12 kysymystä ja vastausta - Tällainen uusi Satakunnan Kansa Länsi-Suomi -lehti on

Muutosneuvottelut päättyivät Sanoma Media Rauma Oy:ssä. Satakunnan Kansan ja Länsi-Suomen yhdistäminen toteutuu suunnitellusti ja uusi lehti ilmestyy 1. helmikuuta 2024. Mitä tämä tarkoittaa lukijalle? Kysyimme asiaa Satakunnan Kansan vastaavalta päätoimittajalta Tomi Lähdeniemeltä, joka jatkaa myös uuden lehden päätoimittajana.

| Päivitetty

Satakunnan Kansan vastaava päätoimittaja Tomi Lähdeniemi jatkaa myös uuden Satakunnan Kansa Länsi-Suomi -lehden päätoimittajana. Kuva: Juha Sinisalo

Länsi-Suomen nykytilaajat saavat uuden lehden helmikuusta lähtien joka päivä. Paperilehti jaetaan kuten nykyisin, mutta maanantai ja keskiviikko tarjoillaan digitaalisena näköislehtenä.

Muutosneuvottelut päättyivät Sanoma Media Rauma Oy:ssä. Satakunnan Kansan ja Länsi-Suomen yhdistäminen toteutuu suunnitellusti ja uusi lehti ilmestyy 1. helmikuuta 2024. Mitä tämä tarkoittaa lukijalle? Kysyimme asiaa Satakunnan Kansan vastaavalta päätoimittajalta Tomi Lähdeniemeltä, joka jatkaa myös uuden lehden päätoimittajana.

Mikä muuttuu nykyisen LS:n tilaajan kannalta?

Länsi-Suomen nykyinen tilaaja saa kahtena ilmestymättömänä päivänä näköislehden luettavakseen verkosta eli palautamme joka päivä ilmestyvän lehden. Nykytilaajien tilaushinta ei muutu, vaan samalla rahalla saa jatkossa enemmän.  Toki tilaus on mahdollista muuttaa myös niin, että paperilehti tulee joka päivä kotiin, mutta maanantaisin ja keskiviikkoisin se jaellaan Postin päiväjakelun yhteydessä. Uusi lehti on myös paksumpi eli siinä enemmän uutisia kuin nykyisessä Länsi-Suomessa. Raumalainen jatkaa, mutta uudistamme kevyesti ulkoasua.

Mitä uutta tilaajat saavat tuotteiden yhdistyessä?

Pystymme tarjoamaan jatkossa selvästi enemmän ja parempaa paikallista journalismia, kun yhdistämme voimamme. Mainostaja-asiakkaamme saavat jatkossa paremman peiton ilmoituksilleen Satakunnassa ja Sanoma-verkoston kautta mahdollisuuden näkyvyyteen televisiossa, radiossa tai vaikka Helsingin Sanomissa. Lisäämme voimakkaasti livetarjontaa Rauman alueelta. Tarjoamme myös entistä paremmat verkkosivut ja sovelluksen.

Kerroit muutosneuvottelujen alussa, että alueellinen journalismi vahvistuu. Miten tämä on mahdollista, kun Länsi-Suomessa tapahtui irtisanomisia?

Katson asiaa Satakunnan yhteistoimituksen näkökulmasta. Toimittajien määrä kasvaa merkittävästi, kun mukaan tulee Rauman tiimi. Raumalla jatkaa tuttujen tekijöiden kymmenhenkinen toimitus, joka tekee pääsääntöisesti oman alueensa uutisointia.

Väki kuitenkin väheni?

Kyllä, ikäviäkin muutoksia jouduimme tekemään. Pitää silti muistaa, että karsimme paljolti sellaisia tehtäviä, jotka eivät suoraan näy lukijoillemme. Tällaisia ovat esimerkiksi printtilehden taitto, joka on konsernissa keskitetty yhteen paikkaan. Tai ilmoitusten hallinnointi ja asiakaspalvelu, jotka ovat keskitetty ja osin automatisoitu.

Miten journalismi on parempaa kuin aiemmin?

Tällä hetkellä Länsi-Suomi ja Satakunnan Kansa ovat tehneet hurjan määrän päällekkäistä ja samaa työtä. On tehty uutisia samoista aiheista, käyty seuraamassa samoja valtuuston kokouksia ja ylläpidetty päällekkäisiä järjestelmiä. Nyt pystymme ohjaamaan toimittajia tehokkaammin eri aiheisiin. Tarjolla on enemmän uutisia ja ehdimme perehtymään niihin paremmin.

Miksi Länsi-Suomi ei jatkanut entisellään?

