Onko nyt työttömänä olevan jääkiekkoilijan vielä mahdollista löytää täksi kaudeksi pelipaikka? Ässien kehitysjohtaja Tommi Kerttula tiivisti Ylen haastattelussa koronaviruspandemian vaikutukset kotimaiseen jääkiekkoon osuvasti: "Moni kyseli vielä kesällä hommia. Ja nyt kun he eivät ole saaneet töitä, niin lopetusilmoituksia on tullut."
Sen perusteella vastaus kysymykseen ei välttämättä ole lupaava.
– Ihan helvetin vaikeaa se ainakin on. Halvalla täytyy mennä, jos meinaa töitä saada, porilainen pelaaja-agentti Tomi Haula toteaa Länsi-Suomelle.
Haulan mielestä tilanteeseen vaikuttaa kaksi merkittävää tekijää: milloin NHL-kausi käynnistyy ja mitä tapahtuu Keski-Euroopan sarjoille.
– Jos ajatellaan suomalaisia pelaajia, niin eiväthän nämä NHL-lainat ole olleet työttömiä kohtaan reiluja, mutta näin se maailma makaa, hän toteaa.
– Tämä on kylmä maailma, eikä siitä kannata ketään syyttää, että NHL:stä tuli jätkiä tyyliin ilmaiseksi. Siellä olisi tulossa kolme junavaunullista.
Sveitsissä leikattiin ulkomaalaisten palkkoja
Samaa sanovat muutkin. Kerttula laskee, että Euroopassa on 130–140 lainapelaajaa NHL:stä, ja Pohjois-Amerikassa on lukuisia työttömiä pelaajia.
Seurat ovat vaikeassa taloudellisessa raossa, joten lainapelaajat ovat tervetulleita. Ne, jotka sopimuksen saavat, joutuvat tekemään rahallisesti huomattavasti vaatimattomampia sopimuksia kuin mihin ovat tottuneet.
Haulan asiakkaista raumalainen Eero Elo pelaa ensi viikon perjantaihin ulottuvalla lainasopimuksella sveitsiläisessä SC Langenthalissa.
Sveitsissä palkkaluvuista puhutaan avoimemmin kuin Suomessa, ja ulkomaalaispelaajien palkkoja leikattiin tälle kaudelle 50–70 prosenttia.
Elon on uutisoitu tienaavan kuukaudessa 5 000 frangia eli noin 4 650 euroa, kun viime kaudella hänen kuukausipalkkansa SCL Tigersissä oli 20 000 frangia eli 18 600 euroa.
– Hän on siellä ja hän on ihan tyytyväinen, mihin hän pääsi. Miten kaikki jatkuu ja jatkuuko, siihen on mahdotonta ottaa nyt kantaa, Haula toteaa.
Zapolski ilman sopimusta, Taimi meni viime hetkellä
Haulan agenttitoimiston pelaajista ilman sopimusta on esimerkiksi maalivahti Ryan Zapolski, joka viime kaudella pelasi EBEL-kiekkoa Vienna Capitalsissa.
Haulan edustamien suomalaisten pelaajien sopimustilanne on hyvä.
– Taivaalle kiitos, että sain Taimen Tommin menemään ihan viimeisten joukossa ja vielä ihan hyvään paikkaan, Haula huokaa.
Taimi jatkaa uraansa uraansa Norjan pääsarjassa Vålerengan paidassa.
– Jos katsotaan näitä nyt työttöminä olevia liigapelaajia, niin heidän keski-ikänsä on yli 30. Siinä vaiheessa vuosi pelaamatta, niin siitä on seksi kaukana, Haula täräyttää.
– Sitten pitää huomata sellainen asia, joka ei ole kenenkään vika, mutta jos jossain vaiheessa on tullut tarjouksia, niin onko niitä huiskittu pois, että en minä näin huonolla rahalla tule pelaamaan.
Massalopetukset voisivat avata pelaajien markkinat
Vastaavaa palkkatasoa ei ole tällä kaudella luvassa, mutta Haula huomauttaa, ettei ole välttämättä tulevaisuudessakaan.
– Työttömänä on jätkiä, joilla on ollut kova palkka. Ovatko ne valmiita ymmärtämään, että sen rahan aika on mennyt, Haula kysyy.
Kerttula puolestaan lähtee kääntämään asetelmaa toisin päin. Nyt pelaajia saa halvalla, mutta näin ei välttämättä olekaan jatkossa.
– Jos tämä poikkeustilanne kestää kauan, ja muutama sata pelaajaa ehtii lopettaa, niin sitten alkavatkin pelaajien markkinat, Kerttula sanoo Ylellä.
– Jos voisi ennustaa, että korona on vuoden päästä ohi ja vienyt 200–500 pelaajaa muihin hommiin, ja jos työpaikkojen määrä on pysynyt samana, niin joillekin pelaajille on silloin tosi iso kysyntä.
Ensi kauden neuvottelujen alku normaalia myöhemmin
Nyt eletään aikaa, jolloin iso osa tulevan kauden pelaajasopimuksista on yleensä jo tehty. Koronatilanne kuitenkin vaikuttaa myös siihen.
– Nyt se on myöhästynyt, koska aika harvat seurat ovat saaneet vielä budjettiaan selville, Haula paljastaa.
– Se tiedetään, että kärki on kärki, ja yleensä kärki on paikkansa ottanut. Mutta jos otetaan suomalainen kärkisentteri, niin mikä on sen oikea hinta ensi kaudeksi? Sitä on hemmetin vaikea sanoa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.