Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ennakoi tulossa olevan "pirun kylmän talven". Hän ei puhu paukkupakkasista, vaan Suomen taloudesta.
– Vaikeaa tulee olemaan, eikä kukaan tiedä kuinka kauan tämä koronakurimus kestää. Oma käsitykseni on, että ainakin ensi kesään saakka.
Hän perustaa arvionsa siihen, että koronarokote voidaan saada maaliskuussa.
– Rokottaminen aloitettaisiin varmaankin terveydenhuollosta. Kesässä ollaan ennen kuin laajat joukot on saatu rokotettua, Lintilä arvelee.
Valtion raha ei riitä kaikkeen
Elinkeinoministeri puolustaa vahvasti Euroopan unionin elvytyspakettia.
– Se on ehdottomasti hyvä. Nyt pitää kehittää niin, että kilpailukyky nousee ja meillä on kädessä hyvät kortit, kun palataan normaalimpaan aikaan.
Suomessa valmisteilla on uusi kustannustuki, jota jaetaan yleisesti kaikille aloille. Lintilä tietää, ettei valtion raha riitä kaikkia yrityksiä pelastamaan.
– Monet pienet yritykset ovat pian pulassa. Ne saivat keväällä kuuden kuukauden lyhennysvapaan lainoihinsa. Myös veroja, vuokria ja muita menoja lykättiin syksyyn. Näistä laskuista on vaikea selvitä, jos korona leikkaa tuloja. Lomautuksissa 200 päivää tulee täyteen.
– Karu totuus onkin, että tulossa on merkittävä määrä konkursseja, näkee Lintilä.
"Uudenmaan sulku oli oikea päätös"
Hallitus joutuu kaiken aikaa tasapainoilemaan terveyden ja työllisyyden välillä. Julkisuudessa Lintilä näyttäytyy jälkimmäisen puolustajana. Hän kuitenkin pitää kevään kovia ja laajoja rajoitustoimia oikeina päätöksinä.
– Silloin tiesimme vain, että on uusi tappava virus. Piti mennä terveys edellä. Esimerkiksi Uudenmaan sulku pääsiäiseksi oli oikein. Samalla viestimme, että tilanne on vakava.
Nyt tietoa on enemmän, joten rajoituksia voidaan porrastaa alueittain.
"Sähkön siirtohintoja reilusti alas"
Sähkön siirtohinnoista on tällä viikolla kohistu kovasti. Ylen selvitys osoitti, että maakaapeloinnin kaltaiset toimitusvarmuutta lisäävät investoinnit selittävät vain osan kuluttajahintojen korotuksesta.
Ilmiö on ollut tiedossa pidempään. Sähkömarkkinalakia ollaan muuttamassa.
– Laki on mulla pöydällä. Tuottoa tiputetaan reilusti, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä Laitilassa torstaina.
Lausuntokierroksella olleessa lakiesityksessä sähkönsiirron ja -jakelun vuosikorotuksen kattoa lasketaan 15 prosentista 12,5 prosenttiin. Lintilän mukaan lopullisessa esityksessä prosentti on vielä pienempi.
– Lisäksi laskentamallia muutetaan ja Energiavirastolle annetaan enemmän työvälineitä valvontaan. Yhtiöiltä vaaditaan myös kustannustehokkuutta. Nyt ne ovat yli-investoineet, sanoi Lintilä.
"En millään usko, ettei näitä risteyksiä voisi tehdä halvemmalla"
Toimittajia ei päästetty kuulolle, kun Laitilan kaupungin edustajat tapasivat torstai-iltana elinkeinoministeri Mika Lintilän.
– Lähinnä käytiin läpi tuota kasitien risteystä, kertoi Lintilä.
Varsinais-Suomessa toivotaan koronakriisin elvytystoimien nopeuttavan kasitien eritasoliittymien rakentamista Laitilassa.
Tiesuunnitelma on parhaillaan nähtävänä. Risteyshankkeen kustannukset ovat kaikkiaan vajaat 34 miljoonaa euroa, josta rakentamisen osuus on noin 24 miljoonaa euroa. Laitilan kaupungin maksettavaksi on tulossa reilut 4 miljoonaa euroa.
Ministeri ei moista pottia voi luvata, vaikka kasitien merkityksen hyvin ymmärtää. Hankkeen suureellisuutta ja hintalappua hän kummasteli.
– Törmään näihin ympäri Suomen maan. Suunnitellaan niin kuin tultaisiin New Yorkiin. Ei tietä täällä tarvitse upottaa niin, ettei Laitilaa ohi ajettaessa näe lainkaan. En millään usko, ettei näitä risteyksiä voisi tehdä halvemmalla, sanoi Lintilä.
Parhaassa tapauksessa rakentaminen voisi alkaa Laitilassa vuoden 2022 alussa. Töihin kuluu parisen vuotta.Vastaavaan pitkään odotettuun risteysremonttiin Eurajoelle saatiin valtion rahoituspäätös kesällä.
Laitilan ajankohtaisista asioista ministeriä lobbasivat kaupunginjohtaja Lauri Kattelus, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto.
Ministeri sai esimerkiksi kuulla työttömyysasteen nousseen koronan aikana Laitilassa 3 prosentista 14:ään. Nyt ollaan 10 prosentin kieppeillä.
Kattelus nosti esille tuulilasifirmojen klusterin, joka työllistää alueella viitisensataa ihmistä.
– Emme pyydä tukipakettia, vaan tämän osaamisen tunnistamista, sanoi kaupunginjohtaja.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.