Vuosi, jolloin kiekkojumalat eivät kumartaneet vaan pyllistivät Lukolle – "Vähän sellainen, että näimme maalin ja juoksimme sitä kiinni, mutta ikinä emme päässeet sinne"

Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt ei anna sunnuntaina päättyneestä kaudesta puhtaita papereita sen paremmin valmennukselle, pelaajille kuin itselleenkään.

| Päivitetty

Lukon kausi päättyi sunnuntaina Tampereella 4–1-tappioon Tapparalle. Se tiesi tamperelaisille historiallista yhdeksättä perättäistä välieräpaikkaa, sillä Tappara pudotti puolivälierävaiheessa Lukon voitoin 4–1.

Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt, miten näet liigajoukkueen juuri päättyneen kauden kokonaisuudessaan?

– Et ainakaan kauheasti armoa anna, kun kauden päättymisestä on vielä tunteja. Mutta kyllä tämä oli erittäin vaiherikas kausi kaikkinensa. Vähän sellainen, että näimme maalin ja juoksimme sitä kiinni, mutta ikinä emme päässeet sinne.

– Alkukaudella tuskailimme pelimme kanssa, mutta lopulta valmennus sai pelaajat uskomaan peliin, jota päävalmentaja halusi. Prosessi vei liian kauan aikaa, ja se oli huono homma. Pitkään olimme huonoilla sijoilla, kunnes saimme juonesta kiinni ja homma rupesi rokkaamaan. Saimme ensimmäisen koronapläjäyksen juuri siinä vaiheessa, kun peli kulki ja kaikki oli jengoillaan, mutta jälkikäteen katsottuna tämä toinen setti koronaa kerrannaisvaikutuksineen oli liikaa.

– Toinen korona-aalto vei siihen, että pelasimme hyvin junioripitoisella jengillä emmekä voittaneet pelejä. Kun sitten aloimme saada äijiä takaisin, peliohjelma oli ihan uskomaton. Jouduimme vähän epäinhimilliseen peliohjelmaan. Onkohan missään ammattilaissarjassa kukaan vetänyt tuollaisella tahdilla?

– Mutta mikä tuli loppupeleissä ongelmaksi, niin edes pelitahti tai nämä kaikki koettelemukset eivät meitä kaataneet. Me vain saimme Tapparan vastaan. Tappara on kuitenkin se kovin suosikki.

– Siihen taas vaikutti se, että ei meillä ollut kertakaikkiaan virtaa niihin kahteen viimeiseen runkosarjapeliin. Ei meillä ollut niissä mitään annettavaa. Sinällään pystymme olemaan pystypäin tämän peliesityksen kanssa. Loppuviimeksi Tapparaa vastaan sarja ratkesi erikoistilannepelaamiseen.

Pelaamisessanne tapahtui selvä käänne marraskuun maaottelutauon tienoilla. Sitä ennen esimerkiksi kapteeni Anrei Hakulinen arvioi pelaamista sekavaksi. Mitä siinä vaiheessa tapahtui?

– Se peli, joka rupesi toiminaan, oli peliä, jota valmennus ajoi sisään. Se oli valmennuksen halu pelata. Aluksi se oli sekavaa, koska Virran Pekan peluuttama pelityyli perustui lähtökohtaisesti kontrollilähtöihin, ja tällä kauella haluttiin tuoda mukaan nopea lähtö. Se oli ykkösvaihtoehto. Se on selvä, että ei siitä tule hyökkäyspeliä, jos hyökkäyksiin lähdöt eivät ole kunnossa.

Oliko tämän kauden pelityylin taustalla päävalmentaja Marko Virtanen, urheilujohtaja vai molemmat yhdessä?

– Kyllähän valmentaja aina luo pelityylin. Urheilujohtaja ja toimitusjohtaja valitsevat yleensä päävalmentajan. Siinä vaiheessa haluan tietää, millaista peliä valmentaja on aikaisemmin peluuttanut. En mä tuo tähän mitään trap-valmentajaa, koska uskon, että ylipäänsä raumalaiset vihaavat sellaista peliä. Ei täällä haluta nähdä seisoskelua vaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

– Mutta ei se niin mene, että urheilujohtaja toisi pelilliset asiat peliin. Valmentajalla on vastuu, ja hänellä on myös siihen valta. Totta kai näitä asioita käydään läpi yhteisymmärryksessä, mutta minun asemani on sparraava.

Lukko sijoittui runkosarjassa kymmenenneksi ja putosi jatkosta puolivälierissä. Miten näet päävalmentaja Marko Virtasen onnistuneen työssään?