Jatko nykyisenkaltaisena lehtenä olisi ollut taloudellisesti mahdotonta. Voimien yhdistäminen on järkevää. Jos emme olisi näin tehneet, LS:n kohtalona olisi ollut tulevaisuudessa näivettyminen. Jos katsoo myös muuta yrityselämää tai julkista sektoria, niin vastaava kehitys isompiin yksiköihin on jatkunut jo pitkään. Isommista yksiköistä haetaan voimaa, jotta palvelutasoa voidaan ylläpitää paikallisesti. Näin tapahtuu myös mediamaailmassa.

Jos raumalaisia kiinnostavat vain Rauman asiat?

Kyllä, näin juuri on. Lukijaa kiinnostavat lähellä olevat asiat. Uutinen on ykkönen, kaikille. Teemme niin laajasti uutisia, että kaikki sisältö ei voi kiinnostaa kaikkia, vaikka se on tavoite. Jo nyt Länsi-Suomi tekee paljon uutisia muualta kuin suoraan Raumalta ja näen analytiikasta, että ne kiinnostavat. Isossa kuvassa teemme oman alueemme ihmisiä kiinnostavaa rohkeaa ja rouheaa sisältöä. Kotimaan ja ulkomaan uutisoinnissa hyödynnämme STT:tä, kuten tähänkin asti ja myös muuta Sanoma-verkostoa.

Miten käy Lukko-uutisoinnille?

Hyvin. Urheilu on suuria tunteita ja se näkyy myös uutisoinnissamme. Kehumme tarvittaessa, kritisoimme kun on sen paikka, mutta pliisua ei tekemisemme tule olemaan. Urheilutoimituksen ja lukijoidemme kannalta asetelma on herkullinen, kun mukana on kilvoittelu ja vastakkainasettelu Ässien kanssa. Uskon, että lukijamme hyötyvät tästä. Satakunnassa on monia vastaavia lähtökohtia urheilussa. Yksi tällainen toinen laji on pesäpallo, jota itse seuraan paljon.

Mikä on Sanoman rooli Satakunnassa?

Aika usein uutisoimme erilaisista hankkeista, joita toivomme saavamme Satakuntaan. Turhan harvoin voimme uutisoida siitä, hankkeista tulee myös totta. Sanoma on investoinut nyt toistamiseen maakuntaan. Ensin Sanoma-konsernin omistukseen siirtyi Satakunnan Kansa ja paikallislehtiä, nyt Länsi-Suomi. Mielestäni on upea asia, että yhtiö uskoo maakuntaan ja paikalliseen journalismiin. Tämä on konkretiaa.

Miten kommentoit väitteitä, että median monimuotoisuus kapenee?

Ei se ainakaan monimuotoisuutta lisää, että median toiminta näivettyy, kuten oli tapahtumassa Raumalla. Media toimii normaalien liiketalouden lakien mukaan. Jos ajattelen nyt esimerkiksi Rauman aluetta, niin meillä on ylivoimaisesti isoin toimittajaresurssi alueella. Me pidämme huolen siitä, että Rauman alueen uutisointi hoidetaan mallikkaasti.

Kerrotaanko nyt Helsingistä, mistä saa kirjoittaa ja miten?

Höpöpuheita. Ainoastaan me tunnemme satakuntalaiset lukijamme ja tiedämme hyvin tarkkaan, mitä he haluavat. Toimitus tekee työtään itsenäisesti ja vastaava päätoimittaja vastaa tekemisistä. Ei siinä kaivata tai tarvita ohjeita muualta. Oma työkokemukseni pörssiyhtiöistä on myönteinen, sillä eettiset säännöt ovat hyvin tiukat. Toimituksen tekemiseen ei puutu oma yhtiö, saati sitten ulkopuoliset painostajat. Sen sijaan on ollut hieno huomata, että kantaamme kuunnellaan konsernissa tarkasti, kun puhutaan vaikka digipalveluiden kehittämisestä. Kaikki järki ei edelleenkään asu Helsingissä.

Miksi nimihirviö Satakunnan Kansa Länsi-Suomi?

Haluamme palvella kaikkia asiakkaitamme tasavertaisesti sekä kunnioittaa pitkäikäisiä brändejä säilyttämällä molemmat nimet matkassa mukana. Selvää on, että ei tuo nimiyhdistelmä arkipuheeseen siirry.

Kuka on Satakunnan Kansa Länsi-Suomi -lehden vastaava päätoimittaja?

Nykyinen Länsi-Suomen vt. päätoimittaja Samuli Leivonniemi hoitaa suunnitellusti integraatioprosessin loppuun ja jatkaa pestissään helmikuun alkuun asti. Kun julkaisemme uuden tuotteen 1. helmikuuta, päätoimittajavastuu uudesta tuotteesta siirtyy kokonaisuudessaan minulle.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut