Ojasuon entisen turvetuotantoalueen (oikea alakulma) valumavedet päätyvät Kauklaistenjärveen (vasen yläkulma). Vaikka vesistövaikutukset ovat turvetuotannon päätyttyä vähenemässä, herättää tilanne jossain määrin huolta sekä asukkaissa että ympäristöviranomaisissa.
Lapin Ojasuolle suunniteltu aurinkovoimala tuottaisi vähäpäästöistä sähköä, mutta hankkeeseen liittyy muita ympäristönsuojelullisia huolia.
Voimalaa valmistellaan pääosin entiselle turvetuotantoalueelle, jonka vedet päätyvät Kauklaistenjärveen. Osa paikallisista asukkaista pelkää, että sähköntuotantoon valjastettu alue kuormittaa järveä turvetuotannon päättymisestä huolimatta.
Ympäristöviranomaiset jakavat huolen ainakin jossain määrin.
Biolanin velvoitteet ohi
Alueen vuokrannut Biolan lopetti turvetuotannon Ojasuolla viime vuonna, jolloin myös ympäristölupa raukesi.
Varsinais-Suomen ely-keskus teki alueelle niin sanotun lopetustarkastuksen tämän vuoden kesäkuussa.
Ympäristöluvan mukaan alueelta lähtevät vedet olisi tullut johtaa vesienkäsittelyn kautta siihen saakka, että alue on kasvipeitteinen tai vähintään kahden vuoden ajan – tai kunnes alue on siitynyt pysyvästi muuhun käyttöön.
Ely vapautti euralaisyhtiön tästä velvoitteesta. Se katsoi, että alue on siirtynyt uuteen maankäyttömuotoon, vaikka varsinaista uutta hyötykäyttöä olekaan aloitettu.
Kasvillisuus ratkaisee
Elyn tarkastaja Kalevi Wallin sanoo, että turpeentuotannon päättyminen yleensä parantaa vesiensuojelullista tilannetta.
– Turvemaan pinta ei enää häiriinny ja myös syntyvä kasvillisuus sitoo osaltaan sekä kiintoainetta että ravinteita, hän perustelee.
Kasvillisuus lisää myös alueelle sataneen veden haihduntaa ja vähentää siksi valumia. Toisaalta aurinkopaneelit vaikuttavat sadeveden jakautumiseen alueella, ja niiden vuoksi alueen ei voida myöskään antaa metsittyä.
– Voimala-alueen kasvillisuus pidetään sen verran matalana, että kasvit eivät varjosta aurinkopaneeleita, vahvistaa voimalahanketta valmistelevan IBV Suomi Oy:n hankekehitysjohtaja Marja Kaitaniemi.
Osa voimala-alueesta on lisäksi ojitettua metsää, joka hakattaisiin aurinkovoimalan tieltä.
Selvitys: Ei vaikutuksia
Yhtiö on teettänyt selvityksen hankkeen arvioiduista vesistövaikutuksista.
Selvityksen mukaan vesienkäsittely on tarpeen "lähivuosina", ennen kuin entinen turvetuotantoalue kasvittuu kunnolla. Aurinkovoimalan rakentamisen jälkeen toiminnan ei sen sijaan arvioida aiheuttavan vesistökuormitusta.
– Tuotannosta poistuneen turvetuotantoalueen osalta rakentamisvaiheen jälkeen kuormitus alapuoliseen vesistöön vähenee nykytilaan verrattuna alueen kasvittuessa, selvitys toteaa.
Suunnittelutarveratkaisuun antamansa lausunnon perusteella ely ei jaa käsitystä siitä, ettei voimala-alueella olisi vesistövaikutuksia.
– Hankkeesta voi ilmetä paikallisia vaikutuksia järvissä ainakin hankealueilta laskevien uomien lähivesissä, ely toteaa.
Suositus voimassa
Vesistövaikutusten minimointiin tulee elyn mukaan kiinnittää erityistä huomiota, sillä esimerkiksi Kauklaistenjärvi on ekologisesti hyvässä tilassa.
Ojasuolle on rakennettu turvetuotannon vesistöhaittojen vähentämiseen liittyvä niin sanottu pintavalutuskenttä. Sen käyttöön liittyy myös muita vesienkäsittelyrakenteita, kuten sarkaojia, patoja ja laskeutusalteita.
Länsi-Suomen tietojen mukaan rakenteet ovat paikallaan edelleen.
Ely-keskus ei kieltänyt lopputarkastuksessaan vesiensuojelujärjestelmän purkamista eikä maanomistajaa ole velvoitettu pumppaamaan vesiä pintavalutuskentän kautta.