– On selvä juttu, että ihan puhtaita papereita ei saa valmennus, ei saa urheilujohtaja eivätkä saa pelaajat, vaikka niitä murheita oli matkan varrella ihan helvetisti. Nyt tulevina viikkoina on aika analysoida, minkä takia emme onnistuneet paremmin. Sen jälkeen todennäköisesti osataan sanoa selkeämmin, miksi näin ja mitä näin. On selvä juttu, että ihan jokaisen, niin valmennuksen kuin minunkin, on syytä tutkiskella ja kriittisesti analysoida tehtyä työtä ja jatkaa sen jälkeen entistä vahvempana.

Onko Virtanen jatkamassa Lukon päävalmentajana?

– ”Veltsulla” on voimassaoleva sopimus ensi kaudesta.

Miten koet onnistuneesi joukkueen rakentamisessa?

– Miten mä voisin olla tyytyväinen, kun olemme puolivälierien jälkeen ulkona? Joukkueen rakennus tehtiin samalla ryhmällä Simo Teperin ja Josef Boumediennen kanssa. Teimme parhaamme, mutta se ei ollut riittävän hyvä. Sinänsä paskamaista, mutta paremmin olisi pitänyt onnistua. Esimerkiksi ulkomaalaishankintojen pitäisi olla ihan priimaa, mutta nyt ei ollut mahdollisuutta onnistua. Ei ollut mahdollisuutta saada Justin Danforthin, Robin Pressin tai Daniel Audetten kaltaisia suurimpia helmiä.

– Scouttausryhmä ei ikinä ole laittanut noin paljon aikaa joukkueen rakentamiseen, mutta nyt ei ollut mahdollista palkata niitä yksittäisiä huippupelaajia. Tai olisi ollut, mutta hintapyynnöt olivat pääälle 400 000 euron. Pooli, josta pelaajia hankittiin, ei ollut samanlainen kuin ennen.

– Pelaajamarkkinat muuttuivat totaalisesti. Tuli uusi NHL-seura, ja korona-aikana lopetti todella paljon pelaajia. Jos puhutaan ajasta ennen sodan alkua, niin pelaajia ei ollut missään. Ulkomaalaisten pelaajien hankkiminen oli äärettömän vaikea tehtävä, ja kaikki heistä eivät meillä onnistuneet. Osa onnistui aika hyvinkin.

Aiotko jatkossakin pyrkiä kiinnittämään tuntemattomia ulkomaalaispelaajia tutkan alta vai pyritkö palkkaamaan jo kykynsä näyttäneitä pelaajia?

– Totta kai yritän löytää kykynsä jo näyttäneitä ulkkareita ja sen voin paljastaa, että ainakin yksi sellainen on tulossa. Ei mulla sinänsä ole väliä, eli en pelkää palkata sellaista, joka ei vielä ole näyttänyt kykyjään. Sellaisia kuin Danforth. Mutta yleensä ne varmat kortit maksavat aika paljon enemmän, ja kun meillä ei ole sitä ihan huippupelaajabudjettia. Siksi meidän pitää voittaa markkina.

– Jos mietitään, minkä verran esimerkiksi Tappara ja HIFK ovat käyttäneet rahaa tämän kauden joukkueisiinsa, niin me olemme toista miljoonaa perässä. Jos mulla on 1,5 miljoonaa euroa enemmän käytettävissä kuin kilpailijoilla, niin kyllä mä lupaan hankkia paremman joukkueen.

– Ja jos mietitään, miten mestaruusjoukkue saatiin rakennettua niin hyvin, niin moni pelaaja pelasi todella paljon markkinahintaansa halvemmalla. Otetaan nyt vaikka Aleksi Saarela. Hän tuli meille todella halvalla, koska hän halusi voittaa mestaruuden. Hän ajatteli, että hän tekee rahansa sitten myöhemmin.

Tälle kaudelle Lukon pelaajabudjetiksi ilmoitettiin 2,5 miljoonaa euroa, joka oli yhdessä Kärppien kanssa SM-liigan kolmanneksi suurin. Tapparan budjetti oli 2,8 ja HIFK:n 2,6 miljoonaa euroa. Mainitsit siirtotakarajalla, että Lukko ei käyttänyt koko pelaajabudjettiaan. Paljonko rahaa jäi käyttämättä?

– Vastaan tuohon, että kyllä sitä jäi sen verran käyttämättä, että mulla olisi ollut mahdollisuus hankkia yksi pirun kallis pelaaja – työnimellä Jokerien pelaaja. Tulimme kuitenkin siihen tilanteeseen, että loppuviimeksi me emme olisi saaneet ketään. Kaikki olivat menossa muualle ja hinta oli juuri se, mitä he olisivat Jokereilta saaneet.

