Kauas avomerelle, Suomen talousvyöhykkeelle rakennettavan tuulivoiman kiinteistöverotus on hämärän peitossa. Laki ei linjaa asiasta mitään, eivätkä kuntien alueet ulotu aluevesirajan ulkopuolelle. Kuvituskuva maailman suurimpiin kuuluvasta Walney Extension -merituulipuistosta Britannian rannikolta.
Kun tuulivoimaa suunnitellaan riittävän kauas avomerelle, jäävät kunnat nuolemaan näppejään. Tämä koskee niin taloudellista hyötyä kuin päätösvaltaakin.
Kaavoitusmonopolia hallitsevien kuntien alue loppuu aluevesirajalle.
Niinpä talousvyöhykkeelle ei voida laatia oikeusvaikutteista kaavaa eikä edellyttää hankkeilta kaavaan perustuvaa rakennuslupaa. Kiinteistöveroakin kunnat voivat periä vain rajojensa sisällä olevilta kiinteistöiltä.
Jättimäisistä merituulivoimahankkeista saattavat pahimmillaan jäädä rannikkokunnille vain haitat.
Valtio päättää
Talousvyöhykkeellä luvan tuulivoimarakentamiseen myöntää valtioneuvosto. Se päättää myös mantereen puolella tarvittavien voimalan sähkönsiirtolinjojen lunastusluvista.
Tuulipuisto tarvitsee lisäksi aluehallintoviraston myöntämän vesiluvan.
Koko prosessi on siis käytännössä valtion käsissä. Kunnilla on ainoastaan lausunnonantajan rooli, ei päätösvaltaa.
Jopa 3,1 prosenttia
Kuntien näkökulmasta tuulivoiman merkittävimmiksi haitoiksi koetaan usein vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan. Haittoja aiheuttavat itse voimaloiden ohella sähkön siirtämiseen tarvittavat suuret voimalinjat.
Maatuulivoiman puolella haittoja kompensoi kuntien voimaloista perimä kiinteistövero. Suuri osa tuulivoimakunnista on nostanut veroprosentin lain sallimalle ylärajalle (3,1 prosenttia) tai lähelle sitä.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan kunnat perivät tuulivoimasta viime vuonna yhteensä noin 20 miljoonan euron kiinteistöverot.
Voimalinjat eivät puolestaan kuulu kiinteistöverotuksen piiriin.
Ei säädetty laeissa
Suomen aluevesillä pätevät samat verotusperiaatteet kuin mantereella ja merenrantakuntien rajat ulottuvat aluevesirajalle asti.
Talousvyöhykkeellä tilanne on tyystin toinen.
Pyysimme merituulivoiman verotustilanteesta kommentteja valtiovarainministeriöstä ja verohallinnosta. Niissä asiantuntemusta tarvittiin useammasta eri yksiköstä ja useammalta virkamieheltä, jotka laativat sähköpostivastauksen yhdessä.
– Verotuksesta aluevesirajan ulkopuolella Suomen talousvyöhykkeellä ei ole verolaeissa säädetty, vastauksessa todetaan.
Veroparatiisin vaara
Talousvyöhykkeen verotusepäselvyydet on nostanut julkisuudessa esille muun muassa entinen eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) mielipidekirjoituksessaan (Länsi-Suomi 26.4.).
Vanhanen kertoo "kuulleensa huhun", jonka mukaan tuulivoima-alalla ajatellaan, että rakentamalla talousvyöhykkeelle voidaan välttää verot.
– Suomen ei pidä sallia sen ulkopuolella olevan talousvyöhykkeen muuttumista veroparatiisiksi, Vanhanen kirjoitti.
Hän katsoo, että Suomessa on tehtävä asiassa selkeä linjaus siitä, että voimalaitosten kiinteistövero tulee suunnata rantakunnalle myös talousvyöhykkeellä.
Pohjalla YK-sopimus
Valtioiden oikeus talousvyöhykkeeseen perustuu YK:n meriyleissopimukseen, jonka mukaan valtiolla on vyöhykkeensä tekosaariin ja rakennelmiin yksinomainen lainkäyttövalta. Tämä koskee myös verolakeja.
Sopimusta toteuttaa Suomen talousvyöhykkeestä annettu laki. Sen mukaan vyöhykkeellä sovelletaan Suomen lakia samalla tavoin kuin jos rakennelma sijaitsisi lähinnä olevalla Suomen alueella – eli jossakin kunnassa.
Laissa tai sen perusteluissa ei kuitenkaan mainita verotusta lainkaan.
– Koska verolainsäädännössä ei ole asiaa koskevia nimenomaisia säännöksiä, pelkän talousalueita koskevan lainsäädännön perusteella ei ole aivan selvää, voidaanko talousalueella olevia tuulivoimaloita verottaa Suomessa, ministeriö ja verohallinto toteavat.
Ei oikeuskäytäntöä
Tähän saakka talousvyöhykkeellä ei ole ollut sellaisia rakennuksia, jotka olisivat edellyttäneet asian selvittämisestä. Niinpä verotus- ja oikeuskäytäntöä ei ole muodostunut.
Lukuisten avomerituulivoimahankkeiden vuoksi tilanne on muuttumassa tyystin.
Valtioneuvoston vuonna 2021 julkaisema Tuulivoimarakentamisen edistäminen -selvitys kuitenkin huomauttaa, että kiinteistöveroa kantavat kunnat, ja niiden alue loppuu aluevesirajaan.
