"En olisi uskonut, että maalämpö tulee näin edulliseksi" – Pertti Aarnio on maalämpöön enemmän kuin tyytyväinen

Kun rintamamiestalossa paloi aiemmin öljyä kolmella tuhannella eurolla vuodessa, kuluu sähköä nyt puolikkaalla. Raumalla maalämpörakentaminen on vuodessa lähes tuplaantunut.

Vaikka maalämpö kuluttaa paljon sähköä, on "ilmaista" energiaa tullut Pertti Aarnion tapauksessa koko vuoden keskiarvona hyötysuhteella 4,7. Yhdellä kilowatilla sähköä on siis saatu maan alta lähes viisi kilowattia lämpöä.

Kun rintamamiestalossa asuva Pertti Aarnio päätti reilut neljä vuotta sitten, että öljynpoltto saa loppua, ei tuorein energiakriisi ollut vielä mullistanut kotitalouksien arkea.

Ilmastoasiat olivat toki pinnalla, mutta ratkaisuun vaikutti tuolloinkin yhtä paljon myös raha.

– Kattilaremontin lisäksi olisi pitänyt uusia öljysäiliö, hän muistelee.

Koska kaukolämpöä ei ollut Polarissa riittävän lähellä saatavilla, Aarnio päätyi maalämpöön.

Ennen isoa aaltoa

Investointi oli iso, eikä valtio vielä tuolloin tarjonnut tukea öljylämmityksestä luopumiseen. Kotitalousvähennys toi kuitenkin jonkin verran helpotusta varsinkin lämpökaivon poraamisen hintaan.

– Siitä oli 90 prosenttia työtä ja siis vähennyskelpoista, Aarnio kertoo.

Hän sanoo, ettei ole katkera siitä, ettei ehtinyt tuen saajien joukkoon. Aarnio oli liikkeellä ennen kuin maalämpörakentamisen iso aalto iski ja siksi hän ehti hankkia järjestelmän ennen kuin hinnat nousivat.

– Taisin tehdä hankinnan hyvään aikaan.

Kaava-alueilla yli tuplat

Kerroimme viime viikolla aurinkosähköasennusten määrän räjähdysmäisestä kasvusta Raumalla (LS 16.3.). Energiakriisi on saanut katseet kääntymään auringon ohella myös maahan ja sen alle.

Vuonna 2021 kaupungilta haettiin asemakaava-alueella 19 ja haja-asutusalueella kymmenen toimenpidelupaa maalämpökaivojen rakentamiseen. Viime vuonna määrät olivat 42 ja 15.

Määrä on siis vuodessa lähes tuplaantunut, asemakaava-alueella enemmänkin. Toimenpideilmoituksen kautta maalämpöjärjstelmiä rakennettiin edellisvuonna kymmeneen ja viime vuonna 15 kohteeseen.

– Lisäksi tulevat vielä pientalohankkeet, joissa maalämpö haetaan rakennusluvan yhteydessä. Niitä on sitten vuositasolla vielä muutama kymmenen, kertoo apulaisrakennustarkastaja Katriina Hakala.

Öljystä eroon

Tyypillisesti maalämpöä rakennuttavat uusiin kiinteistöihinsä ne, jotka eivät halua tai voi liittyä kaukolämpöverkkoon ja jotka vaativat järjestelmältä enemmän "ilmaista" lämpöä kuin esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun hankkijat.

Merkittävin maalämmittäjien ryhmä löytyy kuitenkin taloista, jotka ovat lämmenneet öljyllä. Vauhdittajana on paitsi öljyn hinta ja ympäristötietoisuus, niin myös valtion myöntämä tuki.

– Suurempi muutos on tapahtunut vanhempien rakennusten lämmitysjärjestelmän muuttamisessa. Uudisrakentamisessa ei ole niin suurta muutosta, Hakala vahvistaa.

