"Mopoauto on täysin turmeltunut repeämällä pääasiallisesti kahteen suurempaan osaan. Mopoauton kuljettajana ollut [euralainen poika] ja tämän kyydissä etumatkustajan paikalla ollut [euralainen tyttö] ovat lentäneet törmäyksen voimasta ulos mopoautosta ajoradalle."
Näin tapahtui syyttäjän mukaan Eurassa lauantai-iltana 9. heinäkuuta. Turmeltumisen, törmäyksen ja ajoradalle lentämisen aiheuttajana oli vuonna 1996 syntynyt euralaismies, joka törmäsi mopoauton perään kuljettamallaan henkilöautolla.
Vauhtia oli lähestulkoon käsittämättömän paljon: 180 kilometriä tunnissa.
Poliisin esitutkintapöytäkirjaan liitetyt valokuvat osoittavat vaikeasti kuviteltavan repeämisen todeksi. Mopoauton toinen pääosa jäi kiinni henkilöauton keulaan, kun taas toinen osa lensi noin 85 metrin päähän ojaan toiselle puolelle tietä.
Ulos lentäneistä nuorista tyttö menehtyi ja poika taas loukkaantui vakavasti.
Länsi-Suomi seurasi istuntoa oikeussalissa aamupäivän ajan:
Nämä seuraukset euralaismiehen olisi syyttäjän mukaan pitänyt ymmärtää. Sillä perusteella syyttäjä vaatii miehelle noin 11 vuoden vankeustuomiota nimenomaan taposta ja tapon yrityksestä eikä esimerkiksi törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä vammantuottamuksesta.
– Edellä kuvatussa tilanteessa ja olosuhteissa [syytetyn miehen] on täytynyt pitää mopoautoon törmäystä ja sen seurauksena mopoautossa olleen henkilön kuolemaa menettelynsä varsin todennäköisenä seurauksena, syyttäjä kirjoittaa haastehakemuksessa.
Kyse on niin sanotusta todennäköisyystahallisuudesta. Tämä koukeroiselta kuulostava rikosoikeudellinen käsite on koko Euran kuolonkolaria koskevan oikeudenkäynnin ytimessä.
Syyttäjäkään ei varsinaisesti väitä, että syytetty olisi törmännyt autoon tarkoituksenaan tappaa siellä olevia henkilöitä.
Syyttäjän mukaan hänen täytyi kuitenkin pitää autossa olleiden kuolemaa varsin todennäköisenä.
Liikenteessä tapahtuneista onnettomuuksista henkirikostuomioiden antaminen on verrattain poikkeuksellista.
Usein ihmishengen menettämisen toiminnallaan aiheuttanut rattijuoppo selviää vähemmällä.
Esimerkiksi vuosi sitten lokakuussa Oulun käräjäoikeus tuomitsi pyöräilijään törmänneen autoilijan törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä törkeästä kuolemantuottamuksesta yhden vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä yhdyskuntapalveluun.
Hän ei siis joutunut edes vankilaan, vaikka hänen päätöksensä lähteä ajamaan autoa humalassa käytännössä katsoen aiheutti ihmisen kuoleman.
Euran tapauksesta taas vaaditaan peräti 11 vuoden vankeustuomiota taposta.
Tällaisiakin tuomioita on. Nokialla elokuussa 2020 kolmen kyydissään olleen nuoren kuoleman puuta päin ajamisella aiheuttanut kuljettaja tuomittiin kolmesta nuorena henkilönä tehdystä taposta.
Tällöinkin perusteena oli juuri todennäköisyystahallisuus. Kuljettajan piti ymmärtää, että kyytiläisten kuolema oli hänen ajamisensa varsin todennäköinen seuraus.
Maalaisjärjellä ajateltuna tämän perustelun pitäisi päteä myös Euran tapauksessa. Jos ajaa 180 kilometrin tuntivauhtia henkilöautolla päin kevyttä muovirunkoista mopoautoa, ei voi olettaa sen kyydissä olevien selviävän hengissä.
Olipa tuomio millainen tahansa, se ei tuo traagisesti menehtynyttä nuorta tyttöä takaisin. Suru, tuska tai kaipuu eivät hälvene.
Oikeuskäytännön toivoisi kuitenkin pitävän ihmishengen hintaa hieman enemmän kuin nuhtelun arvoisena.
Oikeus antaa tuomionsa asiassa 1. marraskuuta.
Joosua Lehtinen
Kirjoittaja on Länsi-Suomen toimittaja, joka seuraa erityisesti rikos- ja oikeusaiheita.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.