tigersiin jo täksi kaudeksi ja selvästi viihtyi Sveitsissä, sillä hän allekirjoitti kaksivuotisen jatkosopimuksen jo lokakuussa.
– Niin ”Allun” kuin muidenkin Sveitsissä pelanneiden kanssa juttelin, ja päädyin omaan ratkaisuuni, Saarijärvi kertaa.
SCL Tigersin urheilujohtaja Marc Eichmann oli henkilökohtaisesti seuraamassa puolustajan otteita marraskuisessa Karjala-turnauksessa ja keskusteli tämän kanssa mahdollisuudesta siirtoon.
Joulun alla sopimus vuosi mediatietojen kautta julkisuuteen, ja helmikuun puolivälissä sveitsiläisseura tiedotti sen, vaikka Lukon kausi oli vielä kesken.
– Sain hyvää palautetta, keneltä vain sarjasta kyselin. Sain positiivista palautetta pelin, elämän, fysiikkavalmennuksen ja kaiken muunkin suhteen. Tulin siihen päätökseen, että tämä olisi minulle hyvä steppi.
KHL-vaihtoehdot eivät onneksi kiinnostaneet
Muitakin vaihtoehtoja Saarijärvellä toki oli. Niitä oli esimerkiksi idässä.
Hän teki päätöksensä hyvissä ajoin viime vuoden puolella. Tuolloin kenelläkään ei ollut aavistustakaan, millaisessa tilanteessa Eurooppa olisi muutamaa kuukautta myöhemmin.
Sopimuksen julkaisemista seuranneella viikolla Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nopeasti kävi ilmi, että KHL ei käytännössä ole jatkossa vaihtoehto länsimaisille jääkiekkoilijoille.
– Sanotaanko näin, että kaiken tämän sodan keskellä, kuinka negatiivista ja surullista se onkaan, täytyy tosi tyytyväinen olla, että valitsin Sveitsin enkä Venäjää, Saarijärvi huokaa.
– Jos ajattelen asioita vain jääkiekon kautta, niin nyt joko ei olisi diiliä lainkaan tai oltaisiin aika kysymysmerkkinä, jos olisin diilin Venäjälle tehnyt.
Saarijärven KHL-neuvotteluja hidasti se, että hänen pelaajaoikeutensa ovat Jokereilla. Käytännössä hänen olisi siis pitänyt tehdä sopimus Jokerien kanssa tai saada helsinkiläisseura kauppaamaan oikeudet jollekin muulle KHL-seuralle.
– Jälkeenpäin voin sanoa, että onneksi ne keskustelut muiden seurojen kanssa eivät menneet niin pitkälle, että olisi ollut edes sopimuspaperia edessä, Saarijärvi toteaa.
NHL-unelma elää edelleen
Saarijärvi on Rovaniemen Kiekon kasvatti, joka pelasi viimeiset juniorivuotensa Kärpissä, mutta liigapelejä hän ei ole pelannut kuin Lukossa.
Ennen Raumalle saapumistaan mies kiersi Pohjois-Amerikan juniori- ja farmikaukaloita ja näki USHL:n, OHL:n, AHL:n ja ECHL:n.
Saarijärvi on Detroit Red Wingsin varaus, mutta marraskuussa 2019 hänen NHL-oikeutensa siirtyivät Arizona Coyotesille. Yhtään NHL-peliä puolustaja ei ole pelannut, mutta unelmaansa hän ei ole vielä 24-vuotiaana haudannut.
– Se on ykköstavoite edelleen. Arizonalla on vieläkin mun oikeuteni, sillä ne ovat pitäneet ne pari kesää tekemällä tarvittavat tarjoukset, Saarijärvi huomauttaa.
– He eivät ole mun osaltani heittäneet kirvestä kaivoon, joten en heitä mäkään. Tyhmähän mä olisin, jos sanoisin, että se ei ole enää tavoitteena.
Takaisin Lukkoon, jos Kalle joskus huolii
Raumalle Saarijärvi jättää joka tapauksessa nyt jäähyväiset. Ehkä haikeatkin.
– Valitettavasti Rauma jää nyt ainakin hetkeksi, Saarijärvi tokaisee.
– Todellakin tarkoitan sitä, että ainakin hetkeksi Rauma jää taakse. Jos vielä joskus mahdollisuus tulee, niin haluaisin Raumalla vielä pelata.
Kun Saarijärvi Lukkoon aikanaan siirtyi, hänen tavoitteenaan oli pelata kaksi huippukautta sinikeltaisissa ja niiden turvin saada NHL-ovi auki.
Vaikka NHL ei ainakaan vielä kutsukaan, Saarijärvi sai Raumalla paljon aikaan. Hän nousi liigatasolla huippupelaajaksi ja on saanut toistuvasti vastaanottaa kutsuja A-maajoukkueeseen.
– Olen tosi kiitollinen Kallelle (Sahlstedt), että hän sen mahdollisuuden mulle antoi ja Raumalle päädyin. Samoin olen kiitollinen ”Peksille” (Pekka Virta) ja ”Veltsulle” (Marko Virtanen), että menin eteenpäin pelaajana, Saarijärvi lausuu.
– Erityiskiitos menee vielä ”Manelle” (Mika Kuosmanen). Hänestä on ollut niin iso apu, miten hän noita asioita hoitaa kentän ulkopuolella.
Saarijärvi osui Raumalle kaikella tavalla oikeaan aikaan, sillä hän sai kokea, miten kaupunki sekosi Lukon seurahistorian toisesta Suomen mestaruudesta.
– Ei sitä mestaruutta joka vuosi pääse voittamaan. Ne ovat ainutlaatuisia juttuja, enkä voi valittaa mistään. Ne ovat päällimmäiset fiilikset, jotka tulen Raumalta muistamaan, Saarijärvi tunteilee.
– Ehkä sitten joskus vielä pääsen Lukkoa edustamaan, jos Kalle vaan huolii takaisin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.