Riikka Ruohola (oikealla) toimii Aspan vastaavana ohjaajana Raumalla. Porin Aspa-kodin johtaja Jouni Salosen mukaan Ruoholan laaja kokemus ja paikallistuntemus on Aspalle suuri etu. Ruohola ja Salonen juttelivat asiakkaiden Hennan ja Sirpan kanssa Aspan toimistolla Savilankadulla. Hennan ja Sirpan nimet on muutettu, eivätkä he esiinny jutussa kasvoillaan.
– Kyllä se oli jonkinlainen pelastus mulle. En olisi varmaan enää yksin edes jaksanut hakea apua, kuvailee raumalainen Sirpa.
Hän muistelee viime kesää, jolloin hän pääsi Aspan palveluiden piiriin.
Kolmentoista eri sosiaali- ja terveysalan järjestön perustama Aspa Palvelut Oy rantautui Raumalle noihin aikoihin.
Vuosia mielenterveysongelmien kanssa paininut Sirpa oli päätynyt Harjavaltaan psykiatriselle osastolle, josta suositeltiin palveluasumista.
– Se ei kuitenkaan ollut itselleni rahoituksellisista syistä mahdollista. Lopulta sain avukseni Aspan, ja siitä oikeastaan alkoikin sellainen hyvä aika, Sirpa sanoo ja herkistyy.
Sirpan ja tässä jutussa toisena haastateltavana esiintyvän Hennan nimet on muutettu. He eivät halua esiintyä jutussa omalla nimellään tai kasvoillaan.
Aiemmin joutui muuttamaan muualle
Aspa tuottaa Raumalla niin sanottua kotiin vietävää tuettua asumista. Palveluita tarjotaan muun muassa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, jälkihuollon nuorille ja vammautuneille.
Ympäri Suomea toimivalla Aspalla on Porissa kaksi Aspa-kotia, joista toisessa tarjotaan tuettua ja toisessa yhteisöllistä asumista. Kolmas avataan kesällä.
Raumalla mitään vastaavaa ei kuitenkaan oikeastaan ole ollut.
– Toive on lähtöisin Raumalta. Moni raumalainen mielenterveyskuntoutuja on joutunut muuttamaan joko Poriin tai johonkin muualle, koska tuettua asumista ei Raumalla oikeastaan ole ollut, kertoo Porin Aspa-kodin johtaja Jouni Salonen.
Raumalla omat tilat ja oma työntekijä
Aspa alkoi pohtia palveluita yhdessä Rauman kaupungin kanssa. Malliksi valikoitui kotiin vietävä tuki.
– Asukkaat saavat asua siellä missä asuvatkin, tai sitten he voivat hommata asunnon joko itse tai meidän avullamme. Se on ollut minusta hyvä malli, sillä asuminen ja oma koti on tosi tärkeä osa kuntoutumista, Salonen sanoo.
Alkuun työntekijät kävivät Raumalla Porista. Joulukuussa Raumalla aloitti kuitenkin vastaava ohjaaja Riikka Ruohola, ja omat toimistotilat kaupunkiin saatiin tammikuussa. Niissä tämäkin haastattelu on tehty.
Ruohola on pohjakoulutukseltaan sairaanhoitaja ja tehnyt asiakastyötä mielenterveys-, kriisi- ja päihdetyössä. Esimieskokemustakin on kertynyt eri puolilta sote-alaa.
– Mutta asiakastyö on ominta ja vahvinta osaamistani ja sitä, mitä haluan tehdä. Aspassa pidän siitä, että asiakasta tuetaan juuri niissä asioissa, joihin hän tukea tarvitsee. Raamit eivät ole kovin tiukat, vaan palveluita voidaan räätälöidä, Ruohola sanoo.
”Tuki ja turva, jos tulee suurempaa ahdistusta”
Hennalla on ollut erilaisia mielenterveysoireita lapsesta asti.
– Minulla on pakko-oireinen häiriö ja olen sairastanut vakavaa masennusta. Lisäksi on paniikkikohtauksia. Mutta sairastamiseni on ollut aaltomaista. Välillä on ollut kausia, että voin paremmin, ja välillä taas oireet ovat tosi vaikeita, Henna kertoo.
