SAK:n Syvärinen esittää: "Verottaja voisi periä ay-jäsenmaksut"

Ammattiliitot ovat epäonnistuneet, jos työttömyysturvaa pidetään tärkeimpänä syynä kuulua liittoon, sanoo SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen. Mikä sitten on tärkein syy?

Ammattiliitot ovat epäonnistuneet, jos työttömyysturvaa pidetään tärkeimpänä syynä kuulua liittoon, sanoo SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

Mikä sitten on tärkein syy?

– Työehtosopimus. Sen tulokset palkansaaja näkee joka päivä. Tessi tuo paljon sovittuja asioita kuten luottamushenkilöt, lomarahat ja palkalliset sairauspäivät, vastaa euralaislähtöinen ex-kansanedustaja.

Näkevätkö ihmiset tämän, hän kysyy.

Kaikki eivät näe. Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat laskeneet jo pitkään.

Se on ongelma ay-liikkeelle, sillä liittojen voima perustuu korkeaan järjestäytymisasteeseen.

– Harvalle jäsenyys on nykyisin aatteellinen asia tai itsestäänselvyys. Liittoon liitytään, jos siitä koetaan olevan hyötyä. Meidän on osattava paremmin kertoa liiton merkityksestä, sanoo Syvärinen.

– Työehtosopimusten yleissitovuus antaa laumasuojaa. Sopimuksista hyötyvät myös liittoihin kuulumattomat.

Puheviestinnän maisterina ja viestintäkonsulttina Syvärisellä on hyvät valmiudet liiton sanoman uudelleen muotoiluun, jotta se tavoittaa.

– SAK:n uusi strategia valmistuu ensi viikolla. Jäsenyys on siinä kulmakivi.

Vastaehdotus Pentikäiselle

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ehdotti, että työnantaja voisi maksaa yleisen työttömyyskassan, ns. Loimaan kassan, jäsenmaksun työntekijän puolesta.

Syvärisellä on vastaehdotus:

– Verottaja voisi ottaa jäsenmaksun automaattisesti huomioon verotuksessa. Niinhän tehdään jo kirkon jäsenmaksujen kanssa.

Normaali käytäntö ay-jäsenmaksuissa on, että työnantaja pidättää ne palkasta ja tilittää eteenpäin.

– Ei se työlästä ole. Kyse on siitä, että Suomen Yrittäjät haluaisivat työntelijöiden kuuluvan vain yleiseen kassaan, eikä ammattiliittoon, tulkisee Syvärinen.

Leviääkö "tauti" metsäteollisuudesta?

Metsäteollisuus ry pudotti pommin: sopimukset neuvotellaan vastedes yrityskohtaisesti.

– Toivon, ettei tauti leviä. Kolme metsäjättiä pystyvät kyllä neuvottelemaan, mutta pienillä yrityksillä ei ole rahkeita asian hoitamiseen. Työntekijäpuolella on valtava etu, että luottis hoitaa homman ja on valmiita sopimuksia, joihin nojata.

Syvärisen mielestä Metsäteollisuus saattoikin tehdä ison palveluksen ay-liikkelle.

– Tämä peliliike tekee tessit näkyväksi sekä osoittaa liittojen tärkeyden. SAK:n aloilla oikea mahdollisuus neuvotella on pieni. Kun kyse on siitä pääseekö töihin, harva pyytää 200 euroa kuussa lisää taulukkopalkan päälle.

Todellista syytä ei sanota ääneen

Paikallista sopimista vaaditaan lisättäväksi. Syvärinen huomauttaa, että joustoja tehdään jo paljon firmoissa.

– Mulle ei oikein ole selvinnyt mitä ovat ne asiat, joista ei ole muka mahdollista työpaikoilla sopia.

Työnantajien toiveena lienee palkkojen joustaminen alaspäin tarpeen mukaan.

– Niin varmasti, mutta eipä sitä ääneen sanota. On ymmärrettävää, että harva haluaa sopia paikallisista heikennyksistä.

Sellaisiakin on tehty.

– Liitot ovat suostuneet yhden talon ratkaisuihin vaikeissa tilanteissa, kunhan ei puhuta jatkuvista palkanleikkauksista.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut