Analyysi: Näistä karikoista Rauman pitää ensi vuonna luovia

Listasimme, mitkä ovat kaupungin menestyksen kulmakivet tai kohtalonkysymykset vuonna 2023.

| Päivitetty

Mikä suuntana Rauma? Ensi vuonna tapetille nousee useita kaupungin tulevaisuuden kannalta merkittäviä kysymyksiä.

1) Opettajankoulutus

Rauma neuvottelee Turun yliopiston kanssa Raumalla annettavan opettajankoulutuksen tulevaisuudesta. Jonkinlainen tukipaketti on tekeillä, jotta yliopisto Raumalla säilyy.

Niin sanottu Rauman malli paljastuu todennäköisesti jo alkuvuodesta, kun yliopiston muutosneuvottelut päättyvät.

Opettajankoulutuksen merkitys on tiedostettu Raumalla. Seminaarimäellä on lähes 1200 opiskelijaa ja 150 akateemista työpaikkaa. Rauman kampuksen aluetaloudelliseksi kokonaisvaikutukseksi on laskettu peräti 17 miljoonaa euroa vuodessa.

Isku osuisi syvälle palleaan. Talouden ohella ennen kaikkea kärsisi paikkakunnan henki, johon nuori opiskeleva väki tuo omaa virtaansa ja vireyttään.

Aika näyttää, minkälainen tukipaketista muodostuu ja kuinka syvältä veronmaksajien taskuja pitää kaivaa, jotta mäen tulevaisuus turvataan.

On mahdollista, että kaikkea koulutusta ei pystytä säästämään, mutta toivottavasti suurin osa. Kaupungin tahtotila pelastustalkoisiin on vahva, joten myönteinen ratkaisu tuskin jää siitä kiinni.

2) Eduskuntavaalit

Raumalaiskansanedustaja ja puolueensa äänikuningatar Kristiina Salonen (sd.) jättää eduskuntatyön kolmeen kauteen. Virka maakuntajohtajana odottaa keväällä päättyvän istuntokauden jälkeen. Matias Marttinen (kok.) jää puolustamaan siis ainoana istuvana raumalaisena paikkaansa eduskunnassa.

Rauman kannalta olisi tärkeää, että kaupungista tulisi mahdollisimman monta kansanedustajaa. Kasitien remonttirahat, opettajankoulutus, henkilöjunaliikenne, telakka ja Olkiluoto ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, miten montaa paikallisesti hyvin tärkeää asiaa ja hanketta edistetään myös eduskunnasta käsin.

Ennakkoon näyttää toiveunelta, että Raumalta menisi yhä kaksi ehdokasta läpi. Marttinen lienee vahvoilla, mutta mistä Salosen liki kymmenen ja puolituhatta ääntä löytävät uuden kodin?

Valovoimassa ja tunnettuudessa ei kukaan peittoa Salosta. Rauman valtapuolue SDP:n paikalliset ehdokkaat saavat tehdä hiki hatussa töitä kampanjoidensa eteen.

3) Vanha Rauma

Vanhan Rauman uudet suuntaviivat paljastuivat joulukuussa, kun asemakaavauudistuksesta julkaistiin luonnos. Torille piirretty paviljonki osoittautui todelliseksi katseenvangitsijaksi. Lasista ja puusta hahmotellun paviljongin puolesta ja vastaan on puhuttu tekstiviestipalstalla ja sosiaalisessa mediassa. Eniten ehkä vastaan.

Miten paviljonkiin suhtautuu esimerkiksi Museovirasto? Se ei ole perinteisesti suhtautunut myönteisesti oikeastaan mihinkään muutokseen maailmanperintökohteessa tai edes suojavyöhykkeellä.

Vanhan Rauman asemakaavaluonnos menee heti tammikuussa nähtäville, jolloin yleisö saa jättää siitä mielipiteitä ja viranomaiset lausuntoja. Sen myötä selviää suunnitelmien saama alustava vastaanotto.

Uudistuksella on tämän jälkeen kuitenkin vielä pitkä matka maaliin. Pelkkä luonnos tehdään kahdessa eri vaiheessa. Valmista kaavaehdotusta on lupa odotella aikaisintaan ensi vuoden lopulla, mikä tarkoittaisi uutta kaavaa vuonna 2024.

4) Sote

Kuntatalouden kannalta Raumalla menee vielä hyvin. Vuoden 2023 talousarviosta ei karsittu senttiäkään. Itse asiassa matkan varrella budjetti vain paisui.

Alun perin valiokunnat esittivät liki 10 miljoonaa pienempää toimintakatetta kuin seisoi siinä versiossa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi. Tuloksesta odotetaan silti 5 miljoonaa euroa ylijäämäistä.

Vaan miten käy 1.1.2023 aloittavan Satakunnan hyvinvointialueen jälkeen? Talousvaikutuksista tiedetään enemmän vasta, kun vanhan vuoden tilinpäätöstiedot valmistuvat.

Rauman tuloveroprosentiksi jää 7,86. Sillä pitää hoitaa kaikki mitä soten lähdön jälkeen kaupungin vastuulle jää. Tosin sotekaan ei silloin ole enää paikallisena murheena.

Rahaakin tärkeämpi kysymys on, mitä Rauma itse on soten jälkeen? Uusi rooli on otettava. Elinkeinoelämän hankkeita on pyrittävä edistämään vielä entistä enemmän.

Samaan aikaan epävarmuus kasvaa. Maan heikkenevä taloustilanne heijastuu varmasti myös kalastajakylään. Kaupungin lainanmaksu kasvaa, kun velkaa otetaan esimerkiksi Karin kampukseen. Ei ihme, että vuoden 2024 ja 2025 talousnäkymiä ei ole kaupungintalolla maalattu kovin ruusuisina.

5) Ti-Ti Nalle

Osastoa sirkushuvit ei sovi väheksyä. Kaupunki on ottanut tavoitteekseen, että Raumalle saadaan lapsiperheiden vetonaulakohde. Viime vuonna se sanottiin ensimmäistä kertaa ääneen.

Yksi mahdollisuus on Ti-Ti Nalle, jolle hahmon äitinä tunnettu Riitta Korpela etsii uutta kotia. Ottajia olisi, ja Raumallakin Korpela on jo käynyt. Tarina ei kerro, mihin päin kaupunkia nalletalo tulisi ja kuka sen toiminnasta vastaisi.

Joka tapauksessa jonkinlainen wau-kohde on erinomainen tavoite, oli se Ti-Ti Nalle tai joku muu. Rauma tarvitsee matkailutuloa ympärivuotisesti.

Valovoimaa Rauma on kehrännyt ylleen kehittämällä joulukaupunkihanketta sekä alkuvuoden valotaidetapahtumaa. Kesäiset vetonaulat ovat Raumanmeren juhannusjuhla ja Pitsiviikko. Näiden suhteen ollaan hyvällä mallilla.

Kirsikka kakun päältä puuttuu. Tunnetun lastenhahmon huvipaikka vetäisi väkeä, joka ei pelkkää maailmanperintöä tai majakkasaarta lähde katselemaan.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut