Rauma Catan Polaris-hinaaja pitää satama-alueen liikennöintikelpoisena, vaikka jäätilanne on vaikein vuosikymmeneen. Työtunteja on jo nyt enemmän kuin koko viime talvena.
Hinaaja Polaris on viime päivät ryskyttänyt jäätä lähes yötä päivää.
Kodinlämmittäjiä kylminyt pakkanen aloitti Rauman satamassa "jääkauden" poikkeuksellisen voimakkaana. Niinpä Rauman satama-alueen liikennöintikelpoisena pitävällä aluksella on riittänyt töitä yhtä poikkeuksellisesi.
– Aika tiuhaan on saanut ajella. Jos laiva tulee aamulla ja reitti aukaistaan, niin puolilta päivin se on jo jäätynyt uudestaan kiinni, kertoo Rauma Cata Oy:n satamamestari Jarmo Laaksonen.
Hän on murtanut jäätä Raumalla joitakin vuosia, eikä niihin ole mahtunut lähellekään tämänhetkisen talven kaltaista tilannetta.
Aikainen ja kiivas
Hinaajayhtiö hoitaa jäänmurtoa Rauman Satamalle. Sen tekninen johtaja Timo Metsäkallas vahvistaa, että talvi on erityisesti tämän vuosituhannen olosuhteissa erikoinen.
– Jäänmurtotunteja on jo nyt sataman alueella enemmän kuin viime talvena yhteensä. Kausikin alkoi heti tuossa joulukuun alussa, pari viikkoa tavanomaista aiemmin.
Ratkaisevin muutos oli silti reilu viikko sitten alkanut hirmupakkasten kausi. Vilkkaasti liikennöidyllä satama-alueella vasta riittävä kylmyys alkoi muodostaa jäätä selvästi voimallisemmin kuin normaali laivaliikenne ehti sitä estää.
Sulppu jäätyy nopeasti
Hinaaja avaa saapuville ja lähteville aluksille reitin sataman ja Rihtniemen väylän välille sekä varmistaa, ettei jää estä pääsyä laituriin.
Tällä viikolla tapahtuva lauhtuminen pahimmista pakkaslukemista ei helpota murtotöitä saman tien.
– Se vaikuttaa vasta muutaman päivän viiveellä, Laaksonen kertoo.
Tilanteen kehittymiseen vaikuttaa myös se, ettei murrettu jää oikeastaan katoa minnekään. Siksi murtokausi ylläpitää nyt tavallaan itse itseään.
– Kun allas on täynnä sulppua, niin se jäätyy pienemmälläkin pakkasella. Jäänmurto helpottuu oikeastaan vasta sitten, jos tulee oikein lämmintä.
Satelliittikuvasta näkyy, miten jääkerros alkaa kerääntyä myös avomerialueelle. Kuvan alaosassa Pyhärannan Rihtniemi, yläosassa Porin Kuuminaistenniemi.
Tammikuussa maaliskuun olot
Ainakin toistaiseksi laivat ovat päässeet mereltä saariston läpi satama-alueelle saakka ilman murtaja-apua. Jos – ja ennusteiden mukaan, kun – viikot jatkuvat kylminä, tilanne voi muuttua.
– Yleiskuvassa ollaan kaksi kuukautta edellä. Esimerkiksi viime vuonna oli maaliskuun alkupuolella tällaista kuin nyt, kertoo luotsivanhin Klaus Kauko Finnpilotin Selkämeren luotsausalueelta.
Hän kertoo, että Rihtiemen väylällä liikennöidään "rännissä", jonka reunoilla jäänpaksuus vaihtelee muutamista senteistä jopa yli 30 senttiin.
– Liikkuvaa jäätä on luotsipaikalle asti, ja jäätä näkyy melkein horisonttiin.
Tuulella iso rooli
Kun jäätalvi on vauhdissa, ei jäätilanne Rihtniemen väylällä riipu Kaukon mukaan niinkään pakkasista.
– Kun jäätä on tarpeeksi, pysyy ulkosaariston linja Rihtniemi-Kylmäpihlaja-Pihlus pitkälti kiinteänä jääkenttänä.
Oleellisin tekijä on sen sijaan tuuli, ja pakkasviikolla puhalsi idän ja koillisen suunnalta.
– Se tunki jäätä merelle. Nyt tuulet kääntyvät tänne tavallisimmiksi lounais-länsituuliksi.
Muutos tarkoittaa, että avomerelle kulkeutunut ja siellä muodostuva uusi jää sumputtuvat saariston ulkoreunalle ja esimerkiksi väylän suulle. Tämä voi vaikeuttaa ratkaisevasti meriliikennettä.
Jos Rihtniemen väylällä tarvitaan jäänmurtoa, ainakin lähiaikoina avuksi tulee todennäköisesti avomerihinaaja Zeus.