Viimeisin sairausjakso alkoi vuonna 2020. Hennakin hakeutui Harjavaltaan psykiatriselle osastolle ja oli siellä pitkään.
Osastojaksot ja kotijaksot vaihtelivat, eikä sairaalan tuki tahtonut riittää.
– Olin niin huonovointinen. Hakeuduin lopulta asumaan Attendon asumisyksikköön, ja se tekikin todella hyvää, Henna sanoo.
Viime marraskuussa hän muutti yksiköstä omilleen omaan kotiin. Pian sen jälkeen kuvioihin tulikin Aspa ja tuettu asuminen.
– Se on mulle tuki ja turva, että tiedän saavani keskusteluapua, jos tulee jotain suurempaa ahdistusta.
Tavoitteellista ja määräaikaista
Hennan kuvailema olotilan aaltoilu ja voinnin vaihtelu on usein mielenterveyskuntoutujille normaalitila.
Se näkyy myös Aspan arjessa.
– Kun asiakkaan kanssa on tehty tiiviisti työtä kuntoutumisen eteen ja hän voi paremmin, usein tulee pelko, että loppuuko tämä nyt, kun voin näin hyvin. Siinä hetkessä toteamme yhdessä, että ei lopu, vaan tuemme asiakasta siinä, että hyvä vointi jatkuu, Riikka Ruohola kuvailee.
Tuettu asuminen on aina tavoitteellista ja määräaikaista. Yksi Aspan pyrkimyksistä on tehdä itsensä asiakkaan näkökulmasta tarpeettomaksi ja tukea omillaan pärjäämistä.
– Mutta se on kuitenkin vain yksi tavoite. Tärkeintä on, että palvelu on joustavaa ja asiakas saa sen tuen, mitä hän kulloinkin tarvitsee, toteaa Jouni Salonen.
Järjestöjen perustama yritys
Aspa Palvelut Oy on kotimainen yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa asumispalveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, eri tavoin vammaisille ihmisille ja muille arjessaan tukea tarvitseville.
Taustalla on kolmentoista sosiaali- ja terveysalan järjestön vuonna 1995 perustama Aspa-säätiö.
Aspa Palveluilla on reilut 1335 asumispalveluiden asiakasta eri puolilla Suomea. Asumispalveluita tarjoavia yksiköitä eli Aspa-koteja Suomessa on nelisenkymmentä.
Raumalle Aspa rantautui kesällä 2022. Tällä hetkellä palveluiden piirissä on kymmenkunta Raumalla asuvaa asiakasta.
Vastaava ohjaaja Riikka Ruohola on toistaiseksi ainoa Rauman toimipisteen työntekijä, mutta asiakasmäärän kasvaessa työntekijöitä voi tulla lisääkin.
Asiakkaalle Aspan tarjoama tuettu asuminen on maksutonta. Palvelusta Aspalle maksaa hyvinvointialue, jonka kanssa tehdään sopimus jokaisesta asiakkaasta.
Ahdistusta vaikeampi näyttää kuin palohaavaa
Mielenterveysongelmiin ja niistä kuntoutumiseen liittyy edelleen tietynlaista stigmaa, leimaantumista ja vähättelyä, sanovat tähän juttuun haastatellut Sirpa ja Henna (nimet muutettu).
– Valitettavasti ihan terveydenhuollossakin näkee vielä tietynlaista nurjaa asennetta. Kun hoidetaan psyykkistä sairautta, se ei ole samalla viivalla fyysisen sairauden kanssa, Sirpa sanoo.
Avun saaminen vaatii välillä kovaakin taistelemista.
– Täytyy olla hyvin vakuuttava silloin, että mulla todella on hätä. Ahdistusta on vaikeampi näyttää kuin esimerkiksi palohaavaa, Sirpa sanoo.
Henna kertoo, että hänen on aina ollut aika helppoa puhua asioistaan ja hän on oppinut pyytämään apua. Silti se ei aina käy kovin helposti.
– On ollut tilanteita, joissa olen esimerkiksi kokenut, että mun pitäisi päästä psykiatriseen sairaalaan. Olen ottanut ystävän mukaan ikään kuin tukihenkilöksi varmistamaan, että päästä sisään, Henna sanoo.
Miten asenteita voisi muut- taa?
– Täytyisi keskustella avoimesti enemmän, Sirpa linjaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.