Vihreät käy kuntavaaleihin tilanteessa, jossa se haluaa tehdä kaikkien aikojen vaalituloksen, mutta kannatusmittausten perusteella tehtävä voi olla vaikea.
Vihreiden menestys edellisissä kuntavaaleissa oli erinomainen. Puolue sai vuonna 2017 äänistä 12,5 prosenttia ja yhteensä runsaat 530 valtuustopaikkaa. Sen ääniosuus kasvoi neljä prosenttiyksikköä vuoden 2012 kuntavaaleihin verrattuna.
Silti puolue on ollut kuntakentällä kokoaan pienempi, sillä sen valtuutettujen määrä on ollut melko alhainen kannatusprosenttiin suhteutettuna. Esimerkiksi perussuomalaiset sai viime vaaleissa vajaan yhdeksän prosentin kannatuksella 770 valtuutettua ja RKP vajaan viiden prosentin kannatuksella noin 470 valtuutettua.
Ehdokasasettelun onnistumisella ja kattavuudella on siis suuri merkitys puolueiden menestykselle kuntavaaleissa.
Puoluesihteerien enemmistön lauantainen linjaus vaalien siirtämisestä kesäkuulle antaa puolueille lisää aikaa koota ehdokaslistojaan ja käydä kuntavaalikampanjaa.
Kaiken kaikkiaan valtuustoihin valittiin viime kuntavaaleissa 9 000 edustajaa. Manner-Suomessa oli vuoden alussa 293 kuntaa.
Kolmen kohdan lista
Puolueen puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo kiteyttää vihreiden kuntavaalitavoitteen kolmeen kohtaan. Ehdokkaita on saatava enemmän kuin koskaan aiemmin, heitä on saatava useampaan kuntaan kuin ennen, ja puolueen vaalituloksen on oltava parempi kuin milloinkaan aiemmin.
Tämänhetkisten mielipidekyselyiden valossa yli 12,5 prosentin kannatus voi olla varsin kovan työn takana. Ylen torstaina julkistamassa kuntavaalimittauksessa vihreiden kannatus oli yksitoista prosenttia. Helsingin Sanomien helmikuisessa mielipidetiedustelussa vihreitä kannatti niukasti alle kymmenen prosenttia. HS:n mittauksessa haastatelluilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.
– Jos kunnissa saadaan ehdokkaita enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja useampaan kuntaan, yhä useammalla suomalaisella on mahdollisuus valita vihreä ehdokas, Ohisalo sanoo STT:n kuntavaalien puheenjohtajahaastattelussa.
Vihreiden tilanne on erityisen kiinnostava Helsingissä. Kokoomuksen sekava tilanne voi edesauttaa vihreät voittoon ja pormestarin pestiin Helsingissä. Pääkaupunki on toki vain yksi kunta, mutta sillä voi olla merkitystä koko puolueen menestykselle.
Kuntatalouden hankaluudet
Kuntienkin talous joutuu lujille tulevalla valtuustokaudella, sillä koronaepidemian laskuja maksetaan kauan. Ohisalo ei usko leikkauksiin.
– Ongelma on, että jotkut heiluttelevat leikkauslistoja keskellä kriisiä. Tässä tilanteessa ei pidä aiheuttaa lisää eriarvoisuutta sillä, että lähdetään leikkaamaan.
Vihreiden kuntavaaliohjelmassa sanotaan, että veronkorotuksista kyseeseen tulisivat ennen muuta kiinteistön omistajille lankeavat kiinteistöverot.
Kiinteistöveroa kerättiin viime vuonna hieman alle kaksi miljardia euroa. Summa on samalla hehtaariluvulla alkoholiveron – noin puolitoista miljardia – ja polttoaineveron – noin kolme miljardia – kanssa.
Kunnallisveroa kertyi toissa vuonna melkein 20 miljardia. Kuntaveroprosentin mahdollisiin yleisiin nostopaineisiin Ohisalo ei halua ottaa kantaa, vaan linjaa, että ratkaisut tehdään kussakin kunnassa.
Ohisalo huomauttaa, että kunnan peruspalveluiden on oltava kunnossa. Tämän varmistamiseksi voidaan paikallisesti harkita myös verojen nostoa.
– Haluamme antaa viestin, että olemme puolue, joka ei vaikeassakaan ajassa jätä pienimpiä, heikompia tai luontoa pulaan.
Kuntatalouden kohentamisessa vihreiden keinoina olisivat toimitiloissa säästäminen, hankintaosaamisen ja kilpailutuksen parantaminen ja hankintojen pilkkominen pienemmiksi niin, että paikalliset yrittäjät pääsisivät niihin helpommin mukaan.
Hankehumpan sijasta aikaa opetukseen
Vastuu koulutoimesta jää kunnille sote-uudistuksen jälkeenkin. Koulujen lakkauttaminen on kipeä kysymys siellä, missä väki vanhenee, muuttaa pois tai lapsiperheitä on vähän.
Yksi vihreiden resepti kouluverkon ylläpitämiseen voisi olla päiväkodin ja koulun ensimmäisten luokkien tiiviimpi yhteys.
– Jos kunnissa täytyy lakkauttaa, seiniä pistää pois, tiivistää koulutoimea verkkona, voisiko näitä entistä enemmän nivoa yhteen.
Myös etäopetuksen käyttöä tulisi lisätä, jos kunnassa ei ole riittävästi tietyn erikoisaineen opiskelijoita. Näin tasattaisiin mahdollisuuksia saada esimerkiksi harvinaisten kielten opetusta, Ohisalo pohtii.
– Tästä etätyöajasta kannattaa hyödyntää sellaisia palasia, jotka toimivat myös lasten ja nuorten parissa etäopetuksessa.
Kaikkiaan Ohisalo painottaa kuntien vastuuta opetuksen järjestämisessä. Vihreät haluaa palauttaa koulujen arjen perusasioiden ääreen.
– Kaiken hankehumpan sijaan haluamme, että opettajalla on aikaa opettaa, lapsilla on mahdollisuus saada tukea, kiusaamiseen puututaan, rasismia torjutaan ja erityistukea tarvitsevat lapset saavat sitä.
Koronaepidemia nosti luontoarvot keskiöön
Koronaepidemia monine rajoituksineen on saanut suomalaiset liikkumaan ja nauttimaan luonnosta tavallista enemmän.
Vihreiden kivijalat ympäristö ja luonnonsuojelu ovat korostuneet pandemia-aikana. Ohisalo ei halua ratsastaa epidemialla, mutta pitää luontoa yhtenä korona-ajan henkireikänä ja pakopaikkana kriisin keskellä.
Kuntavaalitavoitteena vihreillä on perustaa jokaiseen kuntaan vähintään yksi uusi luonnonsuojelualue.
– On tietysti nähtävissä, että ihmiset ovat omassa arjessaan palanneet takaisin perusasioiden ääreen. Tuossa on tuo meidän lähimetsämme, ja sinne voimme mennä lasten kanssa leikkimään. Ei tarvitse mennä toiselle puolelle maata, puheenjohtaja sanoo.
Ohisalo tähdentää, että yhä useammassa kunnassa voidaan pohtia metsittämisratkaisuja ja niittyjen lisäämistä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Vihreiden visiossa kaikkien kuntien tulisi olla hiilineutraaleita viimeistään 2030-luvulla. Osana tätä tulisi luopua kivihiilestä, turpeesta, öljystä ja maakaasusta.
– Kyse on siitä, miten kunnan alueella liikutaan, miten lämmön- ja sähköntuotanto hoidetaan ja miten meidän asumisemme on järjestetty ja rakennettu. Rakentamisesta itsestään tulee paljon päästöjä, joten rakentamisen päästöihin tulisi puuttua jo rakennusvaiheessa.
Etätyöstä ja monipaikkaisuudesta ehkä ratkaisuiksi
Monet suomalaiset ovat olleet etätyössä nyt vuoden, ja liikkuminen työpaikan ja kodin välillä on vähentynyt. Osa ihmisistä on voinut työskennellä kesämökiltä tai kakkoskodista.
Vihreissäkin on pohdittu mahdollisuuksia kaksoiskuntalaisuuteen ja siihen, voisiko valtionosuusjärjestelmää muuttamalla tasata pienemmän asuinkunnan julkisten palveluiden järjestämistä vastaamaan oloja, joissa kunnan asukasluku voi olla osan ajasta tavanomaista korkeampi.
– Jos on kahdessa eri paikassa elämää, onko mahdollista valtionosuusjärjestelmää miettiä siltä kannalta, Ohisalo pohtii.
Hän huomauttaa, että kaksoiskuntalaisuus saattaisi tosin lisätäkin liikennettä ja päästöjä kaiken kaikkiaan.
– Jos aletaan lämmittää kahta kotia eri puolilla Suomea ja liikutaan niiden välillä entistä enemmän, tuottavat nämä omia uusia kysymyksiään.
Kuntaverojen jakaminen kahden paikkakunnan välille on aiemmissa selvityksissä todettu hankalaksi toteuttaa muun muassa perustuslain kannalta. Korona-aika on kuitenkin lisännyt keskustelua siitä, pitäisikö lainsäädäntöä muuttaa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi STT:n kuntavaalihaastattelussa helmikuussa, että puolue olisi valmis tarkastelemaan kuntaveron jakamista kahden paikkakunnan välillä. Orpon mukaan olisi huolellisesti selvitettävä, millaisia tarpeita etätyö ja monipaikkaisuus asettavat lainsäädännön muutoksille.
Hallituksessa halukkuutta vaadittavaan lainsäädännön muutokseen voisi olla, sillä se on sitoutunut monipaikkaisuuden ja etätyön edistämiseen.
Liikenteeseen ruuhkamaksuja
Vihreät on pitänyt ruuhkamaksuja yhtenä keinona vähentää liikenteen päästöjä. Kyseeseen tulisivat tällöin suuret kaupunkiseudut, ennen kaikkea Helsinki.
– Sen lisäksi Tampere ja mahdollisesti myös Turku, mutta paikallisten pitää tietysti arvioida, kuinka omaa yhdyskuntarakennetta suunnitellaan, Ohisalo sanoo.
– Ajatus on, että niistä saadut rahat pystyttäisiin sijoittamaan joukkoliikenteen kehittämiseen.
Ruuhkamaksujen toteutuminen vaatii lainsäädännön muutosta.
– Ensin odotan tietysti, että liikenneministeri Timo Harakka (sd.) vie tämän vauhdilla eteenpäin, kuten hallituksessa on sovittu, ja sen jälkeen kunnat voivat päättää.
Ruuhkamaksut jakavat poliittista kenttää ja asiasta on väännetty vuosikausia.
Uutissuomalaisen viime lokakuussa julkistetussa mielipidetiedustelussa enemmistö katsoi, ettei Suomen suurten kaupunkien pitäisi alkaa periä ruuhkamaksuja autoilijoilta. Kannatusta ruuhkamaksut saivat vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjien parissa, vastustusta perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjien keskuudessa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.