Varovasti maan alle

Kaupungin ja esimerkiksi kaupunki-infran näkökulmasta maalämpö poikkeaa selvästi muista lämmitystavoista. Siinä, missä aurinkopaneelit vaikuttavat kaupunkikuvaan, näkyvät maalämmön vaikutukset maan alla.

Ellei asiaa kontrolloida, niin maalämpökaivo saattaa vahingoittaa esimerkiksi vesi- tai viemäriverkostoa tai sähkökaapeleita.

Kaupunki onkin linjannut kaivojen minimietäisyydet niin tontin rajoihin kuin maanalaisiin verkostoihinkin. Vastuu asiasta on kiinteistönomistajalla.

– Lupaehtoihin tulee aina lause "Hakijan tulee huolehtia, etteivät mahdolliset maanalaiset kaapeloinnit ja putkistot vahingoitu poraustyön yhteydessä", Hakala kertoo.

Lapissa rajoitusalue

Maalämpökiinnostuksen kasvusta huolimatta asia ei ole aiheuttanut Raumalla erityisiä ongelmia.

Hakalan mukaan kaupungissa ei myöskään ole sellaisia alueita, joissa esimerkiksi hyvin pienet tontit tai maanalainen infra aiheuttaisivat väistämättä ongelmia maalämpökaivojen sijoittamiseen.

– Lähinnä pohjavesialueella on tarkempaa ja vaatii tarkempia selvityksiä, Hakala kertoo.

Hakalan mukaan maalämmön toimenpidelupia joudutaan torppaamaan harvoin, jos koskaan. Syyt luvan eväämiselle voisivat liittyä esimerkiksi putkistoihin tai naapuritonttiin, ellei asiasta olisi päästy sopimukseen.

Todennäköisimmin kielto tulisi kuitenkin pohjavesialueelle. Sellainen löytyy Hinnerjoentien varrelta Lapista, jonne lupaa ei myönnetä lainkaan.

– Alueen reunavyöhykkeet ovat rajatapauksia ja ne selvitetään erikseen.

Aikaa tarkkailla lukuja

Lämpökaivon poraaminen 160 metrin syvyyteen sujui Aarnion tontilla sutjakasti ja ilman ongelmia. Varsinainen ilo irtosi kuitenkin järjestelmän valmistuttua.

Aarniolla on eläkkeellä aikaa tarkkailla lukemia, joiden perusteella hän on enemmän kuin tyytyväinen. Hän katsoo, että investoinnin kuoletuskin huomioiden se on maksanut itsensä kutakuinkin takaisin jo nyt.

– En olisi uskonut, että maalämpö tulee näin edulliseksi.

Aiempina ja edullisen sähkön talvina sähkölasku on ollut noin 500 euroa. Nyt Aarnio on siirtynyt pörssisähköön, ja arvelee hinnan nousevan noin satasen verran.

– Öljyä olisi pitänyt ostaa ainakin 3 000 eurolla vuodessa.

Maalämpöluvitus Raumalla

Asemakaava- ja pohjavesialueella maalämpökaivon poraaminen edellyttää toimenpidelupaa.

Muualla lupa tarvitaan, jos kaivon poraaminen vaatii sitä ympäristön, yleisen edun tai naapurien kannalta.

Muissa tapauksissa riittää toimenpideilmoitus

Uudisrakentamisen yhteydessä maalämpökaivon lupa sisällytetään rakennuslupaan.

Lämpökaivon vähimmäisetäisyys tontin rajalle on 7,5 metriä.

Naapurin suostumuksella tästä voidaan poiketa.

Vähimmäisetäisyys viemäreihin, vesijohtoihin ja kaukolämpöputkiin on kaksi metriä ja rakennuksiin kolme metriä.

Näistä riippumatta hakijan tulee huolehtia, etteivät maanalaiset kaapeloinnit ja putkistot vahingoitu porauksessa.

Porauslietettä ei saa johtaa vesistöön eikä sadevesijärjestelmään.

Porauslietettä ei saa johtaa myöskään naapurikiinteistölle eikä yleiselle alueelle.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut