Raumalla on vastassaan jälleen tänä vuonna lukuisia kohtalonkysymyksiä. Poimimme niistä osan tähän analyysiin kirittämään kuntapäättäjiä ja kaupungintalon väkeä.
1.) Talous
Synkkenemään päin. Raumalla ehdittiin jo tottua hyviin ylijäämäisiin vuosiin. Nyt on toisin. Talous vajoaa samaan tahtiin kuin valtio leikkaa apujaan.
Uuden vuoden talousarvio oli jo lähtökohtaisesti miinuksella liki 9 miljoonaa euroa, kun valtio ilmoitti leikkaavansa vielä lisää. Rauman kohdalla kyse on 3 miljoonasta eurosta.
Kaksi seuraavaa vuotta näyttävät samanlaisilta eli taloudellisesti yhtä heikoilta.
Talouden tervehdyttämisohjelma on jo lähtenyt laadintaan, ja siitä valtuusto aikoo päättää vuoden mittaan.
Veronkorotukset eivät saa olla ainoa lääke. Se rohto ei nimittäin tepsi pitovoimaan ja vetovoimaan, joita Raumalla nyt toistellaan nykyisen kaupunkistrategian johtoteemoina.
2.) Koulut
Kytköksissä talouteen. Nyt kun sote ei enää ole kunnilla, on sivistys suurin toimiala Raumalla. Sieltä pitäisi siis voida niistää eniten. Niisto vain ei onnistu, eikä se ole järkevääkään.
Paine tulee talouden lisäksi ennusteista. Vuosikymmenen vaihteessa alakouluikäisiä on lähes neljäsosa nykyistä vähemmän.
Kouluverkkosuunnitelmaa laaditaan jo tänä vuonna, mikä oikein onkin.
Uudistuksia tulee jo sitäkin kautta, että Karin kampus valmistuu tänä vuonna sekä uudet Nanunkallion ja Uotilan koulut muutaman vuoden kuluttua.
Hätiköityihin ratkaisuihin tuskin Raumalla lähdetään, mutta etukäteen voi arvata, että tulilinjalla ovat ensimmäisenä pienet koulut: Kodisjoki, Kortela ja Vasarainen.
Voi myös arvata, että syntyy iso poru. Siksi onkin epätodennäköistä, että yhtään koulua lakkautetaan ennen seuraavia kuntavaaleja.
3.) Kampus
Aukeaa syksyllä. Karin kampuksen iso talo edustaa uudenlaista ajattelua. Joka tilalla ei ole enää yhtä käyttäjää, vaan tarkoituksena on saada neliöistä entistä enemmän irti.
Veronmaksaja kiittää. Eri alojen tekijöiden on totuttava siihen, että reviiri pitää jakaa. Mutta tuoko kampus ihmiset yhteen? Ottavatko raumalaiset sen olohuoneekseen?
Paljon riippuu siitä, miten yhteistä toimintakulttuuria onnistutaan luomaan. Pelkät upeat puitteet eivät riitä. Toimiva yhteispeli luo myös osaltaan positiivista Rauma-kuvaa.
Avauksen alla on vielä sotkuja selvitettäväksi. Kilpailutus vietiin oikeuteen, joten on epäselvää, kuka kampuksella lopulta siivoaa paikat ja ruokkii talon käyttäjät.
Kampuksen rakentaminen myös viivästyi, ja kaupunki yhä neuvottelee urakoitsijoiden kanssa korvauksista.
Säästöä sentään kertyy, kun kouluparakeista ei enää tarvitse maksaa vuokraa.
4.) Vanha Rauma
Kehitys laahaa. Rakennuskielto on päällä, ja uutta kaavaa on valmisteltu jo vuosia. Monet muutokset ja korjaukset ovat jäissä, koska kaavatyö on kesken.
Uudesta kaavasta on esitelty vasta ensimmäinen luonnos. Sisällöstä tiedetään tässä vaiheessa muun muassa ehdotus toripaviljongista sekä se, ettei kaava jousta liikehuoneistojen muuttamiseksi asuinkäyttöön.
Luonnoksen kakkosversiota yhä odotellaan. Se antaa suuntaa muun muassa siitä, miten Vanhassa Raumassa saa jatkossa korjata ja rakentaa ja mihin pysäköidä ja missä voi ajaa.
Toivon mukaan ideat jatkojalostuvat myös torin tienoilla ja Savilanpuistossa. Tilannetta selkiyttäisi huomattavasti, jos toinen luonnos tulisi julki mahdollisimman pian.
Muulla saralla Vanha Rauma antaa positiivista signaalia. Pitsikaupungin joulu on saanut tuulta alleen, ja puitteet sen suhteen ovat kunnossa.
5.) Vetonaula
Pitkässä puussa. Rauma on lausunut tavoitteekseen saada kaupunkiin vetonaulakohde, joka toisi väkeä kylään ympäri vuoden.
Erityisesti tähtäimessä ovat lapsiperheet. Kertaalleen esillä oli Ti-Ti Nallen talo, mutta hanke lienee menneen talven lumia.
Merellisyys on yksi potentiaalinen näkökulma, josta ammentaa. Asian toi esille kaupunginjohtaja Esko Poikela, jonka mielestä merikaupungista puuttuu merellisyyttä (LS 12.11.2023).
Aivan suoraan ei kaupunginjohtaja tohtinut asiaa sanoa, mutta perusidea oli tämä: Rauma tarvitsee jonkinlaisen merikeskuksen, jossa esitellä esimerkiksi meriteollisuuden aikaansaannoksia.
Niin sanottu wau-kohde toisi paljon kaivattua ympärivuotista matkailutuloa. Vaan kuka kohteen toteuttaisi?
Kaupungin tulee toimia kokoavana voimana ja tarjota hyvät puitteet, mutta itse hankkeen pitää olla yrittäjävetoinen. Vielä ei ole innokkaita käsiä noussut pystyyn.
Kirjoittaja on Länsi-Suomen kunnallistoimittaja.
Juttua korjattu klo 10.43. Vermuntilan koulu vaihdettu Kortelan kouluksi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.