Mitä tehdä, kun raskaustesti näyttää positiivista? Olen yksinhuoltaja, mistä saan apua kotiin? Mikä neuvoksi, kun vauva ei nuku? Mistä rahat lasteni harrastuksiin, kun olen pitkällä sairauslomalla masennuksen takia? Kaikkea tätä ja paljon muuta kuulee palveluohjaaja Mari Pihl, kun hän vastaa puhelimeen Nortamon Perhekeskuksessa. Pihlin kautta kulkevat lähes kaikki puhelut ja hän puolestaan tietää, kuka tai ketkä ovat parhaita auttamaan.
Apu voi löytyä joko talon sisältä tai se voi olla joku ulkopuolinen taho.
Perhekeskuksessa tiedetään, että tämän päivän lapsiperheitä puhuttavat ennen kaikkea arjen paineet, työelämän ja vanhemmuuden vaatimusten yhteensovittaminen.
– Lisäksi sosiaalinen media asettaa kovasti paineita siitä, millaista hyvä vanhemmuus on, Pihl pohtii.
Perhekeskuksessa eletään yhtä vuoden kiireisintä aikaa. Sekä ennen kesälomia että niiden jälkeen monet pulmat tulevat esille.
Yksi keskustelu voi vaikuttaa
Sekä Pihl että Perhekeskuksen päällikkö Anna Kuromaa vakuuttavat, että yhden soiton periaate toimii. Jos soittajan tarvitsema asiantuntija ei soita takaisin samana päivänä, niin viimeistään parin päivän sisällä kuitenkin.
– Jo pelkkä keskustelu puhelimessa helpottaa monen tuskaa ja ahdistusta. Tulee varmuus, että asia on pian hoidossa, Mari Pihl toteaa.
– Ihmiset hyötyvät jo siitä, kun saavat peilata omia ajatuksiaan, pohtii sosiaalityöntekijä Jutta Mäntylä-Salo.
Perhekeskuksessa on erilaisia vertaisryhmiä, joissa huomaa, että moni muu pohtii samoja asioita.
Palvelua myös virka-ajan ulkopuolella
Perhekeskuksessa kirjattiin vuonna 2018 noin 40 000 kontaktia ja 49 eri kansalaisuutta.
Kontaktien määrään sisältyvät niin neuvolakäynnit kuin vaikkapa puheterapia, lapsiperheiden kotipalvelu ja opiskeluterveydenhuolto.
Asiakkaita palvelee kuutisenkymmentä sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, joista monella on valmius tehdä monenlaisia töitä tarpeen mukaan.
Esimerkiksi Mari Pihl työskentelee paitsi palveluohjaajana myös toimintaterapeuttina.
Anna Kuromaa toteaa, että yhteistyö talon sisällä on neljässä vuodessa hioutunut erinomaiseksi. Hän kiittää henkilökuntaansa.
– He tekevät työtä sydämellään ja kohtaavat asiakkaansa arvostavasti. Työajoissa on paljon joustoa silloin, kun on kiire.
Kerran kuukaudessa jokainen tekee yhden iltavuoron. Periaate on, että perheiden pitää saada palvelua tarvittaessa virka-ajan ulkopuolellakin.
Monet perusasiat monella hukassa
Sekä Jutta Mäntylä-Salo että neuvolapsykologi Sari Haarala ovat Pihlin ja Kuromaan tavoin nähneet, miten vuosien aikana perheiden ongelmat ovat vaikeutuneet ja moninaistuneet.
Monet perusasiat, kuten lasten uni- ja syömisrytmi, saattavat olla hukassa. Ylivelkaantuminen vaivaa samoin kuin esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat.
– Vanhemmat miettivät myös vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyviä asioita. Perheessä voi olla surua ja menetyksiä, joiden käsittelyyn kaivataan apua, Haarala kertoo.
Monisyisten ongelmien takia hoitoprosessit ovat usein pitkiä ja myös siksi, että perheet ovat sinnitelleet liian pitkään tai heitä on pompoteltu luukulta toiselle.
– Sukuyhteys puuttuu monelta. Perheet ovat kauhean yksin, Mäntylä-Salo toteaa.
”Pienillä iloilla mennään”
Vaikeista tilanteista huolimatta toivottomia tapauksia ei ole.
– Tulee pieniä juttuja, onnistumisen kokemuksia. Tänäänkin, kun yksi lapsi lähti pois vastanotolta, hän kääntyi portaissa ja sanoi kiitos. Pienillä iloilla mennään, Sari Haarala sanoo.
Jutta Mäntylä-Salolle paras kiitos on se, kun asiakas tulee uudelleen. Silloin tuntuu, että ihminen on saanut apua ja on sitoutunut.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.