Haukia istutettiin Äyhönjärveen edellisen kerran noin vuosikymmen sitten. Kaupungin ympäristönsuojelupäällikön mielestä samaa voisi harkita, mutta ensin pitää selvittää kalaston nykytilanne. Tämä hauki on kuvattu Kotkan Maretariumissa.
Raakavesialtaana toimivasta Äyhönjärvestä voisi istutusten avulla saada hyvän haukivesistön myös veneettömille kaupunkilaisille.
Vahva haukikanta saattaisi vaikuttaa myös järven ekosysteemiin siinä määrin, että se tukisi vedenlaadun pysymistä nykyisellään tai jopa sen paranemista.
Ajatus tulee esille Rauman kaupungin kalastuslupa-aluetta käsittelevässä tuoreessa raportissa. Kyseessä ei kuitenkaan ole uusi idea, vaan sitä yritettiin toteuttaakin vajaa vuosikymmen sitten.
Särkikaloja ja petoja
Äyhönjärven kalastoa ei ole tutkittu, vaan tieto ravintoverkon rakenteesta perustuu havaintoihin järvellä kalastavien saaliista. Se vaikuttaa painottuvan hyvin vahvasti särkikaloihin.
Särkikalojen runsaus kiihdyttää yleensä jo alkanutta vesistön rehevöitymistä.
Tämä johtuu siitä, että ravintoa etsivät kalat pöllyyttävät pohjaa ja vapauttavat sinne varastoituneita ravinteita kiertoon. Lisäksi osa lajeista syö eläinplanktonia, joka puolestaan käyttää ravintontaan esimerkiksi sinileviä.
Vahva petokalakanta voi puolestaan pitää särkikalakantaa ja samalla rehevöitymistä kurissa.
Pari tuhatta yksilöä
Kesällä 2014 Äyhönjärveen istutettiin pari tuhatta edellisenä keväänä kuoriutunuta haukea, jotka tulivat Köyliön kalanviljelylaitokselta. Tarkoituksena oli vahvistaa järven haukikantaa kalastusta varten.
Rauman ympäristönsuojeluorganisaatiossa tuolloin työskennellyt Katja Holttinen muistelee, että istutusten tärkeänä motiivina oli myös biomanipulaatio.
– Eli vedenlaadun pitäminen hyvänä särkikalakannan sääntelyn avulla, nykyisin Turun kaupungin ympäristötarkastajana työskentelevä Holttinen selittää.
– Mutta toki myös ajateltiin, että haukien istutus palvelee mahdollisesti tulevaisuudessa myös vapaa-ajan kalastusta.
Äyhönjärvi katsottiin Holttisen mukaan ympäristönsäkin puolesta sopivaksi kohteeksi istutuksille, sillä hauen poikaset saatiin "jaettua" tasaisesti rantaveteen kohtuullisella vaivalla. Lisäksi runsas rantakasvillisuus toimi suojana ja saalistusympäristönä.
Ei ehkä yksin riitä
Rauman ympäristönsuojelupäällikön virasta viime vuonna eläköitynyt Juha Hyvärinen on koulutukseltaan vesibiologi.
– Petokalojen istutus on ravintoketjukunnostuksen kannalta oikeansuuntainen, mutta kertaluonteisena varmasti riittämätön toimenpide, hän sanoo.
Yksi syy on se, että raakavesialtaan vettä käytetään koko ajan, ja tilalle virtaa joka tapauksessa ravinnerunsasta Eura- ja Lapinjoen vettä.
Hyvärisen mielestä Äyhönjärveä voisikin kehittää ensisijaisesti hauenkalastuspaikkana, vaikka mahdollista vaikutusta särkikalakantaan ei sovikaan väheksyä.
– Kyllä minä tätä ”sivuvaikutusta” pidän maininnan arvoisena kalakantojen hoidon bonuksena.
Ensin tilanne selville
Nykyinen ympäristönsuojelupäällikkö Tuija Kailaste pitää hauki-istutuksia toteuttamiskelpoisena ajatuksena. Hän kuitenkin katsoo, että ensin olisi päätettävä, mihin istutuksilla pyritään.
Jos tavoitteena on saada järvestä hauenkalastuspaikka, niin lähestymistapa voi olla toinen kuin jos tavoitellaan särkikalakannan pienentämistä.
– Jos hauen istuttamisella tavoitellaan ravintoverkkovaikutusta, niin kannattaako niitä sieltä sitten kalastaa? hän kysyy.
Joka tapauksessa ensimmäinen askel olisi Kailasteen mielestä se, että Äyhönjärven kalaston nykytila selvitetään riittävän hyvin.
Rauman Vesi: Leväongelmia ei ole
Veden laadun ongelmat eivät ainakaan nykyisellään ole riittävä syy haukien istuttamiseksi Äyhönjärveen.
Järvi on Rauman Veden raakavesiallas. Sen vesi on peräisin metsäteollisuuden vesikanavasta, johon vesi tulee Lapin- ja Eurajoesta.
– Järven vesi on tasaisempaa ja laatu yleisesti parempaa kuin kanavan vesi, kertoo Rauman Veden käyttöpäällikkö Juho-Pekka Erama.
– Leväkasvusta ei ole ainakaan toistaiseksi ollut ongelmaa.
Järven vesi vaihtuu siis jatkuvasti, ja sen laatua analysoidaan päivittäin.
Raakavesi otetaan kutakuinkin keskeltä järveä. "Täyttö" tapahtuu kanavasta järven pohjoisreunalla, minkä lisäksi vettä sataa suoraan järven pinnalle.
Äyhönjärven oman valuma-alueen vesi kiertää sen sijaan pengerryksen ulkopuolelta Raumanjokeen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.