110 miljoonan euron säästöpaketti jäi vielä arvoitukseksi – "On riskejä, että sen paketin sisältä löytyy työttömyysturvan heikennyksiä tai muuta ikävää"

Penna Urrila sanoo, että hallituksen olisi pitänyt jättää kehysriihessä tekemättä päätöksiä, jotka heikentävät julkista taloutta. Arkistokuva.
Penna Urrila sanoo, että hallituksen olisi pitänyt jättää kehysriihessä tekemättä päätöksiä, jotka heikentävät julkista taloutta. Arkistokuva. Kuva: Mauri Ratilainen

Hallituksen torstaina päättyneessä kehysriihessä tekemät työllisyystoimet sisältävät hyviä elementtejä ja vaikuttavia toimia, arvioi SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Kaukorannan mukaan iso kysymys on, mitä sisältyy 110 miljoonan euron työllisyystoimiin, joilla tavoitellaan tulevaisuudessa julkisen talouden vahvistamista.

– On riskejä, että sen paketin sisältä löytyy työttömyysturvan heikennyksiä tai muuta ikävää, Kaukoranta sanoo.

Hallituksen kehysriihessä tekemiä päätöksiä on kritisoitu siitä, että ne kasvattavat valtiontalouden velkaa, eikä talouden kestävyysvajetta saada käännetyksi suotuisampaan suuntaan. Kaukorannan mukaan alusta lähtien on ollut selvää, ettei julkisen talouden pitkäaikaista kestävyysvajetta korjata tämän hallituskauden aikana, vaan toimia tarvitaan jatkossa lisää.

– Se on myös poliittinen arvovalinta, missä määrin julkista taloutta parannetaan työllisyystoimilla ja missä määrin menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla.

Kaukoranta pitää hyvänä ja tasapuolisena, että työllisyystoimien lisäksi hallitus teki kehysriihessä päätöksiä meno- ja verosopeutuksesta, jotka vahvistavat julkista taloutta.

EK:n Urrila kaipaa työttömyysturvan uudistamista

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Penna Urrila pitää hallituksen työllisyystoimia sen sijaan todella vaatimattomina.

Erityisen pettynyt Urrila on päätettyjen työllisyystoimien kokonaisvaikutuksesta julkiseen talouteen. Viime syksynä hallitus kaavaili, että 80 000 uutta työpaikkaa vahvistaisi julkista taloutta 2 miljardilla eurolla.

Torstaina Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus kertoi, että hallituskauden aikana tehdyt ja linjatut työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta 560 miljoonalla eurolla.

– Työllisyyttä lisäävien toimien vaikutus julkiseen talouteen näyttää jäävän neljäsosaan hallituksen 2 miljardin euron tavoitteesta. Tämä on se ydinkysymys enemmän kuin yksittäiset asiat, mistä on päätetty. Iso linja on nyt hukassa, Urrila sanoo.

Urrilan mielestä hallituksen olisi pitänyt tehdä laajasti julkista taloutta parantavia työllisyystoimia. Esimerkiksi työttömyysturvaa olisi pitänyt uudistaa, mikä olisi parantanut työllisyyden lisäksi julkista taloutta.

Toinen konkreettinen keino olisi ollut toteuttaa perhevapaauudistus eri tavalla kuin hallitus on sen linjannut. Urrilan mukaan hallituksen perhevapaauudistuksella ei pystytä parantamaan julkista taloutta eikä työllisyyttä.

– Uudistuksella työelämän tasa-arvo ehkä jossain määrin paranee, mutta olisimme mielellämme nähneet toisenlaisilla parametreilla tehdyn uudistuksen, jolla julkista taloutta ja työllisyyttä pystyttäisiin vahvistamaan.

Kaukoranta: sosiaalipoliittiset näkökulmat tärkeä huomioida

SAK:n Kaukoranta uskoo, että hallituksen päätöksistä määrällisesti eniten lisätyöllisiä saadaan te-palvelujen siirtämisestä kunnille.

– Jos uudistuksella saadaan kunnille hyvät kannustimet toimia sillä tavalla, että palvelut tukevat oikeasti työllistymistä, tällä on mahdollista saada merkittäviä hyötyjä.

Kaukoranta on myös tyytyväinen Välittäjä Oy:n perustamiseen, jolla on tarkoitus parantaa osatyökykyisten työllisyyttä. Se ei paranna julkista taloutta, mutta Kaukorannan mukaan työllisyyspolitiikassa on tärkeä huomioida myös sosiaalipoliittiset näkökulmat.

EK:n Urrila kritisoi sitä, että hallituksen monien työllisyystoimien vaikutuksia on hyvin vaikea arvioida. Niiden tulokset myös riippuvat toteutuksesta.

Urrilan mielestä hallituksen olisi pitänyt myös jättää tekemättä ratkaisuja, jotka heikentävät julkista taloutta.

– Hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka voivat vähän nostaa työllisyyttä, mutta se ei riitä kompensoimaan julkiselle taloudelle syntyviä kustannuksia.

Tällaisia ovat hänen mukaansa palkkatuen kasvattaminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen.

Sen sijaan linjaus työperäisen maahanmuuton lisäämisestä on Urrilan mielestä hyvä. Häntä tosin mietityttää, kuinka Suomeen onnistutaan houkuttelemaan eri alojen osaajia ulkomailta.

– Linjaus on tärkeä ja hyvä, mutta en ole ollenkaan varma, että tavoitteeseen päästään helposti.

Kehysriihen päätöksiä

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen alun perin kahden päivän pituiseksi kaavailtu puoliväliriihi päättyi torstaina neuvottelujen yhdeksäntenä päivänä.

Hallitus päätti korottaa vuodelle 2022 menokehystä 900 miljoonalla eurolla ja 500 miljoonalla eurolla vuodelle 2023. Nämä olisivat väliaikaisia menolisäyksiä.

Menoja leikataan 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Tämä on pysyvä leikkaus.

Syksyn budjettiriihessä päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavista veronkorotuksista.

Hallituksen tavoitteena on tehdä päätöksiä, joilla voidaan saada noin 80 000 lisätyöllistä.

Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä. Hallitus on aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–33 000 lisätyöllistä.

Hallituskauden loppuun mennessä tehdään päätökset 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75 %.

Työllisyystoimet

Kehysriihessä päätetyt työllisyystoimet, suluissa arvioitu työllisyysvaikutus:

Välittäjä Oy:n perustaminen (1 000)

Hankintojen vauhdittaminen (2 000)

Työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy (2 500)

Työkykyohjelma ja palkkatuki (5 500–6 500)

TE-palveluiden siirto kuntiin (sis. kuntien kannustinmalli) (7 000–10 000)

Kotouttaminen (2 000)

Työperäinen maahanmuutto (10 000)

Jatkuva oppiminen (10 000–10 500)