Pandemiakeväänä 2021 lähes puolet palkansaajista teki työolobarometrin mukaan etätöitä. Suhtautuminen oli muuttunut nopeasti.
– Kun ennen pandemiaa 3 prosenttia halusi tehdä etätyötä viitenä päivänä viikossa, nyt luku on 20 prosenttia.
Etätyön valitsevien määrä on liki seitsenkertaistunut parissa vuodessa, kertoo johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Työterveyslaitokselta (TTL).
Hybridimallin valinneita on noin 25 prosenttia, ja suosituin tapa on tehdä töitä toimistolla 2–3 päivänä viikossa.Karkeasti arvioiden puolella palkansaajista on mahdollisuus tehdä etätöitä.
– Hybridityö näyttää tulleen jäädäkseen aiempaa yleisempänä työnteon muotona. Sitä voi pitää historiallisena muutoksena.
Työnantajienkin asenteet ovat muuttuneet. Ennen etätyön tekeminen saattoi edellyttää kankeaa lupamenettelyä.
– Nykyään joka toinen työnantaja antaa joko yksilön itsensä tai tiimin päättää etätyöpäivistä.Aiemmin työn tekemisestä kotona tai muualla kuin työpaikalla piti sopia erikseen jopa varsin tarkasti.
– Mutta kun oli pakko siirtyä etätöihin, huomattiin, että eihän se niin vaikeaa olekaan, Ranki huomauttaa.
Vaikutusta työhyvinvointiin
Etätyön vaikutuksesta työhyvinvointiin on jonkin verran tutkimustietoa. TTL:n syksyllä julkaistun Miten Suomi voi? -selvityksen mukaan työhyvinvointi on hieman heikentynyt etätyön myötä.
Rankin mukaan eniten ilmeni kognitiivisia eli havaitsemiseen, ajatteluun ja muistamiseen liittyviä häiriöitä.
Osan työviikosta työpaikalla töitä tehneet eivät kokeneet näitä häiriöitä yhtä paljon.
Työyhteisön tuki tärkeää
Aika lopulta näyttää, mikä rooli etätyön eri muodoilla tulee olemaan työelämässä.
Tutkimukset kuitenkin antavat viitteitä siitä, että uusi tapa toimii.
Rankin mukaan työntekijät kokevat, että he pystyvät tekemään töitä paremmin ja tehokkaasti etänä.
– Myös työnantajien täytyy kokea näin, muutenhan he toivoisivat, että työntekijät tulisivat takaisin työpaikalle.
Entä miten käy työpaikalla tapahtuvan yhteisen oppimisen, uudistumisen ja innovatiivisuuden, jos etätyön suosio kasvaa? Ranki uskoo, että hyvin, jos työpaikalla paneudutaan asiaan.
– Ihmiset huomaavat ja tutkimuksetkin sen kertovat, että pelkästään etätöiden tekeminen tuntuu ensin kivalta, mutta myöhemmin yksin puurtaminen alkaa kyllästyttää ja uuvuttaa. Lähityöyhteisön tuki ja läsnäolo ovat kuitenkin tärkeitä tekijöitä.
Kaikki eivät ole voineet eivätkä voi tehdä etätöitä. Tätä ei johtavan asiantuntijan Sinimaaria Rankin mukaan kuitenkaan ole merkittävässä määrin nähty ongelmana työyhteisöissä.
– Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan työntekijät, joiden pandemian alussa oli jäätävä tekemään lähityötä, olivat tyytyväisiä, että heidän ei tarvinnut tehdä etätöitä.