– Ja siitä tullaan tähän, että jos maksat loppukaudesta jollekin pelaajalle 120 000 euroa, niin onko se niitä muita pelaajia kohtaa reilua? Otetaan tuosta vaikka Vili Saarijärvi esimerkiksi. Ajatellaan, miten paljon hyvää hän on meille tehnyt. Jos joukkueeseen tulee joku pelaaja, joka on huonompi kuin Vili Saarijärvi, mutta tienaa kolme kertaa enemmän kuin Vili Saarijärvi, niin onko se oikein? Lähtökohtaisesti näen, että vaikka tämä ei mikään tasa-arvoasia olekaan, niin se ei olisi oikea tapa toimia.

Siirtotakarajalla Lukko vahvisti joukkuettaan Henri Ikosella, Niclas Almarilla ja Janis Svanenbergsillä, kun taas esimerkiksi Tappara pestasi Veli-Matti Savinaisen ja Otto Leskisen, jotka olivat ratkaisevia pelaajia puolivälieräsarjassa. Koetko jälkikäteen, että ratkaisu olla vahvistamatta joukkuetta enempää oli oikea?

– Jos olisimme oikein verisesti lähteneet vahvistamaan joukkuetta, meidän olisi pitänyt hankkia kaksi puolustajaa ja kolme hyökkääjää. Nyt meillä ei oikein ollut selvää tarvetta, että jollekin paikalle olisi pitänyt saada uusi pelaaja.

– Ja kun en olisi kuitenkaan saanut ketään. Pitää muistaa, että kaikkia, joita kysyttiin, olivat jo menossa muualle tai halusivat lopettaa kautensa. Käytännössä tarkoitan siis Jokerien pelaajia. Ei kenelläkään heistä ollut mitään luontaista sidettä Rauman Lukkoon. Senkin voin sanoa, että emme me päässeet edes siihen tilanteeseen, että olisimme voineet neuvotella jonkun kanssa.

Siirtyvätkö käyttämättä jääneet rahat ensi kauden pelaajabudjettiin?

– Eivät ne siirry ikinä. Rauman Lukko Oy on erilainen kuin muut liigaseurat. Me olemme osa Contineo-konsernia ja Rauman Lukko Oy elää vuositulosta. Jää rahaa säästöön tai ei, se ei tarkoita seuraavan kauden pelaajabudjettiin mitän. Se tilanne nollautuu.

– Pelaajabudjetin koko riippuu siitä, minkä verran myynti vetää. Mutta lähtökohtaisesti pelaajabudjetti tulee olemaan taas sellainen, että pystymme pelaajien puolesta taistelemaan top 6 -sijoituksesta. Tulemme taistelemaan suorasta pudotuspelipaikasta, jos onnistumme.

Missä vaiheessa ensi kauden joukkueen rakentaminen on?

– Se on ihan ok vaiheessa. Perusta on valmiina, mutta yksittäisiä palasia puuttuu. Tässä kohtaa puhutaan ehkä seitsemästä sopimuksesta, jotka puuttuvat vielä.

Onko nyt tarkoitus rakentaa joukkue valmiiksi kesän aikana vai jättää palasia täytettäväksi kauden aikana?

– Toivoisin, että se olisi valmis. Tähän kauteen lähdettäessä oli huono homma, että mestaruusjoukkue koki tuolla tavalla kovia, kuten se aina kokee – varsinkin Suomessa. Esimerkiksi meiltä lähti Lukas Klok KHL:ään viimeisenä mahdollisena päivänä eli 15. toukokuuta. Ja vaikka miten haluaisit korvata Klokin, niin ei se vaan ole helppoa. Toivon, että joukkue on syksyllä niin valmis kuin ikinä. Toivon, että se on mahdollisimman lopullisessa muodossa, kun kauteen lähdetään. Kyllä tämän kevään työ on sitä, että sinne ei jäisi paloja tai koloja, joista tiedetään etukäteen, että tätä pitää paikata kauden aikana.

KHL:ssä pelasi tällä kaudella noin sata länsimaista pelaajaa, ja Ukrainan sodan takia moni heistä haluaa varmasti pelata ensi kaudella jossain muualla. Oletko jo jättänyt tarjoukset Robin Pressille tai Lukas Klokille?

– No en ole Pressille tai Klokille jättänyt tarjousta. Olen ollut heihin yhteydessä, sillä molemmista tuli minulle läheisiä henkilöitä. Mutta kun pistetään realistiset silmälasit päähän, niin en tiedä miten olisi mahdollista saada heitä ensi kaudeksi meille. Se ei tarkoita sitä, että yritystä ei olisi, mutta hyvin vaikeaa se on. Kun katsoo heidän tilastojaan ja miten heidän pelinsä ovat menneet, niin he ovat nyt siinä iässä, kun pitää pelata isoilla sopimuksilla.

