Eurajoelta kotoisin olevan urheiluortopedi Lasse Lempainen on operoinut lukemattomia huippu-urheilijoita. Mies antaa ison kiitoksen menestyksestään oppi-isälleen Sakari Oravalle. Kuva: Juha Salminen
Eurajoelta kotoisin oleva urheiluortopedi Lasse Lempainen, 44, tiesi jo 10-vuotiaana, että haluaa aikuisena kirurgiksi. Liikunnasta ja urheilusta kiinnostunut nuori Lempainen ahmi haastatteluja, joissa urheiluortopedian huippu Sakari Orava kertoi ammatistaan ja yhteistyöstään urheilijoiden kanssa.
– Vau, miten hienoa työtä hän tekee, muistan ajatelleeni. Siinä oli jotain, joka viehätti minua heti alusta alkaen.
Tänä päivänä Lempainen on maailmanlaajuisesti arvostettu urheiluortopedi, jonka vastaanotolle hakeutuvat muun muassa maailman tähtijalkapalloilijat. Miehen osaamisalaa ovat alaraajavammojen tähystyskirurgia ja lihasjännevammojen hoito. Takareiden hamstring-lihaksen vammat ovat hänen ehdotonta erityisosaamistaan. Urheilijoille tuttu vaiva voi yllättää myös kuntoilijan.
– Se ei vaadi muuta kuin esimerkiksi kaatumisen spagaattiasentoon. Lihakset voivat tuolloin pahimmassa tapauksessa irrota pakaran korkeudella sijaitsevasta istuinkyhmystä.
Jalkapalloilijoille erilaiset liukkarit ja nopeat juoksuspurtit saattavat huonolla tuurilla aiheuttaa saman lihaksen revähdyksiä ja repeämisen.
– Vuositasolla teen hamstring-leikkauksia noin 100. Tälläkin viikollakin olen leikannut jo kolme.
Kaikkiaan Lempainen astelee leikkaussaliin noin 350 kertaa vuodessa. Huippu-urheilijat edustavat potilasmäärässä vähemmistöä. Suurin osa potilaista on kuntourheilijoita.
”Sakari Oravalle kuuluu kiitos”
Eurajoen lukiosta ylioppilaaksi kirjoittaneelle Lempaiselle matematiikka, kemia ja fysiikka olivat aineita, joiden omaksuminen tapahtui mutkattomasti. Myös puutyöt saivat nuoren miehen innostumaan.
– Puu on materiaali, joka sopii hyvin kirurgin käsiin. Puu muokkautuu mutkattomasti vaikka mihin.
Lukiosta miehen tie vei armeijan kautta Turkuun lääketieteelliseen tiedekuntaan. Kuuden vuoden lääkäriopintojen jälkeen edessä oli vielä kuuden vuoden ortopediaan erikoistuminen.
Matkassa on ollut mukana myös hyvää onnea ja sattumaa. Yksi isoimmista sattumuksista oli huippukirurgi Sakari Oravan kanssa muodostunut yhteistyö.
Opiskeluaikoina Lempainen oli kilpasuunnistaja. Hänen ensitapaamisensa Oravan kanssa liittyikin omiin urheiluvammoihin. Myöhemmin yhteistyö syveni, kun Lempainen pääsi Oravan ammatilliseen ohjaukseen.
– Ensin pääsin mukaan seuraamaan hänen leikkauksiaan. Sitten opeteltiin haavan sulkeminen ja instrumenttien oikeaoppista käsittelyä. Hän opetti minulle ihan kaiken. Sakari on ollut näissä lihasjännevammoissa pioneeri ja suunnannäyttäjä maailmanlaajuisesti. Hänen ohjauksessa olen välttänyt monet virheet.
Leikkaamaan oppii vain leikkaamalla
Vuosien saatossa miesten roolit pikku hiljaa vaihtuivat. Lempaisesta tuli leikkaaja, Orava siirtyi taustalle tarkkailemaan.Lempaisen puheesta kuuluu suuri arvostus opettajaa ja mentoria kohtaan.
– Sakarin kautta sain kontaktit myös maailman huippuseuroihin. He oppivat luottamaan minuunkin ja huomasivat, että Sakarin perintö jatkuu.
Hyvän opettajan lisäksi oppiminen ja menestyminen ovat vaatineet paljon työtä, innostusta, intohimoa ja sisäistä paloa. Leikkaamaan oppii vain leikkaamalla. Opiskeluaikoina Lempaisella oli käsi aina pystyssä, kun leikkaukseen haettiin vapaaehtoista.
– En olisi 10 vuotta sitten osannut kuvitellakaan mihin omalla työllä voi päästä. Huippufutari loukkaa itsensä maailmalla ja seuraavana päivänä hän on Turussa leikattavanani. Se on ihan utopiaa. Täytyy olla onnellinen, että saa tehdä työtä, jota rakastaa.
Kun tekee parhaansa, sen täytyy riittää
Lempaisen veitsen alle on päätynyt jo hurja määrä urheilun huippunimiä. Kun leikattavana on yli 100 miljoonan euron arvoinen jalka, ei virheille ole sijaa.
– Olen ajatellut, että kun tekee parhaansa, sen täytyy riittää. Se, että hermostuisin leikkauksessa, ei auta mitään, mies pohtii.
Lempainen vakuuttaa ottavansa kaikki potilaat vastaan samalla tavalla. Huippu-urheilijoiden kanssa leikkauksen alkuvalmistelut ovat hieman suuremmat, mutta muuten kaikkia kohdellaan samalla tavalla.
– Kun anestesia on tehty, reiteen piirretty merkit, leikkauslamppu sytytetty ja leikkaus käynnistyy, silloin mennään selkärangasta tulevan rutiinin mukaan. Leikkaustapahtuma on aina hyvin samanlainen.
Leikkaussalissa Lempaisella on kaiuttimet mukana. Heavyn tai klassisen musiikin sijaan leikkaussalissa soi 80- ja 90-luvun pop-musiikki. Soittolistalta löytyy aina myös useampi kappale Lauri Tähkältä.
– Musiikki auttaa keskittymään. Pääsen sen avulla täysin omaan, turvalliseen maailmaani.
Kaiken takana on luottamus
Pelkkä leikkaus ei vielä tuo parasta mahdollista lopputulosta. Kuntoutuksen merkitys nousee erityisesti ammattiurheilijan kohdalla isoon arvoon. Kuntoutusvaihe kestää usein kuukausia ja on erittäin intensiivistä.
Lasse Lempainen lentää usein myös paikan päälle treenaamaan leikatun urheilijan kanssa. Hän on laatinut oman fysioterapeuttiryhmän kanssa muun muassa kuntoutuksen etenemistä seuraavat testit. Monelle urheilijalle avautuu niiden avulla paljon uusia asioita omasta kunnostaan.
– Kuntoutuksella halutaan vähentää vamman uusintariskiä. Testit näyttävät myös sen, jos urheilijalla on ongelmaa esimerkiksi liikkuvuudessa tai voimassa. Pystymme antamaan mahdollisiin heikkouksiin heti oikeat työkalut. Silloin on mahdollisuus nostaa pelaajan suorituskykyä jopa paremmaksi kuin se oli ennen vammaa.
Kaiken takana on luottamus, jonka pitää olla kunnossa niin urheilijan kuin seurankin suuntaan. A.S. Romassa pelaavan Leonardo Spinazzolan kanssa luottamus syntyi lopullisesti, kun Lempainen heitti oman fysiikkansa peliin.
– Kävin muutamaan otteeseenkin treenaamassa häntä Roomassa. Kävimme läpi juoksuharjoittelua, joka oli juoksumatolla tehtynä miehelle myrkkyä. Lopulta sanoin, että teen treenin hänelle malliksi. Ilmeisesti suoritukseni teki häneen vaikutuksen, sillä sen jälkeen meillä ei ollut enää mitään ongelmia.
Kahdeksan kuukauden kuntoutuksen jälkeen Spinazzola oli takaisin kentällä huippukuntoisena.
Someen kilahtava kiitos lämmittää
Kun maailmantähti on pitkän kuntoutuksen jälkeen palannut pelikentälle voi Lempaisen somessa kilahtaa.
– Jotkut ovat laittaneet esimerkiksi Instagramiin kuvan ja kiitoksen siitä, että kaikki on mennyt hyvin. Seurakin voi laittaa kiitosviestin, jossa toivovat yhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin. Ne tietysti lämmittävät mieltä.