Ely kuitenkin suositti, että rakenteita jätetään alueelle "mahdollisuuksien mukaan" ja vedet ohjataan niiden kautta mahdollisen tulevankin toiminnan aikana.
Vedet mukana ehdoissa
Kaupunginhallituksen myöntämään suojelutarveratkaisuun sisältyi elyn lausunnon mukaisesti ehto vesien johtamisesta ojastojen ja ylivuoto- sekä laskeutusaltaiden kautta "mahdollisuuksien mukaan".
Kaupungin ympäristönsuojelulla on itse alueesta hyvin niukasti tietoa, sillä turvetuotantoa valvoi ely.
Vesistövaikutukset kuitenkin mietityttävät.
– On siinä jokun sortin huoli. Ainakin laskeutusaltaiden tulee vähimmillään säilyä, sanoo ympäristönsuojelutarkastaja Raija Huuskonen.
Ei vielä vastausta
Kyse on kuitenkin pitkälti toiveesta, sillä hanke ei edellytä ympäristölupaa. Myös paikalla nyt olevien vesiensuojelurakenteiden säilyttäminen ja käyttö on suositus.
– Aia on pääosin Biolan Oy:n, maanomistajan ja aurinkopuistotoimijan välinen sopimusasia, elyn Wallin huomauttaa.
IBV Suomi ei toistaiseksi ota kantaa vesiensuojelun painoarvoon tai nykyisten rakenteiden säilymiseen. Kaitaniemen mukaan suunnittelutarveratkaisun ehdot otetaan kuitenkin huomioon.
– Koska aurinkovoimahankkeen tekninen suunnittelu on vielä melko varhaisessa vaiheessa, tarkkoja suunnitelmia vesienkäsittelyn toteutustavoista ei vielä ole tehty.
LUKIJAN VINKKI: Juttu perustuu lukijalta tulleeseen tietoon, ideaan tai pyyntöön.
Ojasuon aurinkovoimala
Lapin Ojasuon entiselle turvetuotantoalueelle valmistellaan suurta aurinkosähkövoimalaa.
Hanketta virittelee IBV Suomi Oy.
Kaupunginhallitus myönsi hankkeelle suunnittelutarveratkaisun lokakuussa.
Lupa koskee noin 100 hehtaarin aluetta.
Voimalan tehoksi on kaavailtu noin 60 megawattia ja tuotannoksi 70-80 gigawattituntia vuodessa.
Alueelle sijoitetaan aurinkopaneeleita metallitelineisiin, sekä invertterejä, muuntamoita ja varastokontteja.
Tuotantoalue aidataan noin kaksi metriä korkealla metalliverkkoaidalla.
Kosteikon kautta
Turvetuotannon ympäristöluvassa Ojasuon poistovesille ei oltu asetettu varsinaisia päästörajoja.
Vesien käsittelyn tehoa on kuitenkin arvioitu laskennallisesti. Alueen aiheuttama kuormitus oli esimerkiksi vuonna 2021 "melko maltillinen", kun vesien mukana lähti noin neljä tonnia kiintoainetta ja 340 kiloa typpeä.
Elyn Kalevi Wallin huomauttaa, että ennen kuin vedet päätyvät Kauklaistenjärveen, ne kulkevat lähistölle noin vuosikymmen sitten rakennetun maa- ja metsätalouskosteikon kautta. Sen tarkoituksena on pidättää Ojasuota laajemmalta valuma-alueelta kertyneiden vesien kiintoainesta ja ravinteita.
Wallinin mukaan kosteikko vaikuttaa entiseltä turvetuotantoalueelta lähtevien vesien pitoisuuksiin, joskaan vaikutus ei ole välttämättä pelkästään positiivinen.
– Lintukosteikkojen kohdalla tulee huomioida myös se, että mikäli niille vuosittain kerääntyvä lintumäärä on suuri, voivat erityisesti fosforipitoisuudet sen seurauksena myös kasvaa alapuolisissa ojastoissa ja vesistöissä.
Lupa on, investointipäätöstä ei
Ojasuon aurinkovoimalahanke sai kaupunginhallitukselta lokakuussa luvani noin sadan hehtaarin alueelle.
Erilliselle noin kymmenen hehtaarin alueelle suunnittelutarveratkaisua ei myönnetty useammasta eri syystä. Tämän alueen rakentaminen olisi vaikuttanut myös Narvijärveen valuviin vesiin.
Koska ympäristölupaa ei tarvita, voimalan rakentamisen tiellä ole byrokratiasta johtuvia esteitä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.