NÄKÖKULMA: Äänestäjä, kiinnitä ainakin näihin asioihin huomiota kuntavaaleissa: koulut, varhaiskasvatus, kunnan talous ja vetovoima

Kirjoittaja Kirsi Turkki
Kirjoittaja Kirsi Turkki Kuva: Joel Maisalmi

Kansalaiset antoivat selvän vastauksen Taloustutkimuksen Lännen Medialle tekemässä kyselyssä. Kuntavaalit ovat paikalliset vaalit, eivät hallituksen kannatusta mittaavat vaalit. Omaa lähiympäristöä koskevat päätökset ovat vaalien tärkein asia.

Tulos antaa syyn pohtia, mitä ovat ne asiat, joista huhtikuussa valittavat valtuustot päättävät. Mihin kannattaa kuntavaaleihin ehdolla olevien vaalipuheissa kiinnittää huomiota?

Suomessa käydään keväällä 293 kuntavaalit ja valitaan 8 859 valtuutettua. Tilanne vaihtelee paljon eri puolilla Suomea. Kun jossakin päin rakennetaan teollisuuden kansainvälistä osaamiskeskittymää, niin toisaalla haalitaan yhtä koululuokkaa täyteen lapsia.

Kaikkia kuntia yhdistää se, että kuntapäättäjien edessä on käännekohta, jos eduskunta hyväksyy hallituksen sote-esityksen ja 23 miljardin euron kokonaisuus siirtyy pois kuntien vastuulta. Lakiesityksen mukaan hyvinvointialueet eli maakunnat vastaisivat sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta vuoden 2023 alusta alkaen. Järjestäjiä olisi 22.

Sivistyspalvelujen rooli kasvaa

Kuntien rooli sivistyspalvelujen eli koulujen ja varhaiskasvatuksen järjestäjänä korostuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Yhä useampi kunnan työntekijä on opettaja tai varhaiskasvattaja. Vaalikeskusteluissa kannattaa kysellä, minkälaisia ovat ehdokkaiden mielipiteet sivistyspalvelujen järjestämisestä.

Kunnan väestökehitys ei ole vähäpätöinen aihe, kun mietitään kunnan tulevaisuutta. Riittääkö kotikunnassa jatkossa veronmaksajia, vai kasvaako vain palvelujen tarve, kun väestö ikääntyy?

Herkällä korvalla voi kuunnella, miten ehdokkaat parantaisivat kunnan vetovoimaa ja yritysten toimintaympäristöä.

Yritysten mukana kotikuntaan tulee työpaikkoja ja uusia veronmaksajia.

Kuntatalouden vahvin vuosi on takana

Vuonna 2020 Suomen kunnat tekivät yhteensä noin 1,7 miljardia euroa ylijäämäisen tuloksen. Nyt ei kannata iloita kuntatalouden pikaisesta tervehtymisestä, sillä hyvä viime vuosi on kertaluonteinen.

Valtio jakoi kunnille noin kolme miljardia euroa koronakriisin hoitoon suunnattua tukea, mikä tervehdytti kuntatalouden. Kannattaa siis perehtyä kunnan tilinpäätöksiin myös ennen vuotta 2020. Kuinka velkavetoisesti kunta eteni ennen koronatukia?

Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä ratkaisuja tehdään paljon paikallistasolla. Liikenteeseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät päätökset tehdään kunnissa, joten valtuutettujen kestävään kehitykseen liittyvillä mielipiteillä on myös merkitystä.

Aikataulu

Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 18. huhtikuuta 2021.

Ehdokashakemusten jättöpäivä on 9. maaliskuuta 2021.

Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään 7.–13. huhtikuuta 2021.

Ennakkoäänestys ulkomailla järjestetään 7.–10. huhtikuuta 2021.

Kuntavaalien tulokset vahvistetaan 21. huhtikuuta 2021.

Valtuustot aloittavat työnsä 1. kesäkuuta 2021.