JUHLALEHTI: Digitaalisuus muuttaa vanhoja mediamarkkinoinnin keinoja

Suomalaisen mediaetiikan tuleva vartija Elina Grundström iloitsee journalismin hyvästä tilasta mutta on huolissaan kansalaisten medialukitaidosta. Kuvat: Pekka Lehmuskallio

Journalismilla menee nyt paremmin kuin koskaan. Näin uskovat sekä alan kehittäjät, tutkijat että Julkisen Sanan Neuvoston tuleva puheenjohtaja Elina Grundström.

– Julkisuudessa on korostunut huolipuhe. Journalismi on kuitenkin kehittynyt systemaattisesti koko 2000-luvun ja Suomessa on opittu käyttämään uusia kerronnan keinoja sekä data- ja tutkivaa journalismia.

– Osa medioista tekee nopeaa uutisvirtaa, mutta samaan aikaan monessa on hyväksytty ajatus tehdä vähemmän mutta parempaa.

Suuri yleisö ei Grundströmin mukaan välttämättä ole tajunnut journalismissa tapahtunutta vaativaa muutosta.

– Usein iso, taustoittava juttu on jo seuraavan päivän lehdessä. Suomalaiset toimittajat ovat oppineet nopeasti laadunvarmistamisen.

Omaa mediaa tulee tukea

Kaupallisen median taloudellinen tilanne kaipaisi Elina Grundströmin mukaan kuitenkin yhteiskunnallisia toimenpiteitä.

– Pienellä kielialueella olisi nähtävä, miten tärkeä riippumaton media on demokratian, sananvapauden ja kulttuurin kannalta. Sama pätee myös paikallisesti.

Grundström sanoo, että median murroksessa tarvitaan vanhanaikaista ajattelua.

– Suomenkielinen kulttuuri ja media eivät ole itsestäänselvyyksiä. Jos ihmiset haluavat, että että heidän oma mediansa puutteineenkin on olemassa, sitä pitäisi tukea.

Median tekemät virheet ovat saaneet suuren huomion, mutta toisaalta mediasta on Grundströmin mukaan ennenkin valitettu. Erityisen tyytymättömiä ollaan omaan mediaan.

– Mediaa on aina pidetty huonona, virheellisenä ja puolueellisena.

Sosiaalisen media on tuonut kriittiset näkemykset valokeilaan, ja keskustelu yhteiskunnassa on ylipäätään muuttunut voimakkaan kriittiseksi.

– Kovaäänisimmät kriitikot pitävät mediaa yhtenä eliitin osana kun media itse on aina pitänyt itseään eliitin vastavoimana ja vahtikoirana.

Medialukutaitoa lisää

Se mistä JSN:n tuleva puheenjohtaja on huolissaan, ovat MV:n ja Magneettimedian kaltaiset valeuutissivustot, ja erityisesti nuorten puutteellinen medialukutaito.

– Feikkiuutisista on viime aikoina puhuttu paljon, ja toivon, että keskustelu lisäisi ihmisissä halua etsiä ja tukea aitoa journalismia.

Ongelma on Grundströmin mukaan se, että uutiset irtoavat perinteisiltä alustoiltaan kun niitä jaetaan sosiaalisessa mediassa.

– Ihmiset lukevat yksittäisiä uutisia, ja etenkin niillä nuorilla, jotka eivät ole tottuneet lukemaan printtiä, hämärtyy, mitkä ovat oikeita journalistia alustoja, mitkä feikkiuutisia.

Nuoret siis tarvitsevat mediakasvatusta ja miksei myös osa aikuisista lukijoista. Tätä voisi Grundströmin mukaansa myös media itse lisätä esimerkiksi jakamalla uutisia sosiaalisessa mediassa kattavasti yksittäisten uutisten sijaan.

Medialukutaidon kasvattaminen tulee JSN:n tulevan puheenjohtajan mukaan olemaan yksi sen tulevista tehtävistä.

– Ihmiset tulee saada ymmärtämään fundamentaalinen ero oikean, faktatarkastetun, kriittisyyteen ja totuuteen pyrkivän journalismin ja muun verkossa kiertävän materiaalin välillä. Ollaanko faktan äärellä vai ovatko kyseessä pelkät mielipiteet? Onko blogin kirjoittanut maallikko vai onko se journalistisella alustalla?

Medialukutaidon kasvattaminen tulee JSN:n tulevan puheenjohtajan mukaan olemaan yksi sen tulevista tehtävistä.

Sananvapauden kärkimaa

JSN:n tuleva puheenjohtaja Elina Grundström iloitsee sitä, että Suomi on jo viidettä vuotta peräkkäin lehdistövapauden ykkösmaa.

Hänen mukaansa se johtuu suurelta osin omasta itsesäätelyjärjestelmästämme.

– Jos sellaista ei ole, joku muu säätelee. Laadukasta ja vapaata mediaa ei voi olla olemassa ilman demokraattista ja avointa yhteiskuntaa, mihin kuuluu myös hallinnon avoimuus.

Tästä syystä toimittajat vastustavat hallintarekisteriä.

– Samoin on oltu huolissaan tiedustelulaista, joka voi vaarantaa toimittajien lähdesuojan.

Digitaalisuus muuttaa vanhoja mediamarkkinoinnin keinoja

Journalismi on havaittu käyttökelpoiseksi tavaksi edistää myös markkinointia.

Yksi kehityssuunta on journalismia muistuttava natiivimainonta.

Grundström sanoo digitaalisuuden ja sosiaalisen median muuttavan myös markkinoinnin keinoja.

– Uskon, että JSN joutuu nopeassa tahdissa tekemään uusia lausumia markkinoinnin muodosta ja suhteesta journalismiin.

Grundström pitää silti natiivimainontaa medioille suurena mahdollisuutena ja luonnollisena alustana.

– On sinänsä jo kiinnostavaa, että markkinoinnissa ollaan kiinnostuneita sisällöstä yksioikoisen mainonnan sijaan.

Oleellista hänen mukaansa on sisältömarkkinoinnin ja journalismin erottaminen toisistaan.

– Monet tutkimukset osoittavat, että yleisö ärsyttävät kun nämä kaksi asiaa sekoittuvat.

Juttu on poiminta Länsi-Suomen 110-vuotisjuhlalehdestä. Lisää lehden juttuja voi lukea Plus-osiosta.