Automatka Norjaan on elämäys vailla vertaa – Etelä- ja Länsi-Norja ovat monelle suomalaiselle vielä tuntematonta seutua

Naapurimaan jylhät maisemat, hyvät tiet ja kiireettömyys vievät matkailijan leppoisaan lomatunnelmaan.

| Päivitetty

Matkailua rakastavien hermoja on kyselty kohta jo lähes kahden vuoden ajan. Nopeasti sulkeutuneet rajat ja tiukat karanteenisäännöt torppasivat monen matkailuajatukset.Matkakohteita on pitänyt etsiä läheltä. Kotimaan lisäksi suomalaiset ovat löytäneet uusia mielenkiintoisia kohteita naapurimaista.

Ensimmäisenä koronakesänä matkailijoiden suursuosikiksi nousi Pohjois-Norja ja siellä sijaitseva Lofoottien saariryhmä.

Norjan suosio on pysynyt korkealla koko koronaepidemian ajan, sillä erityisesti Pohjois-Norjaan on rajoitusten tiukimmissakin vaiheissa ollut kohtuullisen helppo päästä.

Tuntematon Etelä-Norja

Myös raumalaiset ovat viimeistään nyt löytäneet Norjan. Kauniit ja jylhät maisemat, kirkasvetiset vuonot, siisteys ja ystävälliset ihmiset ovat saaneet monet suuntaamaan autonsa nokan kohti vuonomaata.

Edelleen harvat suomalaiset ovat kuitenkaan ulottaneet Norjan matkailua maan eteläiseen tai läntiseen osaan. Oslo on monelle tuttu, sillä sinne on voinut lentää helposti Helsingistä. Muihin kaupunkeihin tutustuminen vaatii enemmän vaivaa, ellei ole liikkeellä omalla autolla.

Tästä syystä Norjan länsirannikolla sijaitsevat isot kaupungit kuten Bergen ja Stavanger ovat jääneet monelle matkailijalla vieraiksi.

Hidasta matkantekoa

Matkanteko on Norjassa omallakin autolla melko hidasta, sillä maata hallitsee Skandien vuoristo. Tiet ovat kapeita ja mutkaisia. Aina silloin tällöin matka taittuu lautan kyydissä. Moottoriteitä on vähän. Nopeusrajoitukset ovat Suomen ja Ruotsin rajoituksia alhaisempia.

Tukholmasta Norjan puolella olevalle Ørjen raja-asemalle ajaa vauhdikkaasti E-18-tietä reilussa viidessä tunnissa. Sen jälkeen matkanteko sujuu hitaammin. Noin 600 kilometrin taivallukseen kannattaa varata aikaa seitsemisen tuntia. Maisemat ovat kauniita ja jylhiä, joten pitkäkään automatka ei muodostu tylsäksi.

Tietullit kuuluvat asiaan Ruotsin lisäksi myös Norjassa. Tavallinen tietullimaksu on muutamasta eurosta lähelle kymppiä.Tiet ovat Norjassa erittäin hyvässä kunnossa. Lisäksi Suomessa jo harvinaiseksi käyneitä levähdysalueita on paljon, ja ne ovat vessoja myöten huippusiistejä.

Tunnelissa meren alla

Koska maasto on vuoristoista, on tunneleitakin kaikkialla. Päätiestöllä niitä on kaikkiaan lähes 1 000.Ryfylke-tunneli, avautui pari vuotta sitten Stavangerissa. Se kulkee vedenpinnan alalla ja pituutta sillä on ennätykselliset 14,3 kilometriä. Tunneli kulkee syvimmällä kohdalla jopa 292 metriä merenpinnan alapuolella.

Tunneli tarjoaa kiinteän tieyhteyden Stavangerin ja vuonon toisella puolella olevan Strandin kunnan välille. Ennen tunnelia saarten väliä kuljettiin vain lautalla.

Erityisesti matkailijalle lauttamatka oli elämys verrattuna maan alla kulkevaan tunneliin. Ainoastaan väriä vaihtavat katto-osuudet tuovat autoilijalle pientä vaihtelua melko pimeään maisemaan.Kovin halpaa tunnelissa matkaaminen ei ole, sillä tietullia rapsahtaa tunnelimatkasta noin 14 euroa suuntaansa.

Kaunis Stavanger hurmaa monipuolisuudellaan

Värikkäistä taloista koostuva Ovre Holmegate on Stavangerin trendikkäin ravintolakatu.Kuva: Anu Elo

Länsi-Norjassa sijaitseva Stavanger on yksi Norjan suurimmista kaupungeista. Kaupunki levittäytyy mantereelta usealle pienelle lähisaarelle.

Stavangeria kutsutaan Norjan öljypääkaupungiksi, sillä siellä sijaitsevat muun muassa maan öljyhallinnon keskusvirasto ja useiden öljy-yhtiöiden konttoreita. Miljöö ei kuitenkaan ole harmaan teollinen – päinvastoin.

Kyseessä on kalalta tuoksuva sympaattinen merikaupunki, jonka kaduilla ja kujilla raumalainen viihtyy.

Erityisesti vanhankaupungin valkoinen puutalokortteli hurmaa kävijän kukkaistutuksillaan. Alue on kuin suoraan satukirjasta.

Onpa useampi raumalainen työskennellyt aikoinaan Aker Kvaernerin Stavangerin telakalla.

Norja on yksi maailman rikkaimmista valtioista. Matkailukohteena maa on tyyris. Muutaman vuoden takaisissa vertailuissa Stavanger ja Oslo keikkuivat maailman 10 kalleimman kaupungin listalla. Erityisen kalliita tuotteita ovat alkoholi ja sokeri. Esimerkiksi suklaalevy maksaa helposti neljä euroa.

