Lyöjä ei ole paljon mailaa pidempi, mutta se ei haittaa yhtään. Syöttökin kohoaa vain suunnilleen lyöjän pään korkeudelle, arviolta metriin. Maila heilahtaa, huti. Toinen, ja kolmas.
Mutta ei haittaa. Pienet jalat vipeltävät vimmattuna, vauhtia on kuin gepardilla. Pelaaja ehtii ykköspesälle – toki ohiheittokin vähän avittaa ehtimistä.
– Hyvä Viljami!
Sitten Viljami seisoo hetken muina miehinä ykköspesässä Hyvinkään Tahkon ykkösvahdin vieressä. Viljami taitaa hämätä. Ennen kuin kukaan ehtii tajuta, Viljami on jo matkalla kakkospesälle velmu virnistys kasvoillaan. Hän ehtii helposti myös kakkoselle.
Sitten oman joukkueen pelaaja osuu hyvin ja kenttä rullaa. Viljamille tulee tenkkapoo. Aikuiset huutelevat kentän laidalta liikaa ohjeita, ja Viljami jää arpomaan, pitäisikö edetä kolmoselle vai pysyä kakkosella.
Tässä on muuten yksi lapsi- ja junioriurheilun suurimmista vitsauksista. Liika "ohjeiden" huutelu kentälle vain sekoittaa lapset.
Käy niin, että Viljami palaa kolmoselle ja hänen takanaan tullut pelaaja kakkoselle. Mutta ei haittaa. Pienimpien peleissä kaikki pääsevät lyömään yhtä usein eikä juoksuja lasketa. Ja pelin jälkeen saa jäätelön.
Kaikki katsovat jo oikeaan suuntaan
Viljami, 4 vuotta, on Humppilan Veikkojen lyöjä numero 1, liukas kärkietenijä ja Laitilassa järjestettävän etelän alueleirin noiin 1200 pelaajasta todennäköisesti nuorin. Ainakaan Laitilan keskuskentän nurmella pelattavissa G-junioreiden otteluissa ei pienempiä vipeltäjiä näy.
Humppilan Veikkojen toisen valmentajan Niina Mäkelän mukaan heidän joukkueensa pelit ovat menneet hienosti.
– Kaikki osaavat jo katsoa oikeaan suuntaan, napata pallot kiinni ja laittaa pallon liikkeelle. Suurin osa pelaajista on aloittanut pesäpallon vasta tänä vuonna, osa viime vuonna. Takana on tältä kesältä neljä peliä, Mäkelä kertoi Veikkojen toisen ottelun jälkeen kylmälaukkujensa äärestä, kun joukkue vietti hyvin ansaittua ruokataukoa.
Kohta 8-vuotias Nooa pelaa toista kautta, ekaluokalle menevä Minttu ensimmäistä.
– Parasta täällä on ollut pelaaminen! Nooa sanoo.
– Mun mielestä jäätelöt! on Mintun mielipide.
– Pelit ovat menneet hyvin, vaikkei voittoja ole tullut, kaksikko vakuuttaa.
– Juoksuja ei tosiaan lasketa, vaan pääasia on, että kaikki pääsevät pelaamaan, Veikkojen toinen valmentaja Jyrki Rämö sanoo.
Laitilan alueleiri on kolmepäiväinen, mutta pienimmät pelasivat vain lauantaina.
– Aamulla puoli kahdeksalta lähdettiin ja illalla ollaan kotona. Kolme peliä on näille jo aika paljon, Rämö sanoo.
Yhteistyötä myös Laitilan kanssa
Vain noin parin tuhanneen asukkaan Humppila on kokoisekseen vahva pesäpallopitäjä. E-pojissa Veikoilla on oma joukkue, D-tytöissä yhteisjoukkue Pöytyän ja Jokioisen kanssa, C-pojissa Laitilan ja Pöytyän kanssa. Poikien ykköspesistä taas pelataan yhteisjoukkueella Ruskon kanssa. Miehet ja naiset pelaavat maakuntasarjaa.
– Pikkuseurojen pitää tehdä yhteistyötä naapuripitäjien kanssa, koska kaikissa ikäluokissa ei ole tarpeeksi lapsia. Myös valmentajia ja tuomareita tarvitaan – meillä näistä nuorimmat ovat 10-vuotiaita. Ja me vanhemmat pyöritään sitten täällä mukana, Niina Mäkelä sanoo.
– Mutta on tätä vaan ilo katsella! Mäkelä tiivistää monen pesisleiriläisen tunnot.
Katso kuvagalleria pesisleiriltä alta. Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi.
