Olkiluoto kolmosesta (OL3) pitäisi tulla yli viidentoista vuoden odotuksen jälkeen ydinlaitos aivan lähiaikoina. Se tapahtuu, kun Säteilyturvakeskus (Stuk) antaa laitokselle polttoaineen latausluvan.
– Mitään isompaa periaatteellista asiaa ei ole auki, sanoo projektipäällikkö Essi Vanhanen Stukista.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi aikataulua pahasti viivästyttäneet tekijät paineistimen yhdysputken värinästä rikkinäisiin venttiileihin on ratkaistu sekä niihin liittyvät testit tässä vaiheessa hyväksytty. Joitakin pienempia asioita on vielä auki.
– Meillä on valmius antaa lupa nopeasti, kun siihen on edellytykset.
"Tankki on täytetty, mutta avainta ei vielä käännetä"
Polttoainenippujen siirto polttoainerakennuksesta reaktoriin paitsi tekee OL3:sta ydinlaitoksen, niin muuttaa myös sen aseman käytössä olevaksi ydinvoimalaksi. Virallisesti kyse on ydinteknisestä käyttöönottovaiheesta.
Latauksen jälkeenkään reaktori ei kuitenkaan ole vielä niin sanotusti kriittinen eli siellä ei tapahdu ydinvoiman "ytimessä" olevaa fissioreaktiota. Se estetään säätösauvoilla.
– Jos ydinvoimalaa verrataan autoon, niin tankki on täytetty mutta avainta ei vielä käännetä, Vanhanen sanoo.
Sen sijaan kolmosyksiköllä testataan eri järjestelmiä vaiheittain.
– Ydinteknisen käyttöönoton aikana testataan ne toiminnot ja ominaisuudet, joita ei voi testata ennen kuin polttoaine on reaktorissa.
Viiden, 30 ja 60 prosentin teholuvat
Latausluvan jälkeen Teollisuuden Voima (TVO) tarvitsee vaiheittain uudet luvat ennen kuin se saa siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Lupien edellytyksenä ovat onnistuneet testit ja Stukin hyväksyntä sekä niille että mahdollisesti tarvittaville muutoksille.
Vähintään symbolisesti, mutta myös käytännössä erittäin merkittävä vaihe alkaa, kun Stuk myöntää kriittisyys- ja pientehokoeluvan.
Sen jälkeen reaktori ohjataan kriittiseen tilaan, jolloin ydinreaktio alkaa tuottaa lämpöä. Tässä vaiheessa polttoaineeseen alkaa myös muodostua voimakkaammin säteileviä aineita.
Reaktorin teho pidetään kuitenkin vielä alle viidessä prosentissa. Sen jälkeen Stuk myöntää erilliset luvat yli viiden, yli 30 ja yli 60 prosentin tehovaiheisiin.
–Lupavaiheilla varmistutaan siitä, että on turvallista jatkaa eteenpäin, Vanhanen tiivistää.
Höyrypilvistä tulee Olkiluodossa toistuva näky
Käyttöönottovaiheessa testataan myös turvallisuusjärjestelmiä ja niiden käynnistymistä. Näihin kuuluu esimerkiksi paineisen, puhtaan vesihöyryn päästäminen taivaalle, mikä näkyy myös kauas laitoksen ulkopuolelle.
– Vastaava toiminto on testattu ennen polttoaineen latausta tehdyissä kuumakokeissa, Vanhanen muistuttaa.
Näky tulee toistumaan Olkiluodossa tulevinakin vuosina, sillä järjestelmää testataan säännöllisesti. Loviisan ydinvoimalan ympäristössä tähän on jo totuttu, mutta OL1 ja OL2 ova kiehutusvesireaktoreja, joissa vastaavaa toimintoa ja sen testausta ei ole.
Myös esimerkiksi reaktorin pikasulkua sekä laitoksen toimintaa ilman ulkoista sähköä testataan. OL3 irrotetaan tarkoituksella myös kantaverkosta.
Lupavaiheet samantapaisia kuin vuosihuollon jälkeen
Stuk seuraa merkittävimpiä kokeita laitospaikalla. Apulaisjohtaja Tomi Routamo vertaa käyttöönottovaiheen kokeita ja niiden valvontaa vuosihuoltoihin. Niidenkin jälkeen laitokset tavitsevat samantapaiset vaiheistetut luvat.
– OL3 on tavallaan jatkuvassa vuosihuollossa jonkin aikaa, ja meillä on tässä vaiheessa kiinni huomattava määrä valvontaresursseja.
Ydinlaitoksen turvallisuudesta vastaa luvanhaltija eli tässä tapauksessa TVO. Routamo painottaa, että turvallisuustekniikkaan liittyvät analyysit ja käyttöehdot astuvat täysimittaisesti voimaan, kun OL3:sta tulee ydinlaitos.
– Laitosta ei ajeta tilaan, jossa oltaisiin epätietoisia seurauksista.
TVO:n elokuussa ilmoittaman aikataulun mukaan polttoaine ladataan kolmosyksikölle maaliskuussa. Säännöllisen sähköntuotannon on määrä alkaa helmikuussa 2022.
OL3:n rakentaminen alkoi vuonna 2005, ja alun perin laitoksen piti käynnistyä vuonna 2009.
Pelko on yksilöllistä
Mitä pidempään OL3 on viivästynyt ja mitä useampia vastoinkäymisiä on tullut julkisuuteen, sitä enemmän Rauman seudulla on toistettu "vitsinä" yhtä asiaa.
Sen mukaan laitoksen käynnistämisestä on kerrottava hyvissä ajoin, jotta alueen asukkaat voivat lähteä muualle ja mieluummin mahdollisimman kauas.
Viranomainen ei tunnetusti väännä vitsejä vakavista aiheista.
Ja vaikka asia on esitetty vitsinä, se ei välttämättä ole sitä kaikille. Stukin apulaisjohtaja Tomi Routamo muistuttaa, että pelot ovat yksilöllisiä.
– Stuk yrittää omalta osaltaan tuoda faktatietoa, mutta jokainen kokee asian omalla tavallaan, hän sanoo.
– Jos joku pelkää ja kokee lähtemisen turvallisemmaksi, siihen ei varmasti ole estettä. Mutta mitään turvallisuussyytä lähtemiseen ei ole.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.