Stavangerin öljymuseo avaa vierailijalle maan öljyhistoriaa ja nykypäivää. Kuva: Anu Elo

Michelin-tähdistä korvapuusteihin

Ruuasta ja herkuista kannattaa kuitenkin Stavangerissa nauttia. Erityisen suositeltavia ovat kalat ja muut merenelävät.

Joka heinäkuu kaupungissa vietetään Gladmat-ruokafestivaalia, joka on Norjan suurin.Neljä päivää kestävä festivaali kerää kaupunkiin yli 200 000 herkuttelijaa.

Stavangerista löytyy myös kaksi Michelin-tähtiravintolaa. Toinen on kaksi tähteä omaava RE-NAA, joka loihtii makuelämyksiä paikallisista raaka-aineista. Yhden tähden Sabi Omakase tarjoilee puolestaan maailmanluokan sushia

Muhkeat kanelsnurrenit eli korvapuustit kutsuvat herkutteluun. Aurinkoisissa versioissa pullan keskusta on täytetty ihanan keltaisella vanilijakreemillä.

Miekkamonumentti Swords in Rock (Sverd i fjell) löytyy hieman Stavangerin ydinkeskustan ulkopuolelta. Kolme miekkaa muistuttavat vuonna 872 käydystä Hafrsfjordin taistelusta, jossa viikinkikuningas Harald Kaunotukka yhdisti norjalaiset yhdeksi kuningaskunnaksi. Kuva: Anu Elo

Öljyä ja peikkoja

Jos shoppailu ei innosta, löytyy Stavangerista paljon muutakin tekemistä. Yksi ehdoton vierailukohde on kaupungin keskustassa sijaitseva öljymuseo. Museo tarjoaa kattavasti tietoa Norjan öljynporauksen historiasta.Käynti museossa on todellinen usean tunnin öljyalan tietoisku. Museossa luodaan silmäys myös tulevaisuuden energiamuotoihin.

Taide on vahvasti esillä Stavangerin katukuvassa. Kaupunkia koristavat lukuisat isot ja pienet patsaat ja seinämaalaukset.

Lysefjordin vuono tarjoaa komeita maisemia. Kuva: Anu Elo

Stavangerin sydämessä sijaitsevalta satama-alueelta lähtevät myös suositut vuonoristeilyt. Laivan lipuessa pitkin Lysefjordia, ja vesiputousten syöksiessään kirkasta vettä alas vuorenrinnettä taustalla soi Edvard Griegin säveltämä Vuorenkuninkaan luolassa.

Tunnelma on vähintäänkin vaikuttava.

Stavangerilaiset ovat innokkaita lätkäfaneja. Kun kotijoukkue Stavanger Oilers pelaa, katsomoon saapuu parhaimmillaan yli 4 000 katsojaa. Kuva: Anu Elo

Saarnastuoli, jonka reunalla Tom Cruisekin roikkui

Preikestolen eli saarnastuoli kurottuu Lysefjordin syliin yli 600 metrin korkeudessa. Itse Tom Cruise on riippunut kielekkeen reunalla elokuvassa Mission Impossible – Fallout. Kuva: Anu Elo

Noin tunnin matkan päässä Stavangerista sijaitseva Preikestolen eli saarnastuoli kohoaa 604 metrin korkeuteen Lyse-vuonon sylissä. Tämä yksi Norjan suosituimmista luontokohteista houkuttelee rinteilleen parhaina vuosina jopa 300 000 turistia.

Onpa tämän maailmankuulun jyrkänteen reunalla roikkunut muutama vuosi sitten myös itse Tom Cruise elokuvassa Mission Impossible – Fallout.

Preikestoleniin kiivetään vajaan neljän kilometrin mittaista vaelluspolkua pitkin. Vaellusreitti mutkittelee huikean kauniissa vuoristomaisemassa. Edestakainen vaellus kestää noin kolmesta neljään tuntia, vaeltajan kuntotasosta riippuen.

Reitti Preikestolenille on osittain erittäin jyrkkä ja kivinen. Matkalle on hyvä varata tukevat vaelluskengät, sillä peruskestävyyden lisäksi erityisesti nilkat ja polvet joutuvat ajoittain koville.Mukaan kannattaa varata myös pientä evästä, juotavaa ja lämmintä vaatetta, sillä saarnastuolin huipulla tuulee usein navakasti.

Itse kiipeäminen sujuu usein melkoisessa turistiletkassa. Vähän väliä joutuu antamaan tietä nopeammalle kulkijalle. Omaa rauhaa on vaikea vaelluksella saavuttaa.

Ennen huipulle saapumista vastaan tulee muutama vuoristojärvi, joiden antama viilennys on monelle vaeltajalle tervetullut yllätys erityisesti kesäaikaan.

Raskas kiipeäminen tuottaa palkinnon, kun vaeltaja saavuttaa huipun. Maisema, joka saarnastuolista aukeaa on huikea.

Maiseman osalta vaeltaja ottaa kuitenkin aina riskin, sillä huonolla tuurilla sumu voi olla niin sakea, ettei upeaa vuonomaisemaa pysty juuri näkemään.

Monet turistit hivuttautuvat ihan kielekkeen reunalle ottaakseen pyörryttäviä selfie-kuvia someen. Tasanteen reunoilla ei ole minkäänlaista kaidetta tai suojaverkkoa. Onkin suoranainen ihme, ettei paikassa ole sattunut onnettomuuksia.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut