Rauman Narvijärven pinnankorkeudesta on kiistelty vuosikymmeniä - aluksi säännöstelyn, sittemmin pohjapadon vuoksi. Ely-keskuksen mukaan asia on nyt taputeltu. KUVA: arkisto/Juha Sinisalo
Narvijärven pohjapato toimii erittäin vakaasti ja pitää vedenkorkeuden vaihteluvälin pienenä, katsoo Varsinais-Suomen ely-keskus.
Vedenkorkeus ja sen säätely ovat aiheuttaneet ristiriitoja Narvijärvellä vuosikymmeniä. Asetelma muuttui vuonna 2009, kun UPM:n lopetti järven säännöstelyn ja rakensi säännöstelypadon tilalle pohjapadon. Aiemmin järvi oli toiminut teollisuuden vesivarastona, mutta siitä ei oltu otettu vettä 1990-luvun jälkeen.
Patojärjestelyyn liittyi ympäristöviranomaisten UPM:lle asettama velvoite järven pinnankorkeuden tarkkailusta aluksi viiden vuoden ajaksi. Narvijärven suojeluyhdistys ei ollut tilanteeseen tyytyväinen, ja vaati pohjapadon korottamista vuonna 2015- Sen sijaan ely-keskus päätti jatkaa tarkkailuvelvoitetta vuoteen 2020 saakka.
Pohjapato päästää järvestä vettä, mikäli pinta on yli kuuden metrin korkeudella.
Vedenpinnan pitkän aikavälin keskiarvoksi on aiemmin arvioitu 6,15 metriä, mutta todellinen keskivedentaso on tarkkailujen myötä osoittautunut seitsemän senttimetriä alhaisemmaksi. Ely-keskus huomauttaa, että toisaalta tulvakorkeus ei ole ollut hälyttävä.
Niinpä pohjapato on viranomaisen mukaan toiminut lupapäätöksen edellyttämällä tavalla, ja pinnankorkeutta koskevaa tarkkailuvelvoitetta ei ole syytä jatkaa. Ely-keskus siis katsoo, että asia on tältä osin taputeltu.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.