Pari Alpo Suhosen syksyllä antamaa haastattelua palailivat kirkkaina mieleen lauantaina, kun HPK:n ja Lukon välisen kamppailun jälkilöylyt höyrysivät Ritari-areenan uumenissa.
Kokenut kiekkovalmentaja antoi ensin Ilta-Sanomille räväkät kommentit päähän kohdistuneista taklauksista ja perusteli myöhemmin näkemyksiään pitkästi Total Hockey Forever -radioshow’ssa.
Niiden välissä Suhonen ehti saada sosiaalisessa mediassa viestejä, jotka voi tulkita tappouhkauksiksi.
Kuolemasta hän puhui haastatteluissakin. Hän uskoi, että seuraava askel on ruumis jäällä tai vähintään neliraajahalvaantunut ihminen.
Suhonen myös mainitsi Liigaan olevan pesiytymässä goonikulttuurin. Suhonen sanoi radiohaastattelussa, että jokaisella liigajoukkueella on vähintään yksi nyrkkimies joukkueessaan.
Hän tosin ei lähtenyt niitä nimeämään.
***
Selvää on, ettei Lukolla poliisia ole. Jos olisi ollut, sellainen olisi käynyt haastamassa Miro Karjalaisen tappeluun.
Se ei olisi palauttanut Lauri Tukosta pimeästä huoneesta kaukaloon, mutta olisi saanut Karjalaisen pois hämmentämästä peliä.
Niin raadollista kuin se onkin, Karjalainen oli pelin ratkaisevin hahmo. Hän otti ensin kovalla taklauksella Lukolta tärkeän pelaajan pois ja muistutti sen jälkeen jatkuvasti läsnäolostaan.
Karjalainen haki Lukon pelaajia tappeluun, mutta ennen kaikkea hän jatkoi taklaamista. Sinipaitaiset lukkolaiset eivät enää menneetkään ahtaisiin väleihin.
Pelin jälkeen Lukon hyökkääjä Heikki Liedes sanoi ääneen merkittävät sanat:
– Se on huolestuttavaa, että äijä, jolla ei ole pelillisesti vastustajalle mitään annettavaa, kolaa meidän tähtipelaajamme emmekä me reagoi siihen millään tavalla.
Miksi Liedes ei itse mennyt tappelemaan Karjalaista vastaan? Koska häntä tarvittiin kentällä.
– Minä sanoin, että nyt ei tehdä mitään typerää. Meiltä loppuu äijät, jos joku hakkaa nenän tai rystyset rikki, Lukon valmentaja Pekka Virta painottaa.
Niin kävi juuri Ässille. Porilaisten tärkeä sentteri Philip McRae tappeli juuri HPK:ta vastaan ja huilaa nyt kuukauden käsivamman takia.
Lukosta lähimpänä tappelua oli ykkössentteri Arttu Ilomäki. Viimeistään siinä vaiheessa Virta avasi sanaisen arkkunsa. Sanatarkka lainaus: ”Nyt sit v***u ei tehdä pölhöyksiä”.
***
Karjalainen ei saanut taklauksestaan jäähyä, mutta se lähti pelin jälkeen päävideotuomarin syyniin. Pelikieltoa ei tullut.
Johtopäätös. Noin saa Liigassa taklata.
Teknisesti ottaen Karjalaisen taklaus oli puhdas. Se ei osunut päähän.
Huomionarvoista kuitenkin on, että Tukonen kamppailee jo valmiiksi toista HPK:n puolustajaa vastaan.Karjalainen tulee tilanteeseen kolmantena pelaajana. Hän taklaa kovaa, vaikka Tukonen on haavoittuvassa tilassa.
Vastustajan kunnioituksesta ei ole tietoakaan.
***
Liiga antoi syksyllä voimakkaan signaalin päähän kohdistuneiden taklausten kitkemisestä. Muutama pitkä pelikielto sai pelaajat pitämään kyynärpäät alhaalla.
Jo aiemmin tappeluja oli saatu merkittävästi vähennettyä antamalla niistä pelikieltoja.
Signaali siitä, että valmistautumatonta pelaajaa ei saisi taklata, puuttuu kokonaan.
Joe Finley kolasi viime keväänä Michal Miklikin verille – ei pelikieltoa. Taavi Vartiainen jyräsi toisen Pelicans-pelaajan kanssa vääntäneen Niko Mikkolan telakalle – yksi peli.
Arkistoista voidaan toki kaivaa myös niitti, jolla Tommi Huhtala lopetti Tommi Kovasen uran. Raumalla muistetaan varsin hyvin, ettei siitä tuomittu pelikieltoa.
Vauhdit pelissä ovat kasvaneet jo niin koviksi, että yhdenkin vastustajan huomioimisessa on tarpeeksi. Saati sitten puun takaa tulevien taklausten varomisessa.
NHL:ssä kolmannen osapuolen taklauksille on sama nimi, joka on painettu Kovasen kirjan kanteen: Kuolemanlaakso.
***
Puhuin maanantaina muutaman tutun liigapelaajan ja -valmentajan kanssa Karjalaisen taklauksesta Tukoseen. Mielipiteet olivat varsin yhteneviä – ei mikään teloitus, mutta varsin harmaalla alueella. Vastustajan kunnioitus unohtui.
Sitten tuli tiistai ja jälleen kolahti. HPK kohtasi Ilveksen ja Karjalainen pommitti jälleen kovaa. Tällä kertaa hän ajoi Eemeli Suomea kovalla vauhdilla päähän ja ansaitsi jo kauden viidennen ulosajonsa.
Kyse ei todellakaan enää ole sattumasta.
Pikemminkin kyse on pienempien kiusaamisesta. Yli kaksimetrisen Karjalaisen kohde oli 177-senttinen taitopelaaja. Ei tuollaisia temppuja näe esimerkiksi Jonne Virtaselta, joka kiistatta on yksi liigakaukaloiden kovimmista hahmoista.
On eri asia olla kaukalossa kova pelaaja tai nilkki.
– Yhtään nilkkiä ei tarvita, sanoi yksi maanantaisista keskustelukumppaneistani.
Miro Karjalainen – älä anna itsesi kallistua nilkiksi.Edit: Otsikon sanamuotoa muutettu ja kuva vaihdettu to 11.1. klo 15.25
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.