Elokuvateatterien avaaminen Suomessa takkuilee edelleen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto tiedotti perjantaina kuuden hengen kokoontumisrajoituksen jatkuvan kesäkuuhun asti.
Se tarkoittaa, että uusia ensi-iltoja ei edelleenkään nähdä koko maassa. Hallituksen exit-strategian ja tartuntalukujen laskun perusteella rajoitusten oli odotettu hellittävän toukokuun puolivälissä.
– Täysin kohtuutonta, sanoo levityspäällikkö Jenni Ukkonen Atlantic Film -yhtiöstä.
– Missä ovat perusteet? On kummallista väittää, että elokuvateattereissa korona tarttuu, mutta ei muilla toimialoilla.
Atlantic Film on jo useita kertoja lykännyt keväälle suunniteltuja ensi-iltojaan, kuten parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin voittajaa Yhdet vielä ja Anthony Hopkinsille Oscarin tuonutta muistisairausdraamaa Isä.
– Pandemiaan tulee suhtautua vakavasti. Emme odota, että markkina aukeaisi kokonaan, mutta on epäreilua, ettei Helsingin saleja voida avata edes 20 hengelle, jolloin saisimme sentään murusia.
Ukkonen korostaa, ettei kukaan vaadi yleisöä saleihin kylki kyljessä. Saleissa voidaan huolehtia turvaväleistä ja edellyttää maskien käyttöä.
– On järjen vastaista, ettei pyyntöihimme vastata, Ukkonen sanoo.
– Seinän takana ravintolassa voi olla isoja porukoita ilman maskia juomien ääressä. Tilanteen epäreiluus tekee hulluksi.
Aluehallintovirastot esteenä
Viime kevään sulun jälkeen elokuvateatterit olivat auki tiukoin rajoituksin kesällä ja syksyllä. Marraskuun lopussa ne suljettiin. Sulku jatkuu käytännössä muun muassa Uudellamaalla yhä, sillä liiketoiminnan kannattavuuden alimmaisrajana on pidetty 20 hengen rajoitusta.
Elokuvateatterien markkinajohtajalla Finnkinolla on esimerkiksi Helsingissä Tennispalatsissa 14 salia, joista vain yhdessä on alle sata paikkaa ja suurimmassa 639 paikkaa. Silti kussakin salissa saisi olla vain kuusi ihmistä. Kuopio on ainoa paikkakunta, jolla Finnkinolla on nyt normaalia esitystoimintaa. Itä-Suomessa yleisötapahtumien rajoitus on 50 henkeä.Suomen elokuvateatteriliiton SEOL:in hallituksen puheenjohtaja Aku Jaakkola pitää Aluehallintovirastojen toimintaa absurdina.
Alan edustajat ovat kirjallisesti kysyneet, mihin rajoitukset perustuvat.
– Meille vastattiin, että näin on vain päätetty, Jaakkola sanoo.
– Lain edellyttämää tarkkarajaisuutta ei ole noudatettu, ja viranomainen myöntää sen. Valitusmahdollisuutta ei ole ja viranomainen myöntää, ettei sille lähetettyjä papereita ole edes luettu.
Elokuvateattereihin ei ole Suomessa eikä maailmallakaan paikannettu tartuntaketjuja. Jaakkola painottaa, että ilmastoinnin ja yleisötilan ilmatilavuuden edellytykset täyttyvät nimenomaan elokuvateattereissa.
Liikevaihdot lähellä nollaa
Aku Jaakkola kehuu hallituksen exit-strategiaa ja epidemian tasoihin liittyvää automatiikkaa. Ongelma on hänen mukaansa siinä, että määräykset jalkauttavat aluehallintovirastot eivät noudata hallituksen ohjeita.
– Olen maltillinen ja uskon, etteivät aluehallintovirastot voi loputtomiin toimia vastoin hallituksen tahtoa.
Jaakkola on myös keskisuurilla paikkakunnilla toimivan Bio Rex Cinemas -ketjun toimitusjohtaja. Ketju on pitänyt salejaan auki jopa 10 hengen rajoitusalueilla.
– Auki pitäminen on lähinnä mielenilmaus, Jaakkola sanoo.
Jenni Ukkonen muistuttaa, että elokuvien levittäjien liiketoiminta on ollut keskeytettynä jo lähes vuoden pituisen ajan. Pieni maahantuoja tekee elokuvaan taloudellisen investoinnin ja ottaa riskin. Tuloutuminen siirtyy aina vain, kun laatuelokuvien liikevaihdosta hyvinkin kaksi kolmasosaa tuovalla pääkaupunkiseudulla jatkuu teatterisulku.
– Kun kuntosali on kuukaudenkin kiinni, mietitään oikeustoimia. Me vain puhumme kuin kuuroille korville, Ukkonen sanoo.
– Vaikka tuotteemme ei happane niin nopeasti kuin maito, on elokuvillakin julkaisuikkuna, jonka jälkeen kiinnostus laskee. Tulonmenetyksemme ovat pienessä firmassa jo kymmeniä tuhansia viikossa.
Elokuvatuottajien tyytymättömyys kasvaa
Elokuvateattereihin kohdistuvat rajoitukset eivät ole oikeudenmukaisia tai perusteltuja, toteaa audiovisuaalisen alan tuottajien edunvalvontajärjestön APFI:n elokuvatuottajien ryhmittymää edustava Jukka Helle. Hän kuvailee suomalaisen yleisöelokuvan tuottajien olevan absoluuttisesti suurin kärsijä elokuva-alan koronatilanteessa.
– Ensi-iltojen siirtyessä ei tuottajalla ole mitään tuloja. Me tuottajat olemme olleet liian nöyriä tai laiskoja. Tulonmenetyksiämme ei ole korvattu millään tavalla.
Helle on tehnyt pitkän uran Solar Filmsin tuottajana.
– Me olemme Solarilla laskeneet, että viime vuonna jäi 330 000 lippua myymättä viranomaisrajoitusten vuoksi. Se tarkoittaa, että omasta kassastamme jäi uupumaan 1,2 miljoonaa euroa.
Vuoden 2021 puolella rajoitukset ovat olleet tiukemmat, eikä kotimaisia ensi-iltoja ole toteutunut vielä yhtäkään. Solarilla on tuottajan mukaan merkittäviä omia sijoituksia kiinni esimerkiksi kolmannessa Luokkakokous-elokuvassa.
Helle nostaa esimerkiksi kaksi helsinkiläistä elokuvateatteria, joissa on myös anniskeluoikeudet.
– Jos Maxim ja Riviera myisivät vain ruokaa ja viinaa, ne saisivat olla auki. Jos laitetaan leffa päälle, tila muuttuukin heti vaaralliseksi, ja sitä koskevat aivan eri säännöt.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.