– Näin ollen ei ole mahdollista, että kiinteistöveroa kannettaisiin Suomen talousvyöhykkeellä, selvitys summaa ykskantaan.
Mitä tekee hallitus?
Tilanteen muuttaminen edellyttäisi siis merkittävää lakiremonttia, jollaista ei ainakaan toistaiseksi ole vireillä.
– Mutta aihepiiri on valtioneuvoston piirissä esillä virkamiestasolla. Asiasta käydään keskusteluja, ministeriöstä ja verohallinnosta todetaan.
Oleellista on se, katsotaanko verokäytännön ratkaiseminen Suomessa tarpeelliseksi.
Asian etenemisen ratkaisseekin pitkälti poliittinen ohjaus. Nähtäväksi jää, ottaako tuleva hallitus asian edistettäväkseen – ja jos ottaa, niin millaisin tavoittein.
OIkaisu 17.5.: Alkuperäisen jutun mukaan Suomen kunnat olisivat saaneet viime vuonna tuulivoimaloista 7,2 miljoonan euron kiinteistöverotulot. Kyseessä oli kuitenkin viiden suurimman tuulivoimakunnan verokertymä. Kaikkien kuntien yhteenlaskettu kiinteistövero tuulivoimaloista oli Suomenm Tuulivoimayhdistyksen arvion mukaan noin 20 miljoonaa euroa. Verottajan tarkka tieto on 23 miljoonaa euroa, mutta se sisältää tuulivoimaloiden ohella aurinkovoimalat.
Kiinteistöverotulot ovat kompensoineet esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalan vuoksi rakennettujen voimalinjojen haittoja kunnalle. Merituulivoiman kohdalla tämä ei nykylain perusteella toteudu.
Navakan YVA-ohjelmaa avataan Eurajoella
Yksi talousvyöhykkeelle tähtäävistä tuulivoimayhtiöistä on Eolus Finland.
Sillä on vireillä tutkimushanke myös Selkämerellä, jonne yhtiö on hahmotellut noin 70–100 suuren voimalan ja 1 500 megawatin tuotantokapasiteetin tuulipuistoa.
Navakka-niminen hanke sijoittuisi Merikarvian edustoille heti aluevesirajan länsipuolelle.
Puistosuunnitelmalla on kuitenkin merkittävä yhteys myös Eurajoelle. Tämä johtuu siirtolinjoista, jotka eri vaihtoehdoissa nousisivat maihin Luvian Lankoorissa sekä Kuivalahden Pihlauksenmaalla ja Pujonkulmalla.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman ( YVA ) mukaan yhteyksiä rakennettaisiin osin nykyisiin voimajohtopylväisiin, osin kokonaan uusiin voimajohtolinjoihin.
– Lisäksi varaudutaan siihen, että on rakennettava kahdesta kolmeen uutta voimajohtoa, YVA-ohjelmassa todetaan.
Eoluksella on Selkämerellä tutkimusvaiheessa myös toinen, vielä suurempi merituulipuisto. Wellamo-hanke sijoittuisi noin 90 kilometrin päähän Eurajoen ja Rauman rannikosta.
>/ Navakka-hankkeen
Sata voimalaa = sata miljoonaa?
Tuulivoimassa kiinteistöverotettavaa ovat itse voimalan torni, konehuoneen runko sekä perustus.
Tuulivoimalan investointikustannuksista huomioidaan kiinteistöverotuksessa noin 30 prosenttia.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan merituulivoimalassa on kiinteistöverotettavaa rakennelmaa kolminkertaisesti verrattuna maatuulivoimalaan.
Syy liittyy kalliimpiin perustuksiin.
Tuulivoimalan elinkaarena pidetään ainakin kolmea vuosikymmentä, ja kiinteistöverotuksen arvo laskee ikäalennuksen vuoksi 2,5 prosenttia vuodessa.
Alenemasta huolimatta yksi tuulipuistossa sijaitseva maatuulivoimala tuottaa tuulivoimayhdistyksen mukaan elinkaarensa aikana ja korkeimmalla veroprosentilla kunnalle yli 400 000 euroa verotuloja.
Jos merituulivoimalan kolminkertainen verotusarvo pätee, summa olisi 1,2 miljoonaa euroa voimalaa kohden.
Esimerkiksi sadan voimalan avomerituulipuistossa odottaisi tällä perusteella koko elinkaaren aikana 120 miljoonan euron veropotti.
Talousvyöhykkeelle suunnitellut voimalat ovat kuitenkin niin paljon isompia kuin maatuulivoimalat, että verotusarvo saattaisi olla vielä huomattavasti suurempi.
Eolus Finland: Talousvyöhykkeelle ajaa epävarmuus
Talousvyöhykkeelle ei aja halu välttää verotusta, vaan aivan muut tekijät. Näin sanoo muun muassa Selkämerelle hankkeita valmisteleva tuulivoimayhtiö.
Eolus Finlandin projektipäällikkö Anu Vaahtera sanoo, että aluevesiltä puuttuu selkeä merialueen vuokrausmalli. Se puolestaan luo epävarmuutta hankkeiden kehittämiseen ja kokonaiskustannusten arviointiin.
Käytännössä asia koskee pääosin valtion vesialueita aluevesillä, Niiden vuokraamisesta vastaa Metsähallitus.
– Hankekehittäjänä arvostamme vakaata ja ennakoitavissa olevaa toimintaympäristöä. Tämä on siirtänyt merituulivoiman kehittämisen talousvyöhykkeelle.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.