Yksi napsahdus laittoi Lotta Tiittasen suunnitelmat uusiksi – "Kun sen oikeasti tajusi, niin aika syvälle se osui"

Raumalaisen MM-karsinta päättyi eturistisiteen katkeamiseen. Pelit JBA:n naisten joukkueessa vaihtuivat pitkään kuntoutukseen.

| Päivitetty

Lotta Tiittasen vuosi kuluu Jyväskylässä, mutta tavoitteet JBA:ssa muuttuivat hetkessä polven kuntoutukseen. Kuva: Juha Sinisalo

Pyörähdys kulmasta kohti koria, pysähdys – ja napsahdus polvesta. Lotta Tiittanen putoaa polvilleen. Pallo päätyy Ranskalle, joka lähtee hyökkäämään. Tiittanen jää hyökkäyspään korin alle makaamaan. Nuoren raumalaisen MM-karsinta on ohitse. Tilanteen vakavuus tosin paljastuu vasta seuraavan päivän magneettikuvauksessa.

Polven eturistiside on poikki.

Se tietää leikkausta ja alustavien arvioiden mukaan puolen vuoden taukoa peleistä.

– Kun siitä kuului se napsahdus, niin aika nopeasti sitä tajusi, että nyt se on menoa, Tiittanen muistelee.

Vamman vakavuus tosin iski tajuntaan vasta myöhemmin. Ei edes heti sen jälkeen, kun lääkäri sen kertoi.

– Vasta hotellilla, kun kaverit kyselivät, valmennus alkoi tsempata ja puhelimeen alkoi tulla tsemppiviestejä, Tiittanen kertoo.

– Silloin se realisoitui. Kun sen oikeasti tajusi, niin aika syvälle se osui.

MM-karsintaturnaus jätti paljon jossiteltavaa

Tiittasen loukkaantuminen oli samalla kova kolaus myös Suomen alle 16-vuotiaiden koripallomaajoukkueelle. Hänestä tuli jo kolmas pelaaja, joka putosi pelaavasta ryhmästä loukkaantumisen takia kesken karsintaturnauksen.

Avauspelissä Latviaa vastaan Suomi menetti kaksi pisintä pelaajaansa, ja Tiittasen urakka päättyi Helsingissä pelatun karsintaturnauksen toiseen peliin.

Tapahtumat jättivät paljon jossiteltavaa, sillä Suomi jäi lopulta niukasti ulos varsinaisista MM-kisoista. Ratkaisu nähtiin vasta viimeisen ottelun lopussa, ja siinä Kreikka pystyi puristamaan neljän pisteen voiton Suomesta.

Keskinäisten otteluiden vertailu pudotti turnausisännät lohkokolmosiksi ja ulos kisoista. Se oli pettymys, sillä edes turnausvoitto ei olisi ollut mahdoton tehtävä.

– Jos lähdetään purkamaan siitä, että ennen MM-karsintoja pelasimme PM-kisat, joista haimme kultaa, Tiittanen aloittaa.

– Ja noin kaksi vuotta sitten, kun nämä maajoukkuejutut alkoivat, sanottiin, että nämä MM-karsinnat ovat loppuhuipennus ja niihin tähdätään tosissaan, hän jatkaa.

– Nyt on sellainen olo että ah, loppuiko se nyt. Enää ei olla U16-pelaajia, ja se on vähän haikeaa, kun on samojen tyttöjen kanssa tehty pitkään duunia.

Vaikka MM-kisapaikka jäi Suomelta haaveeksi ja karsintaturnaus päättyi Tiittasen osalta pahaan loukkaantumiseen, hän ei muistele viime viikon tapahtumia pahalla.

– Olihan se aika huikeaa päästä kohtaamaan Latvia, Ranska ja Saksa, jotka ovat huikeita koripallomaita, Tiittanen huomauttaa.

– Ja kun pääsi kokemaan turnausmeininkiä, vaikka olimmekin kuplassa. Se oli huikea kokemus, vaikka pelit jäivätkin kesken.

Isoveljen jalanjälkiä pitkin Jyväskylään

Karsintaturnauksen jälkeen Tiittanen palasi Raumalle, mutta vain hetkeksi. Tällekin viikolle osuu merkittävä hetki 15-vuotiaan koripallolahjakkuuden uralla ja elämässä, sillä hän muuttaa pois kotoaan.

Edessä on melkoinen hyppäys. Tiittanen seuraa isoveljensä Jaakon jalanjälkiä ja suuntaa Jyväskylään.

Siellä odottavat urheilulukio sekä Jyväskylä Basketball Academy eli paikallinen koripalloakatemia.

Jaakko Tiittanen lähti matkaan vuosi sitten.

– Kun Jaakko meni sinne, ajattelin itse, että en lähde Jyväskylään. Se on kauhean kaukanakin, Lotta Tiittanen hymähtää.

– Mutta Jaakko puhui siitä hyvää ja he osoittivat mielenkiintoa. Heitä selvästi kiinnosti saada minut sinne. Hiihtolomalla kävin siellä ja pääsin muutamaan treeniin mukaan. Tutustuin jengiin ja totesin, että haluan lähteä sinne. Tiedän, että koripallo otetaan siellä tosissaan.

Pelaaminen tällä kaudella teoriassa mahdollista

Jyväskylässä odotti lukion lisäksi laadukas valmennus. Tiittasen oli tarkoitus pelata JBA:n paidassa alle 19-vuotiaiden SM-sarjaa ja naisten ykkösdivisioonaa.

Polvivamma laittoi luonnollisesti koko paketin uusiksi.

– Olin niin odottanut, että tässä syksyllä tulee Tallink-turnausta ja pääsen pelaamaan SM-karsintaa. Olin katsonut, että siellä painan menemään. Kyllähän se sattuu, Tiittanen myöntää.

 – Mutta tiedän, että mut otetaan siellä hyviin käsiin. Se helpottaa. Uusi joukkue mulle tulee silti, mutta eri tavalla, kun en pääse kentälle.

Ei ainakaan pitkään aikaan. Tiittasen polvi leikataan kahden viikon päästä, ja sen jälkeen edessä on pitkä kuntoutus.

Ainakin teoriassa pelaaminen tulevalla kaudella on kuitenkin mahdollista.

– Aika rikkonainen kausi tästä joka tapauksessa tulee. Tämä syksy ja talvi menevät vain siinä, että kuntoutetaan polvea. Hyvällä tuurilla pystyn kuitenkin muutaman pelin pelaamaan, Tiittanen laskee.

Raumalta piti joka tapauksessa lähteä

Raumalta on Jyväskylään pitkä matka, mutta kynnystä lähteä seikkailulle Keski-Suomeen madalsi mahdollisuus päästä asumaan isoveljen kanssa samassa kämpässä.

Lotan isä Tomi Tiittanen huomauttaa, että urheilulukioon lähteminen oli joka tapauksessa itsestäänselvyys.

Rauma Basketin kasvatti on ehtinyt jo aiemmin hakea kovempia pelejä muualta. Viime kaudella hän pelasi RaBan lisäksi kaksoisedustuksella Turun Riennossa, jossa kokemusta tuli nuorten SM-sarjasta ja naisten ykkösdivarista.

– Sellainen koripalloilullinen koti Lotalta on puuttunut. Tietty irtolaisuus on leimannut hänen uraansa. Nyt ehkä ensimmäistä kertaa hänelle tulee se oma joukkue, Tomi Tiittanen toteaa.

Tytär nyökyttelee vieressä.

– Jyväskylään lähdöltä odotan sitä, että ei tarvitse säätää sen takia, että pääsee kehittymään, vaan kaikki on siinä lähellä. Ja saa kutsua joukkuetta omakseen, hän linjaa.

Pieneltäkin paikkakunnalta pystyy ponnistelemaan

Alle 16-vuotiaiden maajoukkuevalmentaja Jussi Räikkä on kehunut julkisesti raumalaista koripallotyötä. Hän arvostaa, että Kaaron Roima ja Rauma Basket ovat pystyneet tasaisin väliajoin tuottamaan pelaajia tyttömaajoukkueisiin.

Saman asian Räikkä nosti esiin, kun hän antoi Tiittaselle palautteen MM-karsintaturnauksesta.

– Hän mainitsi sen, että maajoukkueeseen pääsemiseen ei vaadita sitä, että voittaa Suomen mestaruuden jossain sarjassa, Tiittanen kertoo.

– Hän sanoi, että mä olen yksi hyvä esimerkki siitä, että pienemmiltäkin paikkakunnilta pystyy ponnistelemaan. Sitä tässä on yritetty tehdä.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut