Vuorelan Puutarhan yrittäjä Mika Salomäki varmistaa, että dieselkäyttöinen aggregaatti on valmiina mahdollisten sähkökatkojen varalta. Kuva: Juha Sinisalo
Vuorelan Puutarha Oy:n yrittäjä Mika Salomäki kumartuu keltaisen metallisen laitteen viereen ja alkaa väännellä vipuja.
– Ei tästä paljoa aikaa ole, kun kävin täällä kokeilemassa ja säätämässä kaiken valmiiksi talvea varten.
Kolmipyttyinen moottorigeneraattori hörähtää käyntiin dieselin voimalla ja tuottaa 25 kilowattia sähköä.
Se on hankittu varmuuden varalta, viimeiseksi oljenkorreksi, jos iskee pidempi sähkökatko esimerkiksi talven myrskyjen aikana.
Tämän hetken sähkön hinta kuitenkin on saanut Salomäen pohtimaan aggregaatille myös toisenlaista käyttötarkoitusta.
– Jos sähkö maksaa yli 50 senttiä kilowattitunnilta, niin melkein tulee halvemmaksi pistää aggregaatti pyörimään.
– Talven tullen pitää olla todella tarkkana sähkön kulutuksen kanssa. Meilläkin menee maan alla lämmityskaapeleita satoja metrejä. Ne kuluttavat nopeasti sähköä.
Vihannesten talviviljelyssä haastetta
Sähkön tekeminen dieseliä tupruttavalla moottorilla on luonnollisesti äärimmäinen hätäkeino, mutta poukkoileva sähkön hinta mietityttää Salomäen mukaan kaikkia alan yrittäjiä.
Hän uskoo, että tulevana talvena useampikin kasvihuone on pimeänä, sillä hän luki jo viime talvena monen yrityksen niin tehneen.
Esimerkiksi Säkylässä sijaitseva Härkälän puutarha on Satakunnan Kansan mukaan päätöksen jo tehnyt. Muun muassa salaatteja, kurkkua ja tomaattia viljelevän yrityksen toimitusjohtaja Mikko Härkälä kertoo lehdelle, että marraskuun alusta yrityksessä alkaa tuotantotauko talven yli.
– Tässä ollaan energiansäästötalkoissa, jotta sähkö riittäisi talvikuukausina, Härkälä sanoo.
Luonnonvarakeskus Luken tilastojen mukaan kasvihuoneyritysten sähkön käyttö on myös kasvanut roimasti, samalla kun öljyn käyttö vähenee.
Esimerkiksi vuoteen 2017 verrattuna sähkön kulutus on kasvihuoneissa noussut kolmisen prosenttia eli 102 gigawattitunnilla, vaikka viljelyala on jopa pienentynyt samana ajanjakson aikana.
– Viime aikojen energiamyllerryksestä ovat tähän asti selvinneet parhaiten ne yritykset, joiden energianhankintasopimukset on tehty matalamman hintatason aikaan. Nekin sopimukset loppuvat aikanaan.
– Suurin kannattavuushaaste liittyy vihannesten talviviljelyyn, valotukseen ja sähkön hintaan. Tämä on jo näkynyt kasvihuonevihannesten kohonneissa hinnoissa. Osa viljelijöistä pohtii vakavasti keskitalven viljelyn kannattavuutta, Luken yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen kertoo.
Öljylämmitys yhä harvemmassa yrityksessä
Vuorelan Puutarhan Mika Salomäki kertoo, että he ovat kasvihuoneyrityksenä siitä onnellisessa asemassa, että heidän kasvit vaativat vähemmän keinovaloa kuin esimerkiksi tomaatit ja kurkut. Hän laskee, että sähköä kuluu vuodessa noin neljän sähkölämmitteisen omakotitalon verran.
– Ei ennen ole tällaista tilannetta ollut. Suoraan sanoen en ole edes aiemmin kiinnittänyt sähkön hintaan mitään huomiota, koska se on vähän pakollista tässä hommassa.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan vielä vuonna 2006 öljy oli kasvihuoneiden tärkein lämmitysenergia. Nykyisin lämmitys pohjautuu suurelta osin uusiutuviin puu- ja peltopohjaisiin polttoaineisiin.
– Onneksi tuli investoitua jo 2010 hakelämmitykseen. Huoneista 80–90 prosenttia lämpiää hakkeella.
– Silloin kun hankinta tehtiin, niin öljy maksoi 1,20 euroa. Ajattelin silloin, että hommaa loppuu tähän. Siitä öljyn hinta on kiivennyt 50 senttiä, Salomäki muistelee.
Vielä alkutalven hän saa tehdä huoltoja, valmisteluja ja jännittää energioiden hintoja, kunnes vuodenvaihteen jälkeen istutuksissa pannaan täysi hönkä päälle.
– Kun tietty aika vuodesta tulee, niin lämmöt on vain lyötävä päälle. Meillä se alkaa kesäkukkien kylvöillä jo tammikuussa, istukkaita tulee helmikuussa. Huone kerrallaan edetään, kunnes maaliskuussa on jo kaikki käytössä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.