Liikenneverkot ovat Suomelle strateginen kilpailutekijä, sillä Suomi on pääosin Keski-Eurooppaan suuntautuvassa viennissään parin kolmen päivän takamatkalla.– Jo yhden prosentin alennus logistiikkakustannuksiin parantaisi kilpailukykyä tuntuvasti. Infran merkitys tulevaisuuden mahdollistajana on täysin unohdettu, sanoo professori Jorma Mäntynen, yksi Suomen arvostetuimmista liikenne- ja logistiikka-asiantuntijoista.
Lounais-Suomen kauppakamarien ja maakuntaliittojen tilaisuudessa puhunut Mäntynen vaatii liikennehankkeiden suunnittelun nopeuttamista.
– Nykytekniikalla vaihtoehtoisia suunnitelmia voi tehdä nopeasti. Suunnitteluprosessi tuntuu jääneen 1980-luvulle. Sitä voi ja pitää jouduttaa, hän näkee.
”Puolessa tunnissa Raumalta Poriin”
Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.) pitää ongelmaa suurena.
– Potkimme palloa jo vuosille 2024–2025 tai myöhemmäksi, hän kuvaa.
Kasitien isommista hankkeista seuraavina ovat Eurajoen ja Laitilan risteysjärjestelyt, joille odotetaan rahoitusta. Listattuna on perusteltuja hyviä parannushankkeita useita.
Kansanedustaja Petri Huru (ps.) kysyy, miksei esimerkiksi kasitietä suunnitella heti nelikaistaiseksi, kun se joka tapauksessa on tavoitteena.
Perinteiseen tapaan juuri valtatie 8 nousi tärkeimmäksi kehityskohteeksi tässäkin tilaisuudessa.
– Tuotteemme lähtevät meritse, mutta iso osa komponenteista ja monet työntekijät tulevat kasitietä. Se on meille kilpailukykyasia, sanoo Raumalla laivoja rakentavan RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.
– Erityisesti kasitie on meille tärkeä. Varastomme ovat tien päällä. Monet 1 200 työntekijästämme ja asiakkaistamme käyttävät kasitietä. Henkilöliikenteen Rauman ja Porin välillä pitäisi kulkea puolessa tunnissa, kommentoi Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomi.
”Suomi tarvitsee kaikkia verkkoja”
Mäntynen painottaa, että Suomi tarvitsee kaikkia liikenneverkkoja.
Esimerkiksi yli 12 miljardin euron vientitulot kerryttävä metsäteollisuus käyttää meriväyliä, satamia, rautateitä, pääteitä, mutta myös alemman tieverkon osuuksia puunhankinnassa.
– Kaikkien liikennemuotojen tulisi olla yhdenvertaisia. Meille raaka-ainetta tulee Venäjältä meritse ja kiskoilla. Lisäksi kolmen tehtaamme välillä on paljon liikennettä, ja tuotteet kulkevat maatiloille asti, havainnollistaa Yara Suomen operatiivinen päällikkö Lasse Oksanen.
Yaran tehtaat toimivat Uudessakaupungissa, Siilinjärvellä ja Kokkolassa.
– Alueen saavutettavuus on aivan kriittinen tekijä meille, kun tehtaalla käy töissä päivittäin 3 500–4 000 ihmistä. Turusta tulee 800–1 000, Porin suunnalta 200–300, kertoo Uudessakaupungissa Mersuja kokoavan Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.