Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ilmoitti jo hyvissä ajoin, ettei aio asettua ehdolle eduskuntavaaleihin.
Siitä huolimatta politiikan jättävän konkarin kalenteri ei ennen vaaleja ole juuri tyhjentynyt, sillä hän edustaa noin viidessäkymmenessä vaalitilaisuudessa ympäri maata. Yksi niistä toi hänet lauantaiksi Raumallekin.
– Nämä tilaisuudet ovat onneksi muiden järjestämiä. Se on huomattavasti helpompaa, kun ei tarvitse olla omaa kampanjaa järjestämässä.
– Keskiviikkona oli Pirkanmaalla viisi tilaisuutta ja Hyvinkäällä vielä kuudes, joten pääsen tässä vaalitunnelmaan ihan hyvin mukaan, Vanhanen naurahtaa.
Mutta kun vaalipäivä 2. huhtikuuta on ohi, avautuu hänen kalenterissaan aivan toinen maailma. Vain muutama sovittu tilaisuus siellä täällä, mutta valtaosin tyhjää.
– Jollain tavoin osaan jo sen vapauden tunteen kuvitella. Kalenteri ei ole pitkään aikaan ollut omassa hallinnassa, vaan sihteerit ja avustajat ovat sitä täyttäneet, Vanhanen myhäilee.
Raskas kausi
Matti Vanhanen valittiin kansanedustajaksi ensi kertaa vuonna 1991.
Vuonna 1994 hänet valittiin keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi, ja siitä asti hän on ollut johtavissa tehtävissä.
Politiikan jättäminen alkoi muhia Vanhasen ajatuksissa jo kesällä 2019, kun hänelle tehtiin suuret syöpä- ja sydänleikkaukset.
Viimeisintä kauttaan hän kuvailee uransa raskaimmaksi. Ajanjaksoon osui puolueen sisäiset ristiriidat, Katri Kulmunin paikan ottaminen valtiovarainministerinä, korona, Venäjän-hyökkäyssota ja sitä seurannut historiallinen Nato-hakemusprosessi.
– Tämä on ollut harvinainen kausi. Puhemies ei normaalisti istunnoissa puhu, mutta viimeisen istunnon päätteeksi totesin, että kaksi viime vaalikautta läpi käyneet edustajat ovat saaneet merkittävän kokemuksen erilaisista kriiseistä läpi käyntiin.
Hän on toistuvasti kieltäytynyt lähtemästä ehdolle europarlamenttivaaleihin ja presidentinvaalitkin on hänen mukaansa koettu kahden yrityksen jälkeen.
Ajatus rivikansanedustajan paikastakaan ei hänen kohdallaan onnistuisi.
– En viimeiseen kahteenkaan kauteen ole saanut rivijäsenen roolia, vaan olen saanut varsin työläitä pestejä. Niin se pitää ollakin, että kun on mukana niin sitten ollaan tosissaan. Ei eduskuntaan pidä jäädä kenenkään jäähdyttelemään, 67-vuotias Vanhanen sanoo.
Imagopolitiikkaa
Maaliskuun alussa alkaneeseen vaalitaukoon päättyneeseen istuntokauteen mahtui kaikkiaan 44 000 reilun 2 minuutin mittaista kansanedustajan puhetta.
Äänestyksiä eduskunnassa oli kaikkiaan 3 500 kappaletta, suurin osa niistä budjettiäänestyksiä.
– Kulttuuri on mennyt siinä huonompaan suuntaan, että ainakin puolet niistä oli vain niin sanottuja lausuntoja. Oppositio esittää vain hyviä aikeita ilman rahaa, mikä ei ole näissä mittakaavoissa perusteltua.
Vanhanen nostaa esimerkiksi, että viimeistä lisäbudjettia läpikäydessä 30 äänestyksestä yksikään ei koskenut rahaa, vaan sanallisia lausuntoja.
– Se on minusta pelkkää imagon ja profiilin kohottamista ilman että otetaan vastuuta mistään. Yhä enemmän poliittinen kulttuuri pyörii julkisuuden profiilien ehdoilla. Koen, että olen pudonnut kelkasta pois.
Vanhanen muistaa, miten alkuvuosinaan 1990-luvun laman aikaan vastakkainasettelu ja äänensävyt olivat salissa rajujakin. Silti hän kokee, että väittely oli tuolloin avoimempaa ja rehellisempää. Oppositio uskalsi myös äänestyttää omat vaihtoehtonsa sille, minkä verran mistäkin pitäisi budjetissa leikata.
Vanhanen on harmikseen havainnut, että politiikassa on tahallisen väärinymmärtämisen kulttuuri ja irvailu on lisääntynyt niin salissa kuin etenkin sen ulkopuolella. Ilmiö on tehnyt kansanedustajista aiempaa varovaisempia.
– Tämä näkyy jopa eduskunnan kahvilassa porukoitumisena. Vanha kulttuuri oli sitä, että salissa saatettiin kiistellä voimakkaastikin, mutta kahvit voitiin juoda samassa pöydässä.
Vanhanen näkee poliittisen kentän arvomaailmojen erkaantumineen entistä kauemmas. Aitojen, vahvojen enemmistöjen luominen on hänen mukaansa jatkossa yhä vaikeampaa, kun kukaan ei suostu tai uskalla suostua kompromisseihin.
– Jos joutuu perääntymään etukäteen ilmoitetusta kovasta kannasta, on twiittailumaailmassa helposti heikko ja luopio. Enemmistöhallituksen muodostaminen voi näistä syistä olla hyvin vaikeaa.
Taloon idea Raumalta
Vanhasella on eläkepäivilleen selvät suunnitelmat.
Hän on rakentanut Nurmijärvelle omien sanojensa mukaan yksikerroksisen eläkepäivien talon, jonka saunarakennus pitäisi vielä saada valmiiksi kevään aikana.
Sen jälkeen hän saisi neljän rakennuksen kokonaisuuteen tehtyä lopputarkastuksen.
– Olen ottanut taloon mallia täältä Vanhasta Raumasta, että rakennukset muodostavat sisäpihan. Saunaprojektin jälkeen kesä menee varmasti mökkeillessä ja kiertäessä kotimaisia tapahtumia, joissa emme ole koskaan ehtineet käymään.
Syksyllä hän aikoo järjestellä talonsa arkistohuoneen, minkä hän uskoo avaavan ajatuksia myös mahdollisien muistelmien kirjoittamisen suhteen.
Sen hän on jo päättänyt, että aikoo dokumentoida ja kirjoittaa Suomen toisesta EU:n puheenjohtajakaudesta, jolloin vuonna 2006 hän toimi Suomen pääministerinä myös EU:n puheenjohtajana.
– Sen ajan olen dokumentoinut tosi hyvin. Olen pitänyt tuolloin systemaattista päiväkirjaa, mutta siitä on kulunut verrattain vähän aikaa ja ulkoministeriön arkistossa ne ovat salassa pidettäviä dokumentteja 25 vuoden ajan.
Pääasiassa hän aikoo kuitenkin nauttia rauhasta ja vapaudesta, lukea paljon ja jatkaa piirtämisharrastusta, jota teki säännöllisesti istuntojen aikana puhejohtajan korokkeellakin.
– Uuteen taloon en tehnyt edes työhuonetta enää. On vain yksi työpöytä, johon tuon postit ja jossa voin harrastaa piirtämistä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.