Valtiota tarvitaan harvoin
Raumalle saapuville aluksille asetettiin niin sanottu jääluokkavaatimus vuodenvaihteessa. Vähimmäisvaatimukset ovat jääluokka 2 sekä yli 2 000 tonnin kantavuus.
Tämäkin kertoo, että talven riskit aluksille ovat jo todellisia. Yhtään valtion johtamaa, jäistä johtuvaa avustustehtävää ei kuitenkaan ole vielä Raumalla ollut.
– Mutta se alkaa varmasti tämän kuun aikana, Kauko arvelee.
Kyse on nykyilmastossa harvinaisesta asiasta. Edellisen kerran valtion säännöllistä ja varta vasten paikalle tuotua murtaja-apua tarvittiin Rauman tuloväylällä yli vuosikymmen sitten.
– Jäänmurtokautena 2010–2011 Pohjanlahti ja Suomenlahti olivat kauttaaltaan jäässä, ja silloin tarvittiin jäänmurtoavustusta kertoo, valtionyhtiö Arctian jäänmurron liiketoimintajohtaja Paavo Kojonen.
Zeuksen voimalla
Arctian varsinaiset jäänmurtajat ovat tällä hetkellä täydessä työssä kokonaan jäätyneellä Perämerellä sekä Suomenlahdella.
Selkämerellä avustaa sopimuskumppanina toimivan Alfons Håkans -yhtiön avomerihinaaja Zeus. Se on tällä hetkellä Merenkurkussa avustamassa laivaliikennettä Vaasaan ja Kaskisiin.
Tilanne kuitenkin elää koko ajan.
– Tällaista talven alkua ei ole ollut yli kymmeneen vuoteen. Uskomme, että Selkämeri tulee jäätymään kokonaan, Kojonen sanoo.
Jäätilanne sunnuntaina 6.1. Uutta jäätä on Selkämerellä jo hyvin pitkällä, ja koko Ahvenanmaakin on jäiden ympäröimä.
Menossa on todellinen jäätalvi
Ennakoimme noin kuunausi sitten kovinta jäätalvea ainakin vuosikymmeneen (LS 8.12.). Ennuste näyttää osuneen oikeaan muutoinkin kuin merenkulkuhavaintojen perusteella.
Lue lisää: Toistuuko tämä pitkästä aikaa? Kunnon jäätalvi on Selkämerellä todennäköisempi kuin yli vuosikymmeneen
Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen jääkarttojen mukaan jäätalvi on Selkämerellä keskimääräistä kovempi. Vuosien 2008-2022 niin sanottua mediaanikarttaa ja tämänhetkistä jääkarttaa vertailemalla ero on selvä.
Jääkansi ulottuu paljon kauemmas merelle, minkä lisäksi Selkämeren keskisen ulappa-alueen pintaveden lämpötila alkaa lähestyä jäätymislukemia.
Mediaanikartassa ulappaveden lämpötilaksi on tähän aikaan tammikuuta merkitty vielä vähintään +3 astetta.
Tarkempi kartta kertoo, että uuden jään alueen sisälle mahtuvat niin Rauman majakka kuin U:gin Isokarikin. Uutta jäätä on piirretty kartassa myös koko Ahvenanmaan ympäri.
Julkisia satelliittikuvia on pimeän vuodenajan vuoksi saatavilla vielä niukasti. Suomen ympäristökeskuksen Tarkka-palvelusta löytyy kuitenkin viime lauantailta on tallentunut kuva, jossa Rauman ja Eurajoen edustan jäätilanne näkyy kohtuullisesti.
Koko Itämeren jään laajuutta kuvaava käyrä on sekin kääntynyt vuodenvaihteessa jyrkkään nousuun.
Sunnuntaina jään laajuudeksi arvioitiin 108 000 neliökilometriä, kun talvien 2007-2022 mediaani samana päivänä on noin 25 000 neliökilometriä.
Jäätä oli siis viikonloppuna yli nelinkertaisella alueella 15 vuoden aikajakson keskimääräiseen talveen verrattuna.
Jään laajuus Itämerellä on kääntynyt jyrkkään nousuun (musta käyrä). Kuva: Ilmatieteen laitos
Valkeakarin väylä jäätyi jo umpeen
Jäätalven poikkeuksellisuudesta kertoo Raumalla myös se, että pohjoisempi eli niin sanottu Valkeakarin väylä on jäätynyt kiinni.
Se tapahtui heti vuodenvaihteen jälkeen eli paukkupakkasten mukana.
– Tammikuun toisena päivänä siitä vielä luotsit ajelivat. Kolmantena päivänä yksi laiva oli sitä kautta lähdössä, mutta kääntyi ja menikin ulos Rihtniemen väylää, Timo Metsäkallas kertoo.
– Tuskin kukaan yrittää sielä enää ennen kevättä.
Virallisesti reitti on ollut yhä auki, mutta Länsi-Suomen tietojen mukaan Traficom on juuri tekemässä päätöstä liikenteen sulkemisesta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.