Eduskuntavaaleissa jää kuulumatta monen kansalaisen ääni, jos viime vaalien tapaan joka kolmas jättää äänestämättä. Tuore tutkimus löysi ammatteja, joissa äänestysprosentti oli keskimääräistä alempi ja vastaavasti hyvin korkea.
Eri ammattiryhmistä vähiten vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestivät ruumiillista työtä tekevät, kuten ikkunanpesijät, keittiöhenkilökunta ja tarjoilijat, lehtien ja mainosten jakajat sekä rakentamisen, varastojen ja jätehuollon työntekijät. Heistä alle 60 prosenttia käytti äänioikeuttaan – esimerkiksi ikkunanpesijöistä vain 40 prosenttia äänesti.
Innokkaimmin puolestaan äänestivät korkeakoulutetut, kuten talouselämän ja järjestöjen johtajat, opettajat ja lääkärit. Heillä äänestysprosentit olivat yli 90. Ylimmistä viranhaltijoista lähes kaikki suunnistivat vaaliuurnille.
Duunareiden lisäksi löytyi muitakin väestöryhmiä, jotka äänestävät muita vähemmän. Näitä ovat pienituloiset, nuoret, itäsuomalaiset, asuinpaikkaansa usein vaihtaneet ja ulkosuomalaiset.
Yllättävän isoja eroja
Selvitys tehtiin monitieteisessä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeessa, joka pohjautuu muun muassa Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin viime eduskuntavaaleista. Rekisterissä on tieto noin miljoonasta äänestäjästä.Tutkimuksen tekoon osallistuneen Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantolan mukaan väestöryhmien äänestysaktiivisuudessa on yllättävän isoja eroja.
– Usein Suomea pidetään tasa-arvoisena maana, jossa kaikki ovat samassa veneessä. Silti äänestysaktiivisuus voi jossain väestöryhmässä olla puolta pienempi kuin toisessa.
Kantola tähdentää, että äänestäminen on toki vain yksi tapa vaikuttaa eikä mikään pyhä velvollisuus.
– Äänestäminen kuitenkin kuvaa sitä, miten ihmiset kokevat olevansa osallisena yhteiskunnassa. Olisi tärkeää, että mahdollisimman suuri osa kansalaisista kokisi pystyvänsä vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin.
Tutkijoiden mukaan käyttämättä jäävät äänet voisivat vaikuttaa merkittävästi vaalitulokseen, joten puolueiden ja ehdokkaiden kannattaisi suunnata kampanjointia vähän äänestäviin ryhmiin.
Pienituloisten ääni kuuluu heikommin
Tutkimus löysi melkoisia eroja esimerkiksi pieni- ja suurituloisten äänestysaktiivisuudessa. Vähiten äänesti pienituloisin viidennes, jonka vuositulot ovat alle 12 000 euroa. Heistä vain vähän yli puolet meni vaaliuurnille. Toisessa ääripäässä oli yli 52 000 euroa ansaitseva tulokymmenys, jossa äänestäneitä oli 87 prosenttia.
Nuorten vähäisestä äänestysaktiivisuudesta on puhuttu paljon, eikä turhaan. Vuoden 2015 vaaleissa 20-vuotiaista äänesti vain 43 prosenttia. Luku oli liki puolet pienempi kuin 70-vuotiailla.
– Sukupolvien välissä näyttää olevan iso kuilu. Monissa puolueissa suuret ikäluokat ovat olleet kantava voima, ja iäkkäät ovat myös aktiivisia äänestäjiä.
Kantola toivoisi, että nuorten teemat saataisiin paremmin esille politiikkaan. Tätä voi hankaloittaa se, että heidän lukumääräinen painoarvonsa heikkenee väestön vanhetessa.
– Nuoret ovat kuitenkin tulevaisuuden sukupolvi, jonka pitäisi elättää meidät tulevat eläkeläiset. On olennaista, että he kokevat yhteiskunnan mielekkääksi ja kokevat olevansa siinä osallisia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.