Omaisuusrikosten määrä kasvoi Raumalla viime vuonna hurjasti. Yksi omaisuusrikosten laji on vahingonteko, josta kirjattiinkin loppukesän renkaidenpuhkomisaallon myötä kymmeniä rikosilmoituksia. Ilkivallasta ei juuri rikoshyötyä tekijälle koidu, mutta varkauksista sen sijaan kylläkin. Jos rikosten määrän kasvu jatkuu samaan tapaan, miten poliisi selviää? Arkistokuva: Juha Sinisalo
Lounais-Suomen poliisilaitoksen tällä viikolla julkaisemat rikostilastot vuodelta 2020 olivat hätkähdyttävää luettavaa. Rikoslakirikosten määrä kasvoi koko laitoksen alueella noin neljänneksellä vuodesta 2019. Rikoslakirikoksilla tarkoitetaan muun muassa omaisuus-, seksuaali-, liikenne- ja huumausainerikoksia.
Poliisin toimintaa mitataan usein rikoslakirikoksilla niin, että liikennerikoksia ei ole laskettu mukaan – tätä rikoslakirikoksilla tarkoitetaan myös tässä jutussa tästä eteenpäin.
Laitostasolla nousu on huomattava: puhutaanhan sentään kahden maakunnan alueella toimivasta, maamme toiseksi suurimmasta poliisilaitoksesta.
Paikallisesti lukema on kuitenkin vielä pysäyttävämpi.
Raumalla rikoslakirikosten määrä on nimittäin kasvanut huikaisevat 64 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020. Jos liikennerikokset otetaan mukaan, lukema on 53 prosenttia.
Tilastojen valossa voi siis todeta, että rikoksia tehtiin Raumalla vähintäänkin puolet edellisvuotta enemmän.
Tai jos tarkkoja ollaan, pitäisi sanoa, että puolet enemmän rikoksia tuli poliisin tietoon. Kyse on nimenomaan poliisille ilmoitetuista rikoksista. Aivan suoria johtopäätöksiä rikollisuuden määrän kasvusta sinänsä ei siis tilastojen pohjalta voi tehdä.
Juttu jatkuu tilastolaatikon jälkeen.
Rikoskategorioista eniten kasvua oli erilaisissa omaisuusrikoksissa, joiden kokonaismäärä kasvoi 75 prosenttia.
Moottorikulkuneuvojen käyttövarkauksien määrä kasvoi 17:stä 64:ään eli hurjat 276 prosenttia. Rauman poliisiaseman tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Hiltula sanoi keskiviikon Raumalaiseen tehdyssä jutussa, että varsinkin moottoripyöriä varasteltiin keväällä ja kesällä, mutta muutama aktiivinen tekijä lähti suorittamaan vankeustuomioitaan, joten tilanne rauhoittui.
Omaisuusrikoksiin lukeutuvat myös erilaiset petokset, joita tehtiin viime vuonna 293 ja edellisvuonna 158. Kasvua selittää Hiltulan mukaan ainakin erilaisten nettipetosten yleistyminen: palstoilla myydään etukäteismaksuilla tavaraa, jota ei ole edes olemassa.
Myös koronapandemia lienee tuonut omat sävynsä viime vuoden rikostilastoihin. Pahoinpitelyt ovat siirtyneet yleisiltä paikoilta (-22 %) yksityisille paikoille (+39 %).
Perinteisesti viikonloppuöihin kuuluneita baarinedusnujakoita lienee ollut normaalivuotta vähemmän koronan hiljennettyä yöelämää väkisinkin. Vastaavasti – ja valitettavasti – kodin seinien sisälle jääminen lienee kiristänyt oltavia monessa perheessä, mikä näkyykin kasvaneena kotihälytysten määränä (+27%).
Kaikkea korona ei kuitenkaan voi selittää. Lukemien takana pilkistelee huolestuttava kehitys: rikoshyötyä pyritään saamaan niin pettämällä, kiristämällä kuin varastamallakin.
Epäilemättä omaisuusrikosten kasvu kytkeytyy ainakin jossain määrin myös huumausainerikollisuuteen, joka sekin on määrältään kasvanut. Rikollisessa elämäntavassa rahaa huumeisiin hankitaan luonnollisesti rikollisin keinoin.
Huumausainerikosten kasvua toki osaltaan selittänee poliisin paljastava toiminta, jolla hankintaketjuja on saatu esiin.
Törkeiden huumausainerikosten määrä kolminkertaistui. Absoluuttiset määrät ovat pieniä (viime vuonna yhdeksän rikosta), mutta jostakin sekin kertoo: epäiltyjen hallusta löydetyt huumemäärät ovat olleet aiempaa isompia, ja niillä on tavoiteltu isompaa taloudellista hyötyä.
Raumalla on toistaiseksi pärjätty. Selvää kuitenkin on, että poliisin resurssit ovat jatkuvasti tiukalla ja rikostutkijoiden arki on äärimmäisen kiireistä.
Rikoslakirikosten selvitysprosentti oli Raumalla 49,7. Se on hyvin lähellä edellisvuoden lukemaa. Vastaavasti tutkinta-aika on lyhentynyt 12 prosenttia.
Puolet tutkittavista jutuista jää siis auki, ja kun juttumäärät kasvavat, yksittäisille jutuille on yhä vähemmän aikaa.
Kysymys kuuluukin: miten Rauman poliisiasema selviää tutkintojen hoitamisesta nykyisillä resursseilla, jos rikosmäärän kasvu jatkuu samaan tahtiin tai pysyy edes nykyisellä tasolla?
Kansalaisten turvallisuuden kannalta kehityksen suunta on huolestuttava.
Kirjoittaja on Länsi-Suomen toimittaja, joka seuraa erityisesti rikos- ja oikeusaiheita.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.