Länsi-Suomen kertoman pyhärantalaisen "Helin" tarinan kaltaiset tapaukset eivät ole tavattomia, sanoo Aivovammaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Timo Kallioja. Epäselvyydet aivovammapotilaiden vakuutusprosesseissa voivat kestää jopa vuosia."Ongelmia kyllä on. Nämä eivät ole yksittäistapauksia. Vaikka suurin osa tapauksista sujuu hyvin, on silti tällaisiakin paljon", Kallioja sanoo Länsi-Suomelle.
Aivovammoja tapahtuu Suomessa vuosittain noin 20 000. Niistä suurin osa on lieviä eivätkä jätä jälkiä tai aiheuta vakavia ongelmia.
Mukaan mahtuu Kalliojan mukaan kuitenkin ”kolminumeroinen lukema” vakuutuskäsittelyn suhteen vaikeampia tapauksia.
Niitä yhdistää usein se, että oireet tulevat kunnolla näkyviin vasta myöhemmin, usein vasta kuukausia onnettomuuden jälkeen.
– Tästä syntyy se ongelma, että vakuutusyhtiö voi palata alkutilanteeseen ja todeta, että vammat on kuvattu eikä löydöksiä ole tehty. Silloin jätetään huomiotta neuropsykologiset ongelmat, jotka ovat tulleet vasta myöhemmin, Kallioja kuvailee.
Ensitiedot pitäisi kirjata tarkasti
Aivovamma on muutenkin luonteeltaan monimutkainen vamma.
– Jos bussikuskilta katkeaa jalka, on turha jossitella, pystyykö kaveri bussia ajamaan. Aivovamma ei ole lainkaan niin selkeä.
Kalliojan mukaan olisi erittäin tärkeää, että ensihoito kirjaisi onnettomuuden alkutiedot mahdollisimman tarkkaan. Niistä pitäisi selvitä, kuinka kauan potilas on esimerkiksi ollut tajuttomana. Aina näin ei ole.
– Päähän kohdistuneeseen osumaan ei välttämättä tajuta kiinnittää huomiota esimerkiksi liikenneonnettomuudessa, josta aiheutuu useita vammoja. Päässä ei välttämättä ole mitään ulospäin näkyvää vammaa.
Lääkärijärjestelmää uudistetaan
Timo Kallioja on mukana myös sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelukunnassa, joka kehittää vakuutuslääkärijärjestelmää.
Eduskuntaan on pian menossa neuvottelukunnan esitys, jossa esitetään muutoksia koskien esimerkiksi vakuutuslääkärin kannanottojen yksityiskohtaisuutta.
Lisäksi vakuutuslääkärin olisi jatkossa vahvistettava kannanottonsa ilmauksella ”käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta”.
– Sanon myös sen, että kaikesta huolimatta vakuutuslääkäreitä ei pidä demonisoida tässä asiassa liikaa. He tekevät vain työtään ja pyrkivät tasapuolisuuteen, Kallioja toteaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.