Hengitysilman epäpuhtauksia syntyy muun muassa liikenteessä, teollisuudessa ja puun pienpoltossa.
Hengitysilman mukana elimistöön päässeet ilmansaasteet aiheuttavat Suomessa edelleen satoja kuolemia vuosittain.
Euroopan ympäristövirasto EEA:n tuoreen raportin mukaan vuonna 2021 pienhiukkasten, typen oksidien ja alailmakehän otsonin aiheuttamia kuolemia oli laskennallisesti noin 300.
Kolmen tärkeimmän epäpuhtauden kohdalla eniten merkitystä oli pienhiukkasilla, joiden osuus kuolemista oli 160. Otsonin osuus oli 110 ja typen oksidien 30 laskennallista kuolemaa.
Hengitysilman epäpuhtaudet aiheuttavat kuolemia muun muassa aiheuttamalla tai pahentamalla esimerkiksi keuhkosyöpää, sydän- ja verisuonitauteja, astmaa ja diabetesta.
EEA:n arvion mukaan EU-alueella olisi vuonna 2021 vältetty yli 253 000 kuolemaa, jos pienhiukkaspitoisuudet olisivat olleet koko unionin alueella YK:n terveysjärjestö WHO:n suosittelemalla enimmäistasolla.
Lisäksi suuri määrä ihmisiä olisi välttynyt ilmansaasteperäisten tautien haitallisilta vaikutuksilta elämänlaatuun.
Typen oksidien aiheuttamia kuolemia oli unionin alueella yli 50 000 ja otsonin aiheuttamia yli 20 000.
Hengitysilman saastepitoisuus on laskenut EU-alueella roimasti. Esimerkiksi pienhiukkaspitoisuus laski keskimäärin 41 prosenttia vuosien 2005 ja 2021 välillä.
– Vaikutukset ihmisten terveyteen ovat yhä liian suuria, EEA:n pääjohtaja Leena Ylä-Mononen muistuttaa viraston tiedotteessa.
Hän pitää monien kaupunkien pyrkimyksiä esimerkiksi julkisen liikenteen ja pyöräilyn lisäämiseksi kuitenkin hyvänä uutisena. Tärkeä rooli on Ylä-Monosen mukaan myös tiukentuvalla lainsäädännöllä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.