Lempaisen ammattitaito kiinnostaa lääkäreitä ympäri maailmaa. Saman osaamisen haluaisi moni lääkäri itselleen. Tietotaidon jakamisessa Lempainen on todella tarkka.
– Toki tutkimustietoa jaetaan. Sen sijaan leikkaussaliin vain harvat seurat pääsevät videokameran kanssa.
Arjen riskinhallinta osana elämää
Kädet ovat Lempaisen tärkeimmät työkalut. Niitä hän varjelee parhaansa mukaan arjen kolhuilta. Asioita, joissa on korkea vammariski, mies ei tee ollenkaan.
– En kanna raskaita esineitä tai vaihda renkaita. Muutenkin pyrin miettimään tietynlaista riskienhallintaa, että mikä on missäkin tilanteessa järkevää. Jos lähden pyörälenkille, pidän aina käsineet kädessä.
Toisaalta mies kertoo pitävänsä metsätöistä, mikä ei äkkiseltään kuulosta kovin riskivapaalta.
– Siinä puuhassa minulla on kaikki suojavarusteet käytössä ja pyrin rauhallisiin hallittuihin liikkeisiin. Tykkään myös kalastaa lasteni kanssa. Siinä opetan heille oikeaoppista puukon käyttöä. Toisaalta kaikelta ei voi lapsiakaan varjella. Heidän pitää antaa kokea ja tehdä virheitä.
Entisenä Eurajoen Veikkojen suunnistajana Lempainen rentoutuu mielellään myös liikkumalla luonnossa. Kilpailuihin mies ei ole enää lähtenyt.
– Oma kunto on sen verran kaukana parhaista vuosista. Nyt riittää rauhallisempi luonnossa liikkuminen, hän nauraa.
Lasse Lempainen on entinen kilpasuunnistaja. Hän hoitaa kuntoaan edelleen mielellään lenkkeilemällä Turun Ruissalon maisemissa. Kuva; Juha Sinisalo
Lasten liikkuminen tuo säästöä
Liikunta on ollut aina lähellä Lasse Lempaisen sydäntä. Erityisen rakkaaksi lajiksi nousi teini-iässä suunnistus. Tavoitteellinen harjoittelu käynnistyi lukioiässä. Armeijassa ollessaan hän treenasi jo ihan tosissaan.
– Eurajoen Veikoille ja Hiisirastille tuli tuolloin hyvä miesporukka. Se antoi minulle ihan uudenlaista intoa ja motivaatiota lajin parissa.
Hyvä fyysinen kunto auttaa miestä myös leikkaussalissa.
– Huippu-urheilijan takareisi on usein niin tiukka, että siinä saa tehdä ihan kunnolla töitä, jotta pääsee syvällä lihaksessa sijaitsevaan vammaan käsiksi.
Myös miehen omat kolme poikaa ovat innostuneita liikunnasta. Suunnistuksen sijaan poikien lajiksi on valikoitunut koripallo.
– Olen opettanut heille suunnistusta ja luonnossa liikkumista sekä talvella hiihtoakin. Uskon monipuoliseen liikkumiseen. Jos joku heistä sitten haluaa myöhemmin panostaa urheiluun enemmän, niin ehdottomasti tuen sitä polkua. Kaiken pitää kuitenkin lähteä lapsen omasta halusta.
Lasten liikkumista pitää tukea
Lempainen puhuukin intohimoisesti lasten kaikenlaisen liikunnan tärkeydestä. Hänen mukaansa paras malli olisi, jos liikuntaa pystyttäisiin tarjoamaan lapsille iltapäivätoimintana heti koulun jälkeen. Lasten riittävä liikunta on suoraa säästöä yhteiskunnalle, ja erittäin tärkeää ennaltaehkäisevää työtä terveyden näkökulmasta.
– Toiminnan pitäisi olla pitkäjänteistä, eikä pomppoilevaa. Kuntien tulisi osoittaa tiloja ja valmennusta lasten käyttöön. Toivon todella, että yhteiskunta ymmärtää lasten liikunnan tärkeyden.
Kuka hän on?
Lasse Lempainen
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.