Eurajoen kunta: Riskikartoitus ja vakuutukset kuntoon
Monen muun yhteisön ja yrityksen tavoin myös Eurajoen kunnassa oli jo ennen korona-aikaa käytössä yhden etätyöpäivän viikossa mahdollistanut sopimus.– Sitä käytettiin aika vähän, luonnehtii henkilöstöpäällikkö Katriina Tuomisto.Viime kesäkuussa käyttöön otetussa sopimuksessa etätyötä voi tehdä lyhytkestoisesti eli 1–2 päivää viikossa silloin, kun työ edellyttää keskeytymätöntä työaikaa.Etätyö voi olla myös säännöllistä. Täyttä työaikaa tekevällä etätöiden enimmäismäärä on kolme päivää viikossa. Sopimusta edeltää riskien kartoitus eli miten työtila soveltuu työn tekemiseen, onko ergonomia kunnossa ja miten vuorovaikutus työyhteisön kanssa järjestetään.Myös tietotekniikka ja tietosuoja kuuluvat riskikartoituksen piiriin.– Lisäksi vakuutamme etätyöntekijät erikseen, sillä normaali työtapaturmavakuutus ei ole tarpeeksi kattava, Tuomisto toteaa.Kaikki eivät halua etätöihinEtätyösopimus koskee kaikkia, mutta se on käytännössä mahdollinen lähinnä hallinnollisia ja asiantuntijatehtäviä tekeville. Henkilöstöpäällikkö ei ole saanut palautetta siitä, että kaikki eivät voi tehdä työtä etänä.– Kaikkiin työtehtäviin se ei sovellu eivätkä kaikki edes halua tehdä etätöitä, vaikka voisivatkin.Uusi käytäntö on lähtenyt ”todella hyvin käyntiin”. Ennen pandemiaa saatettiin pohtia, onko etätyö kunnon työtä. Nyt näitä kommentteja ei enää kuule.Katriina Tuomisto korostaa, että etätyötä tekeville lähipäivät ovat tärkeitä.– Työkavereita on hyvä nähdä jo työyhteisön tiedonvälityksen ja vuorovaikutuksen kannalta. Lisäksi aina tulee asioita, joita ei voi tehdä etänä.Eurajoen kunnan vastaavalla palkkasihteerillä Taina Fagerströmillä on kolmen vuosikymmenen työura takanaan, ja palkkasihteeri Sari Nordlund on ollut työelämässä pari vuosikymmentä.Plussaa ja miinustaViime vuonna solmitut etätyösopimukset olivat molemmilla ensimmäiset laatuaan. Pandemian alussa etätyö välillä epäilytti.– Aluksi se tuntui vaikealta, en tykännyt yhtään, Nordlund muistelee.– Kyllähän se vaati opettelua, kun työskentelytavat ovat niin erilaiset, Fagerström pohtii.Reilun kahden vuoden etätyö muutti kuitenkin mielet, ja molemmat kirjoittivat vuodenvaihteessa toistaiseksi voimassa olevat, säännöllisen etätyön sopimukset.He ovat kunnantalolla keskiviikkoisin ja torstaisin ja aina, kun työnantaja sitä edellyttää.Etätyön ehdoton plussa on tehokkaampi työnteko ilman häiriötekijöitä. Miinustakin löytyy.– Vuorovaikutus työkavereiden kanssa ja tuki, niitä kaipaa joskus.
Rauman kaupunki: Mahdollisuus 12 etäpäivään kuukaudessa
Rauman kaupunki otti heti pandemian alussa rivakan digiloikan. Loikan edellyttämä infra otettiin nopeasti käyttöön, ja esimerkiksi koululaisille tilattiin tabletit.
Myös uudet ohjeistukset saatiin laadittua ja käytäntöön nopeasti. Jälkikäteen arvioiden kaikki sujui ”paremmin kuin osattiin odottaa”.
– Alussa toki oli pelkotiloja siitä, mitä työnteosta etänä tulee, mutta työ on ollut priimaa ja tehokasta, kertoo henkilöstöjohtaja Marika Alho.
Pandemia-aikainen etätyösuositus on päivitetty. Aiemmin työntekijän oli mahdollista pitää kuusi etäpäivää kuukaudessa. Nyt etäpäivien enimmäismäärä on 12.
