Älä toivo kampeloita - Suolapulssi olisi Selkämerelle katastrofi

Kampelan ja turskan paluu Selkämerelle 80-luvun tapaan on monelle haave, jonka toteutuminen ei kuitenkaan olisi merelle hyväksi. Suolavesikalat runsastuivat 70-luvun suuren, Tanskan salmista saapuneen suolavesipulssin jälkimainingeissa. Nyt jättimäinen suolavesipulssi olisi sen sijaan Selkämerelle katastrofi.

– Sen jälkeen Selkämeri nousisi valtakunnan mediaan ja kannattaisi muuttaa sisämaahan, karrikoi johtava tutkija Harri Kuosa Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Uhkakuva liittyy meren kerrostuneisuuteen ja Selkämeren pohjaan kertyneeseen fosforivarastoon, jota Kuosa kuvaa valtavaksi. Suolapulssi voimistaisi kerrostumista, mikä puolestaan aiheuttaisi nykyisellä ravinnekuormituksella laajan happikadon.

Tämä puolestaan vapauttaisi valtavat määrät sedimentin fosforia pintaveteen ja synnyttäisi ennennäkemättömät sinileväkukinnat. Tilanne olisi samantapainen kuin nähtiin kesällä Suomenlahdella.

SmartSea -hankkeen seminaarissa puhunut Kuosa korostaa, että Selkämeren suolapulssiriskin kuvaamisessa on kyse hänen henkilökohtaisesta näkemyksestään, joka ei pohjaudu suoraan mihinkään tutkimukseen. Näkemyksen painoarvoa kuitenkin lisää se, että hän toimii ryhmäpäällikkönä meren ekologista mallinnusta kehittävässä ryhmässä Sykessä.

LUE LISÄÄ KELLO 23.00 ILMESTYVÄSTÄ NÄKÖISLEHDESTÄ

Hanki itsellesi lukuoikeus tilaussivulta. Esimerkiksi 24 tunnin lukuoikeus maksaa vain kaksi euroa.

Mikäli olet jo Länsi-Suomen tilaaja, voit rekisteröityä digipalvelujen käyttäjäksi täällä.