Syntyvyys on Suomessa laskenut jyrkästi vuosikymmenen ja oli viime vuonna kaikkien aikojen alimmalla tasolla. Suomi on ensimmäisiä hyvinvointivaltioita maailmassa, jossa merkittävä määrä väestöstä on ikääntynyttä.
Hallitus asetti tutkimusprofessori Anna Rotkirchin selvityshenkilöksi perkaamaan syitä nykyiselle väestörakenteelle ja tekemään suosituksia syntyvyyden kääntämiseksi nousuun.
Lapsiperheköyhyys todellinen ongelma
Kansanedustaja Eeva Kallilta on luontevaa kysyä asiasta. Hän kun saapui tapaamiseen perheen kanssa. Mies leikitti kahta lasta Keskuspuistossa haastattelun ajan.
Perhepolitiikka on korkealla Kallin agendalla, koska lapsissa on tulevaisuutemme. Myös veronmaksajina ja eläkkeidemme turvaajina.
– Näen perheen itseisarvona. Kun lapset voivat hyvin, se ennustaa heille parempaa tulevaisuutta.
Kalli myöntää heti kärkeen, että eduskunnan päätöksillä on vain pieni merkitys syntyvyyteen.
– En usko, että lapsilisien ja muiden etuuksien hurjakaan nosto olisi mikään taikatemppu. Pidän kuitenkin tärkeänä parantaa lapsiperheiden toimeentuloa. Lapsiperheköyhyys on todellinen ongelma.
Perheille palveluja ilman kriisiä
Kalli lisäisi lapsiperheille matalan kynnyksen palveluita.
– Niillä voisi olla isokin merkitys. Lapset tuovat iloa, mutta myös väsymystä. Pitäisi olla mahdollista saada kotiin siivousapua tai lastenhoitoa ilman kriisiä. Se antaisi vanhemmille tilaa hengähtää ja hoitaa parisuhdettakin.
Isoin palanen syntyvyyden kääntämisessä nousuun on Kallin mielestä kuitenkin yleinen ilmapiiri.
– Se, että lapsista puhutaan positiivisesti. Se, että ravintoloissa, julkisissa tiloissa ja kaupoissa suhtauduttaisiin sallivammin ja ymmärtävämmin lapsiin.
– Myös työelämään ja johtamiseen tarvitaan asennemuutosta. Pitäisi viestiä, että perheellisyys on iloinen asia.
Kalli antaa esimerkin. Naisesta näkee, että lapsi on tulossa, ja siitä on luontevaa puhua. Pitäisi opetella ottamaan asia puheeksi myös tulevan isän kanssa.
Isyysvapaita kansanedustaja ei pakolla pidentäisi. Hän uskoo, että perheet pystyvät itse arvioimaan mikä on paras tapa jakaa perhevapaat.
Aluepolitiikkaa tarvitaan
Ensisynnyttäjien keski-ikä on länsimaissa monesta syystä kohonnut jo pitkään. Kaikki naiset eivät edes halua äideiksi.
– Omien toiveiden ja lapsiluvun pitäisi kohdata, on se sitten nolla, kaksi tai kymmenen.
Yksi yleinen syy on, ettei tapaa oikealta tuntuvaa puolisoa oikeaan aikaan.
– Tämänkin vuoksi tarvitsemme tasapainoista aluekehitystä. Esimerkiksi koulutuspaikkoja tulee olla Raumalla ja Satakunnassa.
– Esiin saisi tuoda sitäkin vaihtoehtoa, että perheellistyä voi jo opiskellessa, jos niin haluaa.
Pyydetty puheenjohtajakisaan
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Eeva Kallin nimi on ollut esillä puolueen puheenjohtajakisassa.
Katri Kulmuni erosi valtiovarainministerin tehtävästä, mutta haluaa jatkaa puheenjohtajana.
Kulmunikaan ei ole onnistunut nostamaan puolueen kannatusta entiselle tasolle. Viime hallituksen pääministeripuolue on pudonnut viidenneksi.
– Minua on pyydetty harkitsemaan puheenjohtajakisaan lähtemistä. Ainakaan vielä ei ole sen aika. Viihdyn ja olen motivoitunut nykyisessä tehtävässäni eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana, sanoo Kalli.
Varttia vaille sotatila
Eduskunta jää tämän viikon jälkeen istuntovapaalle. Työ on enimmäkseen vastannut Eeva Kallin odotuksia, mutta osoittautunut yllättävän aikataulutetuksi.
Maailman meno sen sijaan löi ällikällä. Ensimmäiseen vuoteen mahtui pääministerin ero ja muita ministerivaihdoksia sekä koronapandemia, joka johti "varttia vaille sotatilaan" kuten Kalli poikkeusoloja kuvaa.
– Raskain sydämin jouduimme päättämään rajoituksista ja välttämättömistä tukitoimista, joiden laskun löydämme edestämme.
Juhannuksena Kalli muistutti itselleen, että suomalaiset ovat onnistuneet upeasti yhdessä. Pahimmat skenaariot eivät toteutuneet.
– Emme silti saa unohtaa, ettei virus poistunut. Edelleen pitää huolehtia hygieniasta ja pysytellä sairaana poissa ihmisten ilmoilta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.