Esihenkilöt tekevät työntekijöiden kanssa etätyösopimukset. Sopimusmalleja on useita, sillä sisältö riippuu työtehtävästä.
– Sopimuksesta huolimatta jokainen etäpäivä pitää anoa erikseen. Lisäksi työn tekemisen paikka on aina ensisijaisesti työnantajan osoite, Alho huomauttaa.
Hän on huomannut, että moni tulee mieluiten töihin työpaikalle. Maksimimäärän eli 12 etäpäivää pitäviä on marginaalisen vähän.
Henkilöstöjohtajan mukaan vain lähityötä tekevät kaupungin työntekijät eivät ole kokeneet tilannetta epäoikeudenmukaiseksi.
– Mielestäni meillä on hyvin oivallettu, että esimerkiksi asiakaspalvelutyössä ei voi tehdä etätöitä. Vuorottelu toki on aina mahdollista.
Osuuskauppa Keula: Etätyön tekeminen arkipäiväistyi
On lukuisia aloja, joilla etätyö ei ole mahdollista. Yksi niistä on kaupan ala.
– Osuuskauppa Keulan 500 työntekijästä asia koskee noin 15 henkeä konttorilla eli pientä murto-osaa kaikista keulalaisista, toteaa asiakkuus- ja viestintäpäällikkö Johanna Sainio.
– Ravintolan sulkujen aikaan työntekijöitämme siirrettiin työskentelemään kauppoihin ja paikkaamaan sairaslomia. Oli tauti mikä tahansa, olemme velvoitettuja pitämään kaupat ja pankin auki huoltovarmuuden vuoksi.
Sainion mukaan pandemia arkipäiväisti etätyön tekemisen myös Keulassa. Etätöitä tekevät eivät allekirjoita erityistä etätyösopimusta.
– Olemme hyvin tiivis yhteisö. Jokainen täällä toimistolla on aina vastannut omista tehtävistään itsenäisesti.
Samk: Etätöitä harkitusti, tietoturva korostuu
Oppilaitoksissa opetus siirtyi pandemian aikana lähes kokonaan verkkoon. Satakunnan ammattikorkeakoulussa (Samk) opetus on jo siirtynyt päiväopetuksen lisäksi monimuoto-opetukseen, missä yhdistyvät verkko- ja lähiopetus.
Etätyömahdollisuus koskee tällä hetkellä hallinnon henkilökuntaa ja tutkijoita. Sopimus tehdään vuodeksi kerrallaan, ja viikossa voi olla enintään kolme etäpäivää.
– Etäpäivistä sovitaan esihenkilön kanssa aina etukäteen. Tilanteesta riippuen etäpäivien määrä voi vaihdella viikottain, kertoo johtaja Riitta Tempakka.
Tietoturva korostuu myös Samkin solmimissa etätyösopimuksissa. Tempakan mukaan esimerkiksi etätyöpaikka ei voi sijaita ulkomailla juuri tietoturvaan liittyvien ongelmien takia.
OP Koti Isännöinti Rauma: Hybridimalli jäi käytäntöön
Ennen pandemiaa OP Koti Isännöinnin Rauman toimistolla ei tehty etätöitä kuin poikkeustilanteissa. Pandemian aikana henkilökunta oli pääsääntöisesti etätöissä.
– Meillä oli toimistopäivystysvuorot, ja tietysti etänäkin olimme aina tavoitettavissa, toteaa isännöintipäällikkö Anita Toivonen.
Tänä päivänä käytössä on hybridimalli. Osa työntekijöistä tekee mielellään töitä etänä, osa taas haluaa tulla töihin työpaikalle.
– Työntekijä saa itse päättää, milloin hän on etänä ja milloin toimistolla, mutta etäpäivistä pitää aina ilmoittaa esihenkilölle. Meillä ei ole etätyösopimuksia eikä etäpäivien määrää ole rajattu, Toivonen kertoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.