Lukkoa viime vuodet auttanut NHL-scoutti Josef Boumedienne ei ole enää seuran palkkalistoilla vaan kokopäivätoimisesti Columbus Blue Jacketsilla töissä. Miten paljon hänen lähtönsä vaikutti tämän kauden joukkueen rakentamiseen?

– Tähän kauteen se ei vaikuttanut mitään. Yhtä lailla teimme kimpassa töitä ja yhtä lailla kaikki pelaajat hankittiin yhteisymmärryksessä. Nyt emme kuitenkaan enää pysty tekemään samalla tavalla duunia, koska hänellä on vaativa työ Columbuksessa. Kun mietitään tulevaa kautta ja hankintoja, niin ei Boumedienne ole enää mukana.

– Jatkossa meillä tulee olemaan uusi kuvio, joka julkistetaan lähiviikkoina. Olemme hankkineet yhden kaverin, joka tulee mua auttamaan. Saamme sparriapua, myös sellaista, että pääsemme katsomaan pelejä.

Ketkä pelaajat eivät jatka Lukossa ensi kaudella?

– En ehkä halua kommentoida sitä tässä kohtaa. Se ei ehkä ole soveliasta heti kauden päättymisen jälkeen.

Selvää on, että Vili Saarijärvi ei jatka Lukossa, sillä sveitsiläinen SCL Tigers on julkaissut hänen siirtonsa. Lisäksi Keskisuomalainen on kertonut Harri Kainulaisen ja Mikko Petmanin siirtyvän JYPiin, ja TPS vie Lukolta Iltalehden mukaan Arttu Ilomäen ja Ilta-Sanomien mukaan Pavol Skalickyn. Miten kommentoit näitä uutisia?

– Esillä on ollut vähän vääriäkin nimiä. Ainakin yksi nimi on sellainen, että se ei pidä paikkaansa. Ei siis pidä paikkaansa, että pelaaja olisi meiltä lähdössä. Mutta kyllähän media yleensä on oikeassa, kun tällaisia uutisoidaan.

Lukossa tapahtui isoja muutoksia täksi kaudeksi. Joukkueessa oli paljon muutoksia, päävalmentaja vaihtui, mutta sen lisäksi vaihtuivat myös hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Miten paljon nämä vaihdokset vaikuttivat siihen, että urheilullinen menestys jäi toivottua heikommaksi?

– Aina sillä jotain vaikutusta on. Ei se tietenkään ole hyväksi, että samaan aikaan vaihtuu niin helvetisti porukkaa. Meiltä lähti ihan hemmetisti huippupelaajia, jotka olisin tietenkin halunnut pitkää. Mutta ei se meidän alkukauden taaperrukseemme vaikuttanut, jos hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja vaihtui. Toimintatavat vaihtuivat, mutta onko sillä suoraa yhtymäkohtaa joukkueen esityksiin – en usko.

– Mutta mistä olen ylpeä, että me pelasimme parhaimmillamme hemmetin hyvää lätkää. Jossittelusta en tykkää, mutta pakko sanoa, että jossiteltavaa jäi. Istuisimmeko me nyt tässä juttelemassa, jos emme olisi päätyneet kohtaamaan Tapparaa? Kaiken tämän jälkeen me annoimme pirun kovan vastuksen Tapparalle.

– Jollain tavalla jäi kuva, että jos kiekkojumalat voivat kumartaa tai pyllistää, niin viime kaudella lumipallo pyöri äärettömän hienosti. Nyt kävi monta kertaa niin, että kun se pallo saatiin kasvamaan, aina tuli joku, joka löi sen pesäpallomailalla paskaksi ja kaikki alkoi alusta.

Tänä keväänä Lukon liigajoukkueen lisäksi A-, B- ja C-juniorit pelasivat pudotuspeleissä. B:n kausi päättyi puolivälierissä, mutta A ja C jatkavat pelejään. Millaisella mielellä seuraat junioripelejä?

– A on finaalissa ja C oli välierissä. Vaikka he hävisivätkin Jokereille, niin se on melkein se kovin juttu. C:ssä kuitenkin pelataan käytännössä omilla pojilla eikä siellä ole tullista tulleita kuin pari. Se on äärettömän kova saavutus.

– C:llä on vielä pronssipeli edessä, ja A pelaa toista vuotta finaaleissa. Ne ovat aika kovia juttuja, sillä pitää edelleen muistaa, että me olemme Rauman Lukko. Se pitää muistaa voiton ja tappion hetkellä. Meillä on liigaseuroista pienin talousalue, ja meillä on aika isot mahdit vastassa. Ihan joka vuosi ei mitalia saada. Toivottavasti ensi vuonna taas.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut